Olen ainaki meillä täällä huomannut, että monet käyvät vaan sen takia kun kaveritkin käyvät palokunnassa. Ja sen kyllä huomaa, kun tyyppiä kiinnosta oikeen mikään. Onko muilla samaa "ongelmaa"?

Eipä oo ainakaan meijän veparissa tuollaista ongelmaa. Monesti on sanottu, jos ei kiinnosta niin sit voi lähteä pois...ja ne sit on siel keitä oikeesti kiinnostaa.

tuo ongelma on monessa palokunnassa, monesti syynä on tuo kaverijuttu. Aika usein kuitenkin kaverit jotka vain ns. hengailevat jäävät pois viimeistään vuoden sisällä.

Kyllähän noita lusmuja pari taitaa löytyä. On se vähän kurja opettaa kavereita jotka eivät kuuntele ja vielä saattavat häiritä muitakin. No juoksemalla hiljenevät.

Talvella ne katoavat keitä ei todella kiinnosta ja leireille lähtevät vain he, ketkä ovat koko vuoden ajan käyneet harjoituksissa... Ei kukaan ketä ei todella kiinnosta jaksa talvella harjoitella puolen metrin lumihangessa etsimistä ja vielä raahata potilasta kilometri takaisin päin, ehei.

Eipä ole enään. Nyt on vain ne joita kiinnostaa ja vaikka siellä on muutama toisten kaveri heitä silti kiinnostaa. Varsinkin kunnon reenit.

Enpäs nyt oikein tiedä kun tuo syyskausi alkoi ja noita uusia jäseniä taas ryöpsähti. Mutta ne jotka ovat olleet jo pidemmän aikaa ovat kyllä mielestäni ihan kohtalaisen aidosti kiinnostuneita.

meillä on aika pieni porukka, mut kaikki tuntuu onneks olevan todella innostuneita! kyllä hymyilytti ku kaveri (joka ei oo palokunnas) kertoi et hänen pikkuveli (joka on palokunnas) oli jälleen kerran puhunu palokunnast kotonaan taukoamatta....!

Noinhan se useasti on.....

juu kyllä meillä ainakin on erittäin kiinnostunutta porukka ollut...

toki nuoriso-osaston tarkoitus ei ole ainoastana tehdä uusia palomiehiä vaan myös tarjota harrastus ja kasvattaa valistuneita kansalaisia....

toki semmoset jotka eivät kuuntele mitään ni eivät siellä mitään myöskään tee....
eli toki semmonen raja on oltava että tuo lähte nyt kotia hakemaan motivaatiota koska ei minua kiinnosta pitää iltaa jostaki koulutusta ja sitten kun junnu menee kotiin ja äiti kysyy mitä opit ni "en mittään"
antaa varmaan hyvän kuvan junnu-osastosta ku se äidin pikku kulta tulee kotia eikä ookkaan oppinu ikinä mitään.

Kyllä sen innostuksen huomaa monista kun vauhtiin päästään.
Alkukaudesta monet joita ei kiinnosta palokuntatouhuilu ja ovat vain kavereiden takia niin lopettavat, harmi sinänsä mutta ei jokaista voi muovailla innostumaan. Toisia kiinnostaa, toisia ei.

Monille käyny niin että aluksi ollaan löydetty hieno erilainen harrastus, toimintaa ja isoja paloautoja ym. kivaa Sitä kautta saatu kavereita ja jääty ns. koukkuun palokuntaan (Näin kävi aikanaan allekirjoittaneelle)

Kyllä sen innostuksen huomaa, sitten kun vauhtiin pääsee.. Tässä erästä nuorta hieman joutu ns. rauhottelemaan kun rupesi 13- vuotiaana lukemaan ensihoidon perusteita yms. että kumminkaan se nyt ei ihan siihen ikään vielä kuulu. Ainakaan omasta mielestä kun ko. kirjaa koulun takia joutunut lueskelemaan.

Ja on sitten tosiaan niitä jotka tulevat kavereiden pyynnöstä kuten itsekkin menin, ja sille tielle on jääty.. Ja toisaalta jos jotkut joskus lopettavat niin he sitten tulevaisuutta ajattellen EHKÄ tietävät ja ehkä osaavatkin ainakin sitten TOIVOTTAVASTI toimia oikein jonkun hädän sattuessa, ja muistavat mitä joskus nassikkana on tullut opittua. Että eihän kaikkia homma välttämättä kiinnosta, mutta toivottavasti jotain juttuja tarttuu mukaan..

juu kyllä meilläkin on ongelma siinä että kaveri käy siellä niin heidän kin pitää, tuntuu vaan niin turhalta opettaa sillaisille jos heitä ei kiinosta !!!! meidän uudet osaavat melkein paremmin hommansa kuin ne jotka ovat jo ollet vuoden siellä. aina tulee jotain en osaa, en jaksa, en halua ja niin poispäin ja siinä haluu palaa hermot

itsellä on se tyyli että jos jo opetettu asia on että en osaa niin opetellaan, jos ei jaksa ni lähde kotia nukkumaan että jaksat edes huomenna kouluun, ei halua lähde kotia tekeen jotakin mikä kiinnostaa.

koska mielummin käytän itse ajan siihen että kiinnostuneet saavat oppia.
tän hetkisen työtaakan laitokseen nähden en halua tehdä tyhjä

Tämä onkin meidän VPK:lle melko ajankohtainen aihe. Viime vuoden puolella otimme härkää sarvista ja aloitimme elvyttämään nuorisotoimintaa parin vuoden tauon jälkeen. Saatiin imuroitua paikallisesta koulusta lapset (parhaimmillaan harkoissa oli 37 lasta..) mukaan. Noh yllätys yllätys, kesän huvipuistoretken jälkeen alkoi määrä laskea ja tällä hetkellä harjoituksissa käy päälle 20 nuorta. Sama kuvio alkaa toistumaan kun nyt syysretken lähestyessä alkaa näkyä tuttuja naamoja parin kuukauden takaa. Voisi siis vetää johtopäätöksen, että osaa porukasta kiinnostaa lähinnä ilmainen limppari ja retket. Nyt onkin suunniteltu jonkunlaista vähimmäismäärää harjoituksien suhteen tietyssä ajassa. Jos määrä ei täyty, ei ole asiaa retkille.
Välillä kyllä ihmetyttää muutaman lapsen kohdalle se, miksi he raahautuvat harkkoihin kun jo haalareiden laitto tuottaa tuskaa ja ei kiinnosta eikä jaksa... Ehkäpä tuo kavereiden magneettivaikutus on suuri tässä asiassa. Onneksi voi lohduttautua sillä, että tuskin vuoden päästä mukana roikkuu muita kuin aidosti hommasta kiinnostuneita.

Meilläkin on nuoriso-osastossa monenlaista tapausta. On Adhd:tä, runsasta ylipainoa (-> kaikki on erittäin raskasta), pieni kokoista (-> jopa liian pieni ), mutta kaikille kiinnostuneille kai täytyy antaa se mahdollisuus. Virallisesti kun ainoa karsiva tekijä on 10 vuoden ikäraja. Toki ns."häiriköistä" osa älyää itse lähteä, viimeistään kun keskustelee henk.koht ja kysyy että oletko oikeasti kiinnostunut vai et.

Mutta toisaalta monesta ensimmäisten palokuntavuosien "räkänokasta", on saatu myöhemmin vastuullinen ja motivoitunut kouluttaja.

Ja viime syksynä menetimme 5 nuorta kerralla, kun tulivat pahaan teini-ikään, eikä mikään kiinnostanut.
Keskusteluiden jälkeen 3 ilmoitti lähtevänsä. Kaveriporukan paine vain oli niin kova, että 2 muutakin antoivat periksi. Halua jatkaa olisi kenties vielä ollut. 5 henkeä oli tuolloin kuitenkin noin kolmasosa osaston vahvuudesta.

Meillä nuoriso kävi harjoituksissa "kun ei ollut muutakaan tekemistä täällä korvessa" ja sen kyllä huomasi..

Meidänkin VPK:n n-o:ssa OLI porukkaa jotka kävivät vain sähläämässä ja hengailemassa mutta kyllä ne ajan myötä häipyivät ja jäljelle jäi se porukka joka on oikeasti edes vähän kiinnostunut

Koulujen kautta tuli syksyllä sairaasti porukkaa, osa lähti sitten ajan myötä. Kyllä nopeasti huomasi, että ketkä eivät aio jatkaa, suuri osa lopetti. Nyt on ne innostuneimmat jääneet, ja hyvin olen minäkin näin vasta-alkajana sopeutunut joukkoon, varsinkin leiri auttoi tutustumaan paremmin kuin kaksituntinen viikossa