virven keskustelu ryhmät
#3 **Wiceguy**
Lisätty 28 huhtikuu 2004 - 13:18
Osaako joku kertoa jotakin järkeenkäypää syytä, miksi pelastustoimen radioista tämä ryhmä puuttuu?
#5
Lisätty 01 toukokuu 2004 - 11:37
Materiaali on tarra. Tuotenumero: 51001. Hinta:
2,35 € (13,97 mk) ALV: 22% (0,42 €) Varastoitava tuote.
#6
Lisätty 01 toukokuu 2004 - 22:08
parhaitenhan tuohon osaa vastata oman alueesi viestiasioista vastaava henkilö, voihan kyseessä olla "unohduskin".
VIR KUTSU tai VIR YT KUTSU, millä nimellä se onkin, on ainakin jonkun häken alueella sellainen ryhmä että sitä ei pysty lähettämään ilmateitse. Kummaa, mutta totta. Eräällä alueella on tullut vastaus kun on pyydetty että lähettäisivät ilmateitse, tuon tarpeellisen ryhmän, että "ei ole oikeuksia lähettää" ja myöhemmin kun asiaa selvitelty, että ko. ryhmä pitää parametroimalla asettaa päätelaitteeseen, ei pysty ilmateitse lisäämään. En tiedä mihin perustuu, mutta kait lienee totta kun tuommoisia on vastattu.
Viranomaisten yhteinen kutsuryhmä on taas niitä myös miliisin käyttämiä ryhmiä, joten oisiko siellä taas esteenä tai hankaamassa tiukempi seula, kuka saa oikeuden käyttää poliisin kanssa yhteisiä ryhmiä...
#7
Lisätty 02 toukokuu 2004 - 10:04
selailin tuossa eräänä päivänä virveliä ja tuli vastaan aikamoinen lista ryhmiä. jopa opiston 3 "kuntaa" oli siellä.
#8
Lisätty 02 toukokuu 2004 - 20:45
selailin tuossa eräänä päivänä virveliä ja tuli vastaan aikamoinen lista ryhmiä. jopa opiston 3 "kuntaa" oli siellä.
Hmm... nyt taidat puhua kahdesta eri asiasta (?). Puhut puheryhmistä mutta silti ymmärrän että tuolla "kelle kilauttaa" tarkoitat yksilöpuhelua varten päätelaitteen numeroja...
Mutta toisaalta totta, että jonkinlaisia "puhelinluetteloja" voisi joskus tarvita. TMR400:seen ja TMR420:seen (autopäätelaitteet) kuin myös THR420:seen (käsipäätelaite) sopii muistiin 100 VIRVE-numeroa. Laitteisiin voidaan parametroinnin yhteydessä syöttää päätelaitteiden numeroita muistiin kertasyötöllä. Usein vaan sitten siellä joukossa on paljon sellaisia päätelaitteiden numeroita, joihin, nykyisten aluelaitostenkaan myötä, ei tarvitse yhteyksiä pitää. Noita ei-tarvittuja, muistiin parametroituja numeroita voit poistaa itse ja lisätä laitteen muistiin numerot joita tarvitset.
Alunperin lienee ollut tarkoitus että VIRVE-numerot standardoitaisiin niin että pelkän kuntatunnuksen tietämällä voisi soittaa haluamansa kunnan päivystäjälle tai P11:lle jne. Nyt kun näitä valtakunnallisia yksiköiden numerointimuutoksia on tullut (X14 -> X13, X13-> X122 jne.) niin vaikka yksikkö on muuttunut esim. yksi-kolmoseksi niin päätelaitteen numero on edelleen perua entisestä yksi-neljä -tunnuksesta. Eli logiikka ei enää pelaa. Ensihoitoyksiköiden kohdalla numeroinnit näyttäisi vaihtelevan eri alueilla todella epäloogisesti.
Numeroinnithan alunperin piti olla jotakuinkin tällä kaavalla:
Esim. Helssinki 11
04552 2 091 111 ja ko. yksikön yksikönjohtaja 04552 2 091 110.
Puheryhmistä:
Näissäkin näyttäisi vaihtelua olevan. Ja eihän siinä mitään, ryhmiähän voi VIRVE-aikakaudella perustaa tarpeiden mukaan, mutta ainakin vielä toistaiseksi yksiköt - HÄKE -väliset ryhmätkin ja niiden käyttöperiaatteet näyttäisi vaihtelevan alueittain. Saas nähdä kun valtion HÄKEt on koko maassa ja niissä kaikissa sama (ELS-)tietojärjestelmä sekä samanlainen työskentelytapa, tuleeko yhdenmukaisuutta. Luulisin, että tulee. Mut yksittäisen pelastajan tai ensihoitajan kohdalla muilla kuin omilla käyttöpuheryhmilllä ei juuri merkitystä, HÄKEn kait tulisi liittää yksiköt sitten tarvittaessa muihin puheryhmiin, jos yksikkö lähtee toimimaan pois omalta alueeltaan ja tarvitaan muuta kuin omaa puheryhmää. Oma lukunsa sitten isot rysäykset kun käytetään kaikilta löytyviä (pitäisi löytyä) yhteistoimintaryhmiä.
#9
Lisätty 02 toukokuu 2004 - 23:26
#10
Lisätty 03 toukokuu 2004 - 12:32
No nuo haluamasi asiat pitäisi löytyä pelastustoimen osalta pelastustoimen viestiohjeesta , ensihoidon osalta terveystoimen viestiohjeesta jne.
Toki noiden viestiohjeiden liitteeksi voisi tehdä "pikaohjeen". Olen antanut itseni ymmärtää että teille on lähiaikoina tulossa tuollainen viestiohje??? Tosin itsekin aikoinaan VIRVEn käyttöä aloitelleena, kun se on sitä vieläkin, ohjeet muuttuu ja käytäntöjä muutetaan, sehän on se VIRVEn etu, toisaalta. Voidaan muokata viestijärjestelmä sellaiseksi että se lopulta on toimiva ja tarkoituksenmukainen. Tietysti alkuun tuo sekavuutta kun ohjeet ja käytännöt jatkuvasti (jatkuvasti suhteellinen käsite, etenkin harrastuspiireissä puoli vuotta - vuosikin "jatkuvaan"...) muuttuu ja jotkut kun jo ennakkoasenteen vuoksi eivät halua oppia täysin uutta viestintäkulttuuria, tuskastuvat ja kokevat uuden "sudeksi"... Uutta, toimivaa viestijärjestelmää kun ei tehdä kerralla kirjoituspöydän takaa vaan käytännössä havainnoidaan miten mikin asia pitäisi tehdä. VIRVE tuo myös joillain alueilla sekavuutta, jos aiemmin ei ole harrastettu minkäänlaista johtamiskulttuuria. VIRVE mahdollistaa eri johtamistasojen tehokkaamman toiminnan. Mutta taitaa edelleenkin ja jatkossakin olla alueita, joilla "hommat vaan tehdään", kuka mitäkin ja milläkin lailla, ilman että kukaan sen kummemmin jöötä pitää.
Ihmettelin tuossa vaan kun luettelit noita yhteistoimintaryhmiä, näyttäisi terveydenhuollon ryhmiäkin löytyvän, toimit ilmeisesti pelastustoimen sektorilla kuitenkin?
#11
Lisätty 04 toukokuu 2004 - 01:51
#12
Lisätty 07 toukokuu 2004 - 17:24
No nuo haluamasi asiat pitäisi löytyä pelastustoimen osalta pelastustoimen viestiohjeesta , ensihoidon osalta terveystoimen viestiohjeesta jne.
Toki noiden viestiohjeiden liitteeksi voisi tehdä "pikaohjeen". Olen antanut itseni ymmärtää että teille on lähiaikoina tulossa tuollainen viestiohje??? Tosin itsekin aikoinaan VIRVEn käyttöä aloitelleena, kun se on sitä vieläkin, ohjeet muuttuu ja käytäntöjä muutetaan, sehän on se VIRVEn etu, toisaalta. Voidaan muokata viestijärjestelmä sellaiseksi että se lopulta on toimiva ja tarkoituksenmukainen. Tietysti alkuun tuo sekavuutta kun ohjeet ja käytännöt jatkuvasti (jatkuvasti suhteellinen käsite, etenkin harrastuspiireissä puoli vuotta - vuosikin "jatkuvaan"...) muuttuu ja jotkut kun jo ennakkoasenteen vuoksi eivät halua oppia täysin uutta viestintäkulttuuria, tuskastuvat ja kokevat uuden "sudeksi"... Uutta, toimivaa viestijärjestelmää kun ei tehdä kerralla kirjoituspöydän takaa vaan käytännössä havainnoidaan miten mikin asia pitäisi tehdä. VIRVE tuo myös joillain alueilla sekavuutta, jos aiemmin ei ole harrastettu minkäänlaista johtamiskulttuuria. VIRVE mahdollistaa eri johtamistasojen tehokkaamman toiminnan. Mutta taitaa edelleenkin ja jatkossakin olla alueita, joilla "hommat vaan tehdään", kuka mitäkin ja milläkin lailla, ilman että kukaan sen kummemmin jöötä pitää.
Ihmettelin tuossa vaan kun luettelit noita yhteistoimintaryhmiä, näyttäisi terveydenhuollon ryhmiäkin löytyvän, toimit ilmeisesti pelastustoimen sektorilla kuitenkin?
juu toimimpa kyllä
#13
Lisätty 09 toukokuu 2004 - 19:08
Niitä on niinpaljon ettei kehtois edes alkaa luettelemaan... about 30 kappaletta ainanki..
#16 **Wiseguy**
Lisätty 11 toukokuu 2004 - 21:52
scan = mm. selailla, selata
#17
Lisätty 11 toukokuu 2004 - 22:26
Jos kuuntelet esim. ryhmää X, ja muut ryhmät ovat skannauksella niin jos ryhmässä Y joku alkaa puhua, niin radio toistaa ryhmän Y liikenteen, ja kun liikenne kanavalla loppuu, niin radio siirtyy takaisin Ryhmään X.
1.Neljä Ruusua: Tie ajatuksiin (...joskus virta katkeaa tai sitä on liikaa...)
2.Janne Hurme: Sataa, tuulee ja salamoi (...myrsky repii puita, taivas salamoi...), menettelee myös palokuntalaiselle!
3.Teräsbetoni: Taivas lyö tulta (), ukkonen aiheuttaa joskus työtä sähkömiehille, palokuntalaisilla ehdottomassa soittokiellossa automaattihälytysten aiheuttaman turhaantumisen johdosta
#18 **Hmmm**
Lisätty 12 toukokuu 2004 - 21:12
scan = mm. selailla, selata
Jos ollaan ihan tarkkoja radio ei tee mitään vaan scannauksen hoitaa tukiasema joka kääntää korkeimman prioriteetin aikavälin kuuntelun radiosta päälle.
#19
Lisätty 14 toukokuu 2004 - 13:03
No, ottamatta sen enempi kantaa nimim. Hmmm kirjoitukseen asian teknisestä toiminnasta, käyttäjän kannalta skannaus, tai suomennettuna VIRVE-kielessä tapailu, seuraa useita eri puheryhmiä. Puheryhmä=linkin kautta kulkevaa liikennettä. Yksi puheryhmä voi olla valittuna ryhmänä, siis ryhmänä johon äänesi menee, jos painat tangenttia ja myös niin, että valitun ryhmän puhe kuuluu päätelaitteesta (jos vain kaiutin/kuuloke on toiminnassa), vaikkei sen prioriteetti olisikaan säädetty "ei tapailla" -tilaan. Hmm... meneekö jo liian monimutkaiseksi...
No. VIRVE-päätelaitteessa on 1 tai useampia puheryhmiä, jotka voivat olla ns. isossa listassa (jota ei tapailla). Isosta listasta voidaan valita puheryhmät "pienelle listalle" jossa olevia puheryhmiä voidaan tapailla. Tämän pienen listan osalta toiminta on hieman erilaista T*R4*0 ja THR850 -päätelaitteiden välillä, mutta esittelen asiaa nyt T*R4*0 näkökulmasta, koska harva VPK:lainen/sopimuspalokuntalainenkaan tarvitsee käyttää THR850:tä, ensihoidossa se on enempi käytössä ja vakinaisten / päällystöppäivystäjien "toimistolaitteena".
Pienellä listalla olevia puheryhmiä voidaan itse asettaa haluamaamme tärkeysjärjestykseen eli asettaa niille eri prioriteetti. VIRVE-teknologiassa on kuitenkin mahdollistettu ns. taustaryhmien käyttö, joiden prioriteetteja rivikäyttäjä ei pääse muuttamaan. Mutta unohdetaan nekin tässä yhteydessä. Pienen listan prioriteetit voidaan laittaa esim. niin, että P11 kuulee ensisijaisesti johtoryhmää jota P3 käyttää ottaessaan yhteyttä yksikönjohtajiin ja P11:llä HÄKEn käyttämän ryhmän prioriteetti on pienin miehistön puheryhmien ollessa tavallinen-prioriteetilla. P3 voi olla tarpeen laittaa HÄKE-puheryhmä isoimmalle (korkea) prioriteetille, yksikönjohtajat (johto-puheryhmä) tavallinen-prioriteetille. Miehistön ei normaalitilanteessa kannata käyttää tapailua ollenkaan vaan heillä tarkoituksenmukaisinta olla vain valittuna toimintaryhmä (esim. kunnan ensimmäinen kuntaryhmä) eikä siis tapailua ollenkaan käytössä. Tämä siis vain yksi toimintamalli. Tapailulla ja siihen liittyvällä prioriteetilla on tarkoitus siis mahdollistaa mahdollisimman tehokas johtamistoiminta.
Ja vielä lopuksi, "pienellä listalla" kannattaa pitää mahdollisimman vähän puheryhmiä, ts. vain ne joita todella tarvitaan, koska liian suuri määrä puheryhmiä aiheuttaa mm. päätelaitteen verkkoon nousun hidastumisen (virran päälle kytkemisen jälkeen saattaa mennä jopa minuuttikaupalla aikaa jos kaikki puheryhmät tapailulistalla!!!). Lisäksi iso tapailulista kait kuormittaa verkkoakin kovasti(?).
#20
Lisätty 14 toukokuu 2004 - 13:15
Ja vielä yhtenä tärkeänä pointtina, mitä enempi sinulla on puheryhmiä tapailussa, sen enempi kuulet tilanteen kannalta täysin turhaa viestiliikennettä. Ja jos/kun "turhien" puheryhmien prioriteetit eivät ole kohdillaan, on riski astua väärän puheryhmän "hännälle" ja viestisi menee väärään puheryhmään. Häntä=häntäviive=0,5-2sek pituinen aika jolloin tapaillusta kuultuun puheryhmään voi puhua mainitun ajan sisällä tangenttia painamalla. Ja jos prioriteetit eivät ole kohdillaan, kuulet väärän puheryhmän liikennettä, jolla tiedolla et ehkä tee mitään mutta et kuule sinulle osoitettua viestiä.
TMR400-päätelaitteen käyttäjien kannattaa opetella P1 (lisäys) ja P3 (poisto) toimintonäppäimien (sattumaltako pelastusaiheiset nimet noilla namiskuukkeleilla?) käyttö. TMR 420 ja THR420 -päätelaitteissa löytyy vain P1-pikanäppäin jolla lisätään puheryhmiä pienelle listalle, poisto tapahtuu Valikon kautta. THR850:ssa tapailuun valinta/poisto tapahtuu Puheryhmät-valikosta, johon näppärimmin pääsee Valikko-4-3 -näppäinyhdistelmällä.
#21 **Hmmm**
Lisätty 14 toukokuu 2004 - 19:05
No, ottamatta sen enempi kantaa nimim. Hmmm kirjoitukseen asian teknisestä toiminnasta, käyttäjän kannalta skannaus, tai suomennettuna VIRVE-kielessä tapailu, seuraa useita eri puheryhmiä. Puheryhmä=linkin kautta kulkevaa liikennettä. Yksi puheryhmä voi olla valittuna ryhmänä, siis ryhmänä johon äänesi menee, jos painat tangenttia ja myös niin, että valitun ryhmän puhe kuuluu päätelaitteesta (jos vain kaiutin/kuuloke on toiminnassa), vaikkei sen prioriteetti olisikaan säädetty "ei tapailla" -tilaan. Hmm... meneekö jo liian monimutkaiseksi...
Ja vielä lopuksi, "pienellä listalla" kannattaa pitää mahdollisimman vähän puheryhmiä, ts. vain ne joita todella tarvitaan, koska liian suuri määrä puheryhmiä aiheuttaa mm. päätelaitteen verkkoon nousun hidastumisen (virran päälle kytkemisen jälkeen saattaa mennä jopa minuuttikaupalla aikaa jos kaikki puheryhmät tapailulistalla!!!). Lisäksi iso tapailulista kait kuormittaa verkkoakin kovasti(?).
Teknisesti ottaen skannaus ei sinänsä syö verkon resursseja enempää, kuin mikä tahansa yksittäinen puheryhmä, sillä mikään virveli ei todellakaan ota vielä vastaan yhtä aikavaliä enempää. Tuon aikavälin päättää tukiasemaa ohjaava keskus sen mukaan mitä käyttäjä on omalla puhelimellan ilmoittanut. Jos siis kahden kantoaallon tukiaseman alueella on kaksikymmentä puhelinta, jotka kaikki skannaavat samoja kahtakymmentä puheryhmää samoilla prioritettiasetuksilla, eivät ne yhdessä syö kuin yhden aikavälin vaikka kaikissa ryhmissä olisi liikennettä yhtäaikaa. Sen sijaan jos samalla alueella on kahdeksan eri puheryhmää kuuntelevaa puhelinta, tukiasema tukkeutuu (yhden kantoaallon tukiasema jo neljästä ryhmästä), jos kaikissa ryhmissä on liikennettä yhtäaikaa. Asian ymmärtämisen kannalta on hyvä tietää kuinka se teknisesti toimii. Toiminnallisuuden kannalta yksipuhelin / yksi ryhmä on paras tapa.
Kyseessä on saman tapainen urbaani legeda kuin ajatus, että kahden saman tukiaseman alla olevan 880:n välinen pikapuhelu söisi vähemmän resursseja kuin niiden välinen virve-puhelu. Tämäkin ajatus on jäljitettävissä vhf-maailman kritiikittömään soveltamiseen virve-elämässä.
Vastaa tähän aiheeseen

1 Käyttäjä(ä) lukee tätä aihetta
0 jäsentä, 1 vierailijaa, 0 anonyymiä käyttäjää


Vastaa tähän aiheeseen









