73 vastausta tähän aiheeseen

[dvortex]

Pääkaupugin seudulla säiliöauton numero on 3 ja jauhe/vahto 4. Pietarsaaressa tänä kesänä kans muutettin 4stä 3:ään.
Mutta mitäs kaikki muut. Muistakseni siellä missä 4 on säiliöauto, 3 on sammutus/pelastusyksikkö kun 1 ja 2. Miten se oikesti on?

[LEKA]

Kaikkiin uusiin autoihin pitäisi tulla uusi tunnus. Näin siis teoriassa. Moni paikka on tosin vaihtanut kaikki laakista.

3 ei taida olla pelastusauton tunnuksena oikeastaan muualla kuin opistolla. (missään ei taida olla kolmea höökiä yhdellä asemalla)

[sammuttaja]

Kaikkiin uusiin autoihin pitäisi tulla uusi tunnus. Näin siis teoriassa. Moni paikka on tosin vaihtanut kaikki laakista.

3 ei taida olla pelastusauton tunnuksena oikeastaan muualla kuin opistolla. (missään ei taida olla kolmea höökiä yhdellä asemalla)

Opistollakaan ei ole enää sammutusautoissa kolmosia (www.pelastusopisto.fi/myytavat) vaan O 32 on nykyään O 321 ja 33 on 322. Onhan noita palokuntia missä on kolme sammutusautoa, mutta siitähän selviää vastaavalla tavalla.

[ukvpk]

3 ei taida olla pelastusauton tunnuksena oikeastaan muualla kuin opistolla. (missään ei taida olla kolmea höökiä yhdellä asemalla)

Mulla ei ainakaan tule mieleen mitään muuta paikkaa kun Parkano mistä löytyy 13 hööki, ja opisto tietysti...

[Driver]

Kyllä niitä on vaihdettu. Alueesta riippuu kovasti, mut valtio on antanut ohjeen-kiitos etelän vetelien että koko suomen tunnukset sotketaan taas.
ja ne on vain ohjeita.

[Ammattivepari]

Miten se oikesti on?

Voisikohan olla näin miten SM on sen laittanut sivuilleen??

7.3 Operatiivinen tunnus
Pelastusauton operatiivinen tunnus on kummallakin sivulla, takana ja katolla. Se voi olla myös edessä. Tunnus sisältää kunnan tunnuksen, asemapaikkatunnuksen (= paloasematunnuksen), tehtävätunnuksen sekä tarvittaessa järjestysnumeron. Merkintä voidaan tehdä myös kahdelle riville siten, että kirjaimet ovat ylärivillä ja numerot alarivillä. Samalla toiminnallisella tunnuksella saa pelastustoimialueella olla vain yksi auto.
Pääsääntöisesti merkinnän korkeus on katolla 500 mm ja sivuilla 400 mm. Käytettävissä olevan tilan ollessa rajoitettu voi merkintöjen kokoa soveltaa. Tarkastusautoissa ja konttien siirtoihin tarkoitetuissa vaihtolavalaitteella varustetuissa kalustoautoissa merkinnät ovat 50 mm korkeita ja näissä pelastusautoissa merkinnät laitetaan ainoastaan sivuille.

Kunnan tunnus on kunnan nimen alkukirjain ja mikäli hätäkeskusalueella tai lähellä olevalla naapurialueella on samalla kirjaimella alkavia kuntia, tällöin otetaan kunnan tunnukseen lisäksi toinen kirjain (pieni kirjain).

Asemapaikkatunnus on alueellisen pelastustoimen määräämä paloaseman tunnus. Mikäli tunnuksen numerot 1 - 9 eivät riitä erottelemaan eri asemapaikkoja toisistaan, voidaan kuntatunnukseen liittää lisätunnus, esimerkiksi sopimuspalokunnille S-kirjain (iso kirjain). Lisätunnus merkitään kuntatunnuksen perään.

Tehtävätunnus on asemapaikkatunnuksen jälkeinen numero, joka ilmoittaa pelastusauton, -kontin tai -perävaunun pääkäyttötarkoituksen. Tehtävätunnuksen numeroa käytetään seuraavasti:

0 = johtokeskusauto,
1 = aseman ensimmäinen sammutusauto,
2 = aseman toinen sammutusauto,
3 = säiliöauto,
4 = vaahto- tai jauheauto,
5 = raivaus- tai pelastussukellusauto,
6 = nostolava-, puomitikas- tai tikasauto,
7 = miehistö-, huoltoauto, tai muu pelastusauto,
8 = vahingontorjunta- (kemikaali, öljy, jv, vesi), letku- tai kalustoauto,
9 = ambulanssi tai muu lääkinnällisen pelastustoimen ajoneuvo.

Operatiivisia tunnuksia käytetään myös kaikissa sotilaspalokuntien, ilmailulaitoksen ja teollisuuden pelastusajoneuvoissa.

Edellä mainittuja tunnuksia käytetään myös pelastustoimintaan varustetuissa perävaunuissa, konteissa ja muissa ajoneuvoissa.

Johtoauto merkitään kuntatunnuksella ja järjestysnumerolla (K3 , K-alueen päivystävä päällystöviranomainen).

"Ei operatiivisten" autojen tunnuksista päättää alueellinen pelastustoimi. Esimerkiksi tarkastusauto voidaan merkitä käyttämällä kuntatunnusta ja nolla-järjestysnumerotunnusta (K 07). Tarkastusautojen tunnukset laitetaan vain sivulle enintään 50 mm korkeina.

Vesikulkuneuvojen tunnuksiin lisätään kuntatunnuksen jälkeen vesikulkuneuvon lisätunnus, V- tai M-kirjain (M-kirjain merellä). Asemapaikkatunnuksena voidaan käyttää vaihtoehtoisesti sen aseman tunnusta, jonka "alaisuuteen" vesikulkuneuvo kuuluu. Muu osa tunnuksesta määräytyy kuten muissakin ajoneuvoissa.

Lääkintäjohtoauton tunnuksena käytetään lisätunnusta L (KL4).

Järjestysnumeroa käytetään silloin, kun samalla asemapaikalla on kaksi tai useampia samalla tehtävätunnuksella olevia pelastusautoja, esimerkiksi säiliö- (K131 ja K132) tai miehistöautoja (K271, K272 ja K273).

[Insinööri]

Niin no tuota ohjettahan ei noudata edes Helsinkikään täysin.
Vai oletteko kaikki sitä mieltä, että H501 on Johtokeskusauto?

Osaako kukaan muuten selittää, että milläperusteella kyseisen yksikön tunnus on nimenomaan H501???

[Söppe]

Juu ja missä on ne muut neljä pelastusyksikköä kun NASU on H555?

[sammuttaja]

3 ei taida olla pelastusauton tunnuksena oikeastaan muualla kuin opistolla. (missään ei taida olla kolmea höökiä yhdellä asemalla)

Mulla ei ainakaan tule mieleen mitään muuta paikkaa kun Parkano mistä löytyy 13 hööki, ja opisto tietysti...

Keminmaassa ainakin on vielä, http://mail.keminmaa.fi/vpk/. Oulussa oli ennen, mutta nykyään 13 on 121. Kyllä noita vielä löytyy.

[Judanssi]

Niin no tuota ohjettahan ei noudata edes Helsinkikään täysin.
Vai oletteko kaikki sitä mieltä, että H501 on Johtokeskusauto?

Osaako kukaan muuten selittää, että milläperusteella kyseisen yksikön tunnus on nimenomaan H501???

Oli.... Eikös ko. yksikkö oo hävitetty rahanpuutteen takia?

[Insinööri]

Tuosta en tiedä, mutta ainakin Perjantai-iltana tulleessa TV-sarjassa Kova Laji tuo yksikkö, kuten myös yksikkö H555 esiintyivät.
Tuo jakso oli ilmeisesti kuvattu viime kesänä / Syksynä???
Mutta pysytään aiheessa, joten ei jatketa tästä Kova Laji sarjasta tässä ketjussa enempää, vaan yksiköistä.

[LEKA]

Käytössä ilmeisesti muutaman kuukauden vuosittain.

[LEKA]

Niin no tuota ohjettahan ei noudata edes Helsinkikään täysin.
Vai oletteko kaikki sitä mieltä, että H501 on Johtokeskusauto?

Osaako kukaan muuten selittää, että milläperusteella kyseisen yksikön tunnus on nimenomaan H501???

Ei sen täydy välttämättä olla auto...

HEKO:n malli taitaa olla _______501, ja kun malmi on sopivasti asema 5, niin mikä ettei...

555 taas taitaa ilmentää lähinnä sitä, että se eroaa "perus"pioneerista...

[Söppe]

Tuo hekohan sattuu olemaan MBB 105 eli numero on väärinpäin. Ihan kivaa numeronpyöritystä. Tuota vaan odoittaisi merkonomeilta eikä pelastusalan ihmisiltä. H555 selitys ontuu vielä enemmän. En usko että missään vaiheessa Helsingin Pelastusyliherrat suunnittelevat pioneeria Malmille joten kyllä (mielestäni) H55 olisi riittänyt.
Muuallakin on aika poikkeavaa kalustoa, mutta silti ne on kiltisti numeroitu kuten herrat haluaa. Esim. Sköldvikin TPK:n isot autot on 11 ja 12 vaikka niiden pitäisi säiliön ja sammutusaineiden perusteella olla 141 ja 142. Kuitenkin noita yksiköitä käytetään enemmän höökin kuin vaahtoauton roolissa. Ja entäs HKI-VNT:n yksiköt, nekin on ykkösiä vaikka ne aivan varmasti pitäisi olla kolmosia...

[Janne]

entäs HKI-VNT:n yksiköt, nekin on ykkösiä vaikka ne aivan varmasti pitäisi olla kolmosia...

Yksiköhtän ovat Ilmailulaitoksen omistuksessa, ja asema on ilmailulaitoksen ykkösasema HKI-VNT:n kentällä, joten ihan oikein menevät. Vantaan 33 ja 34, sekä yksi ukko ovat siellä "vain nurkissa pyörimässä".

[Marqu]

555 taas taitaa ilmentää lähinnä sitä, että se eroaa "perus"pioneerista...

Jees... aivan kuten liikennelaitoksen H055. Laitoksella on ollut jo kauan "tapana" antaa erikoisyksiköille erikoinen tunnus; H275, H055/355, H499, H501, H555, H395 ... nämä ainakin.

[Söppe]

entäs HKI-VNT:n yksiköt, nekin on ykkösiä vaikka ne aivan varmasti pitäisi olla kolmosia...

Yksiköhtän ovat Ilmailulaitoksen omistuksessa, ja asema on ilmailulaitoksen ykkösasema HKI-VNT:n kentällä, joten ihan oikein menevät. Vantaan 33 ja 34, sekä yksi ukko ovat siellä "vain nurkissa pyörimässä".

Mitä väliä sillä on kenen omistuksessa ne ovat ? Numerointi koskee niin laitoksen, vpk:n, tpk:n kuin pv:n yksiköitä. Nuo Ilmailulaitoksen yksiköt täyttävät aika kirkkaasti vaahtoyksikön tai säiliöyksikön, riippuen kumpaa haluaa käyttää, kriteerit. Tosin en usko että ne täyttävät SM:n suosituksen/asetuksen pelastusyksikön varusteista. Tällöin ne ovat lähempänä vaahto- tai säiliöyksikköä kuin pelastusyksikköä.

[Janne]

Väärin ymmärrys, täälä päässä. Sorgen...

[Söppe]

Jumaskega! Taisi olla ensimmäinen kerta Foorumeilla kun joku tunnusti! Nosta nöyränä hattua miehelle! Lisää tälläistä käytöstä nettiin! ( Eikä todellakaan vittuilu mielessä!)

[LEKA]

Pelastusajoneuvojen yleisopas sanoo näin:

"Tämä yleisopas koskee vain soveltuvin osin yksinomaan lentokentällä toimivaa pelastusautoa, joka on tehty kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) sekä vastaavien normien ja ohjeiden mukaan ja joka mm. perusväriltään voi olla keltainen."

Tämän on säätänyt SM. Eli "soveltuvin osin" taitaa olla venyvä käsite... Jonkun tulkinnan mukaan siis kalustoautokin voinee olla 11.

Vaatiihan uusi ohje tykin tankin katollekin ja 4" liittimen pumppuun... Onko kaikkialla? Edes uusissa? Ei taida...

[LEKA]

Taisin käsittää väärin, kun sain viestistäsi kuvan, että teillä on pelkkää 4" letkua...

[LEKA]

Ohjeessa on kiinteän lisäksi suositus liikutettavasta tykistä... Niin, ja kiinteän täytyy olla järeä... Säiliön minitilavuus taas on 5 000 l. Kuinka kauan sillä tullaan toimeen järeän tykin kanssa? Näyttää kivalta, kun hetken aikaa tulee valtava vesisuihku

[Hxx]

Joittenkin maailma tuntuu kaatuvan kaikista epäjohdonmukaisuuksista numeroineissa ym.
Ihan oikeesti? Onko mitään väliä? Kaikkien muisti ja äly kapasiteetti riittää kyllä siihen että tulee toimeen noiden pikku poikkeavuuksien kanssa (ainakin todella toivon niin).

No ei oo mitään väliä!!!

Taitaa vaan pelastusherroilla olla tekeminen vähissä, kun täytyy pyöritellä numeroita edes takaisin..

[LEKA]

Lähinnä siinä tuntuu vituttavan se, että kun 4 on ollut tankki "aina" ja se on lyöty joillekin selkärankaan asti. Ei kyllä olisi tullutkaan ihan heti mieleen, että se on niin kova pala joillekin... Onko tällä alalla niin sopeutumiskyvytöntä porukkaa? Intissähän käytiin aivan samanlaista keskustelua, kun prikaatikenraalin sotilasarvo tuli, ja muille lyötiin yksi leijona lisää.

No joo, olenhan minäkin sitä mieltä, että 3 voisi ennemmin olla vaahto/jauheyksikkö...

[Söppe]

Vaatiihan uusi ohje tykin tankin katollekin ja 4" liittimen pumppuun... Onko kaikkialla? Edes uusissa? Ei taida...

Ohjeeseen kommentoiden:

4" antaa sopivasti vedenkuljetustehoa, ja esim. ison jakoliittimen jälkeen voi jakaa 3 kpl 3" vielä ja homma toimii. Pumpussa vaan pitää olla tarpeeksi tehoa. Vesitykistä ja sen käytettävyydestä ei ole hyötyä kuin palon rajaamisessa hetkeksi. Nykyiset 10-12 kuution säiliöautot kun tyhjenevät parissa-kolmessa minuutissa tykin kanssa. Ja mistäs vesi sen jälkeen?

Vesiasemasta tai toisista säiliöautoista todennäköisesti, mutta kauanko menee aikaa vesiasemaselvitykseen??

Opistolla yhdessä lisäkoulutuksessa vilautettiin jotain paperin tynkää, missä oli ehdotus/suositus että peruslähtöön kuuluisi yksi hööki, joka olisi varustettu ajonaikana selvitettävällä 110 tai 150 millisellä letkuilla. El iperiaatteessa joko ladattu takatilaan tai katolle lisälaatikkoon. Mielestäni aika hyvä idea. Ei tarvitsisi hajoittaa miehiä eri yksiköihin ja selvitys olisi nopea sekä letkut olisivat aina mukana. Tälläinen systeemi voisi olla aivan hyvin VPK:n tai vapaavuoron miehittämässä yksikössä joka tulee yleensä ensimmäisen höökin jälkeen.
Säiliön tilavuuksissa pitää aina miettiä myös ajoneuvon kokoa. Kuinka molella löytyy todellistä ajotaitoa ajaa yli 15 000 litran tankkia? Varsinkin kun ajokertoja tulee harvoin. Ehkä tämä olisi hyvä sijoitus työrajoitteisille (vai mikä tuo hieno sana oli). Heillä on yleensä kokemusta, ajosilmää ja etenkin rauhallisuutta ajaa iso yksikköä. Se, että monta kertaa tuota iso säiliötä tarvitaan, on asia erikseen. Enneminkin kannattaisi kehittää jatkuvan lisäveden nopeaa selvitystä. Tätä ei tietenkää saada sadan kilometrin päässä sivistyksessä tapahvusissa metsäpaloissa, mutta sinne voisi ottaa mukaan vaikka säiliöperävaunun.

[Kuljettaja]

Enneminkin kannattaisi kehittää jatkuvan lisäveden nopeaa selvitystä. Tätä ei tietenkää saada sadan kilometrin päässä sivistyksessä tapahvusissa metsäpaloissa, mutta sinne voisi ottaa mukaan vaikka säiliöperävaunun.

Kun tuota yhtä jenkkiläistä lehteä olen lueskellut (Firehouse) niin olen huomannut
että heillä on tapana harrastaa vedenkuljetusta vähän eri tavalla kuin täällä
meillä. Talvella tämä ei kyllä taida toimia kovin hyvin

Eli:

1) Rakennetaan tilapäisallas (ilmeisesti nekin on jotain valmiita ratkaisuja eikä
siis sarjatikkaista kyhättyjä
2) Autoissa joissa on vettä, on yleensä ns. "Dump Valve" eli venttiili josta on tarkoitus
saada mahd. nopeasti kaikki vedet ulos autosta (ilman pumppua). Eli auto altaan viereen
ja dumpataan vedet sinne, ja eikun seuraavaa satsia hakemaan.
3) Altaasta pumpataan vettä sitten joko moottoriruiskulla tai yleisemmin varmaan ajetaan
yksi "höökeistä" siihen viereen joka taas imee vedet siitä.

Hyötyähän tästä on sen puolesta, että auto pääsee hakemaan uutta vesisatsia
nopeammin. Ja jos joku ihmettelee että kuinka iso tuo allas sitten on, niin kuvista
päätellen se olisi jotain 8-10 kuution luokkaa ja niitä voi olla sitten monta peräkkäinkin.
(Eli sitten pumpataan vaan siitä ensimmäisestä seuraavaan jne..)

Jenkeissähän on joku palokuntien pisteytysjärjestelmä ja tämänkaltainen
veden dumppaus on osa sitä, ja pisteitä tulee erityisesti siitä kuinka nopeasti
vedet saadaan kuljetettua/dumpattua sitten.