Säteilyturvakeskuksen (STUK) uusi tutkimus osoittaa, että uudisrakentamisen yhteydessä tehdyt radonin torjuntatoimet ovat tehokkaita. Toimenpiteitä on tehty kuitenkin vain puolessa uusista pientaloista. STUK suosittelee radonputkiston asentamista ja tiivistämistoimia kaikessa uudisrakentamisessa.
STUKin tutkimuksen mukaan maakunnissa, joissa on mitattu yleisesti korkeita
radonpitoisuuksia, on radonin torjuntaa tehty 90 prosentissa uusista
pientaloista. Toimien vaikutus näkyy, sillä näiden talojen radonpitoisuus on
laskenut puolella vanhempiin taloihin verrattuna. Muualla Suomessa radonia on
torjuttu vain 40 prosentissa uusista pientaloista. Näillä alueilla
radonpitoisuudet ovat alentuneet keskimäärin vain 20 prosenttia verrattuna
vanhempiin taloihin.
Korkeimman radonpitoisuuden maakuntia ovat Itä-Uusimaa, Kanta-Häme, Pirkanmaa,
Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala. Radonpitoisuuden enimmäisarvon 200
becquereliä kuutiometrissä ylitykset eivät ole harvinaisia muuallakaan
Suomessa. Siksi STUK suositteleekin radonin torjuntatoimia kaikkialla Suomessa.
Torjuntatoimia oli tehty vähiten Lapissa, Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja
Satakunnassa.
Kaikkien mitattujen talojen radonpitoisuuden keskiarvo oli 95 becquereliä
kuutiometrissä. Se on 30 prosenttia vähemmän kuin vuosina 2000–2005
valmistuneissa pientaloissa ja yli 40 prosenttia vähemmän kuin vuosina
1980–1999 valmistuneissa taloissa. Enimmäisarvon 200 becquereliä kuutiometrissä
ylitykset olivat myös vähentyneet merkittävästi. Radonpitoisuudet olivat
alhaisimpia tuulettuvalle alapohjalle ja yhtenäiselle saumattomalle laatalle
rakennetuissa taloissa.
â€Suurimmat puutteet havaittiin maanvastaisten harkkorakenteisten seinien
radontorjuntatoimissa. Odotettavissa on kuitenkin, että tilanne paranee
edelleen, kun rakennusyritykset saavat torjunnasta lisää kokemustaâ€, sanoo
tutkimusprofessori Hannu Arvela.
STUKin tutkimuksessa mitattiin sisäilman radonpitoisuus 1500 pientaloasunnossa,
joille myönnettiin rakennuslupa vuonna 2006. Mittaukset tehtiin
maalis-toukokuussa 2009.
Rakennuttajan kannattaa olla vaatelias
Rakennuttajan kannattaa vaatia suunnittelijalta ja kaikilta
hankkeeseen osallistuvilta radontorjunnan toteutusta voimassa olevan
ohjeistuksen mukaisesti. Jo vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutukset
ovat merkittäviä, ja putkisto kannattaakin asentaa kaikkiin maanvaraiselle
laatalle rakennettuihin uusiin taloihin.
Rakentamismääräysten mukaan rakennuslupahakemukseen tulisi liittää suunnitelmat
radontorjunnan toteuttamisesta.
â€Tulevaisuuden haasteena on, että radonin torjunnasta tulisi rakennusluvan
saamisen ehto. Lisäksi pitäisi kehittää käytäntöjä ja torjuntaa tulisi tehdä
laajamittaisesti koko maassaâ€, sanoo Hannu Arvela.
Keskeisiä torjuntatoimia ovat radonputkiston asentaminen maanvaraisen laatan
alle sekä sokkelin ja lattialaatan liitoksen tiivistäminen bitumikermillä. Myös
lattiassa olevat läpiviennit ja kaikki maanvastaiset seinät rinne- ja
kellaritaloissa tulee tiivistää. Radonputkisto alentaa radonpitoisuutta jo, kun
putkiston pää on avoimena katolla. Putkiston vaikutus kasvaa merkittävästi, jos
siihen kytketään poistopuhallin.
Suomalaisen eri lähteistä saama säteilyannos on keskimäärin 3,7 millisievertiä
vuodessa. Noin puolet tästä aiheutuu sisäilman radioaktiivisesta jalokaasusta
radonista, joka ei haise eikä maistu. Radonin keuhkoille aiheuttaman
säteilyaltistuksen takia joka vuosi sairastuu keuhkosyöpään noin 300
suomalaista.
â€Radonin torjunnan yleistymisellä on merkittävä vaikutus suomalaisten
säteilyaltistuksen ja radonin aiheuttamien terveyshaittojen pienentämisessä
tulevina vuosikymmeninäâ€, Hannu Arvela sanoo.
STUKin tutkimusjulkaisu on kokonaisuudessaan STUKin internetsivuilla:
Radon
uudisrakentamisessa – Otantatutkimus 2009. STUK-A244.
Lisätietoja:
Tutkimusprofessori Hannu Arvela, puh. (09) 759 88 470
Tiedottaja Riikka Laitinen-Sorvari, puh. (09) 759 88 210
Tiedotuspäivystys virka-ajan ulkopuolella, puh. 010 850 4761
www.stuk.fi
Linkki uutiseen: http://www.pelastustoimi.fi/uutiset/5199


Vastaa tähän aiheeseen









