Siirry sisältöön


- - - - -

STUK suosittelee radonin torjuntaa kaikessa pientalorakentamisessa


Ei vastauksia tähän aiheeseen

#1 RSS-Pelastustoimi.fi

    Nuorempi jäsen

  • RSS
  • Pip
  • 0 viestiä

  • Pelastustoimialue:
    Joku muu viranomainen

Lisätty 02 kesäkuu 2010 - 07:43

Säteilyturvakeskuksen (STUK) uusi tutkimus osoittaa, että uudisrakentamisen yhteydessä tehdyt radonin torjuntatoimet ovat tehokkaita. Toimenpiteitä on tehty kuitenkin vain puolessa uusista pientaloista. STUK suosittelee radonputkiston asentamista ja tiivistämistoimia kaikessa uudisrakentamisessa.

STUKin tutkimuksen mukaan maakunnissa, joissa on mitattu yleisesti korkeita radonpitoisuuksia, on radonin torjuntaa tehty 90 prosentissa uusista pientaloista. Toimien vaikutus näkyy, sillä näiden talojen radonpitoisuus on laskenut puolella vanhempiin taloihin verrattuna. Muualla Suomessa radonia on torjuttu vain 40 prosentissa uusista pientaloista. Näillä alueilla radonpitoisuudet ovat alentuneet keskimäärin vain 20 prosenttia verrattuna vanhempiin taloihin.

Korkeimman radonpitoisuuden maakuntia ovat Itä-Uusimaa, Kanta-Häme, Pirkanmaa, Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala. Radonpitoisuuden enimmäisarvon 200 becquereliä kuutiometrissä ylitykset eivät ole harvinaisia muuallakaan Suomessa. Siksi STUK suositteleekin radonin torjuntatoimia kaikkialla Suomessa. Torjuntatoimia oli tehty vähiten Lapissa, Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa.

Kaikkien mitattujen talojen radonpitoisuuden keskiarvo oli 95 becquereliä kuutiometrissä. Se on 30 prosenttia vähemmän kuin vuosina 2000–2005 valmistuneissa pientaloissa ja yli 40 prosenttia vähemmän kuin vuosina 1980–1999 valmistuneissa taloissa. Enimmäisarvon 200 becquereliä kuutiometrissä ylitykset olivat myös vähentyneet merkittävästi. Radonpitoisuudet olivat alhaisimpia tuulettuvalle alapohjalle ja yhtenäiselle saumattomalle laatalle rakennetuissa taloissa.

â€Suurimmat puutteet havaittiin maanvastaisten harkkorakenteisten seinien radontorjuntatoimissa. Odotettavissa on kuitenkin, että tilanne paranee edelleen, kun rakennusyritykset saavat torjunnasta lisää kokemustaâ€, sanoo tutkimusprofessori Hannu Arvela.

STUKin tutkimuksessa mitattiin sisäilman radonpitoisuus 1500 pientaloasunnossa, joille myönnettiin rakennuslupa vuonna 2006. Mittaukset tehtiin maalis-toukokuussa 2009.

Rakennuttajan kannattaa olla vaatelias

Rakennuttajan kannattaa vaatia suunnittelijalta ja kaikilta hankkeeseen osallistuvilta radontorjunnan toteutusta voimassa olevan ohjeistuksen mukaisesti. Jo vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutukset ovat merkittäviä, ja putkisto kannattaakin asentaa kaikkiin maanvaraiselle laatalle rakennettuihin uusiin taloihin.
Rakentamismääräysten mukaan rakennuslupahakemukseen tulisi liittää suunnitelmat radontorjunnan toteuttamisesta.

â€Tulevaisuuden haasteena on, että radonin torjunnasta tulisi rakennusluvan saamisen ehto. Lisäksi pitäisi kehittää käytäntöjä ja torjuntaa tulisi tehdä laajamittaisesti koko maassaâ€, sanoo Hannu Arvela.

Keskeisiä torjuntatoimia ovat radonputkiston asentaminen maanvaraisen laatan alle sekä sokkelin ja lattialaatan liitoksen tiivistäminen bitumikermillä. Myös lattiassa olevat läpiviennit ja kaikki maanvastaiset seinät rinne- ja kellaritaloissa tulee tiivistää. Radonputkisto alentaa radonpitoisuutta jo, kun putkiston pää on avoimena katolla. Putkiston vaikutus kasvaa merkittävästi, jos siihen kytketään poistopuhallin.

Suomalaisen eri lähteistä saama säteilyannos on keskimäärin 3,7 millisievertiä vuodessa. Noin puolet tästä aiheutuu sisäilman radioaktiivisesta jalokaasusta radonista, joka ei haise eikä maistu. Radonin keuhkoille aiheuttaman säteilyaltistuksen takia joka vuosi sairastuu keuhkosyöpään noin 300 suomalaista.

â€Radonin torjunnan yleistymisellä on merkittävä vaikutus suomalaisten säteilyaltistuksen ja radonin aiheuttamien terveyshaittojen pienentämisessä tulevina vuosikymmeninäâ€, Hannu Arvela sanoo.

STUKin tutkimusjulkaisu on kokonaisuudessaan STUKin internetsivuilla:
Radon uudisrakentamisessa – Otantatutkimus 2009. STUK-A244.

Lisätietoja:
Tutkimusprofessori Hannu Arvela, puh. (09) 759 88 470
Tiedottaja Riikka Laitinen-Sorvari, puh. (09) 759 88 210
Tiedotuspäivystys virka-ajan ulkopuolella, puh. 010 850 4761
www.stuk.fi



Linkki uutiseen: http://www.pelastustoimi.fi/uutiset/5199




Vastaa tähän aiheeseen


Moderaattorin täytyy hyväksyä tämä viesti ennenkuin se julkaistaan.

  


1 Käyttäjä(ä) lukee tätä aihetta

0 jäsentä, 1 vierailijaa, 0 anonyymiä käyttäjää