Ei vastauksia tähän aiheeseen

[RSS-Pelastustoimi.fi]

Korkealla lennettävät mannerten väliset lennot lisäävät lentohenkilöstön altistumista kosmiselle säteilylle. Viime vuonna lentohenkilöstölle aiheutuneet säteilyannokset suurenivat hiukan edellisvuodesta. Annokset jäivät kuitenkin alle lentotoiminnalle säädetyn rajan, joka on kuusi millisievertiä vuodessa. Säteilyturvakeskus (STUK) on rekisteröinyt lentohenkilöstön säteilyannoksia vuodesta 2001 alkaen.

Vuonna 2009 suomalaiselle lentohenkilöstölle keskimääräinen työssä aiheutunut säteilyannos oli 2,4 millisievertiä (mSv). Keskivertosuomalaiselle aiheutuu säteilystä, sisältäen muun muassa sisäilman radonin ja röntgentutkimukset, noin 3,7 millisievertin vuosiannos. Lentotyölle on ominaista, että henkilökunnalle ei aiheudu suuria kerta-annoksia, mutta altistus työssä on jatkuvaa. Lentohenkilöstö on käytännössä eniten säteilylle altistuva työntekijäryhmä Suomessa.

Lentohenkilöstö altistuu kosmiselle säteilylle, jonka määrä reittisuihkukoneiden lentokorkeuksilla on jopa 60–200-kertainen merenpinnan tasoon verrattuna. Henkilöstölle aiheutuvan säteilyaltistuksen suuruuteen vaikuttaa muun muassa lentoaika ja -korkeus. Mitä korkeammalla ja pidempään taivaalla pysytään, sitä enemmän altistutaan. Toisaalta annokseen vaikuttaa lentoreitti, se millä leveysasteilla lennetään. Napojen lähellä annokset ovat suurempia kuin päiväntasaajalla, sillä napa-alueilla maan magneettikenttä ei suojaa kosmiselta säteilyltä yhtä tehokkaasti kuin päiväntasaajalla. Lisäksi kosmisen säteilyn taso vaihtelee auringon aktiivisuuden mukaan.

â€�STUKin seurannassa on vajaa 3 700 lentokoneiden ohjaamo- ja matkustamotyöntekijää. Heidän annosseurantatiedoistaan on havaittu, että viime aikoina säteilyannos lentotuntia kohden on kasvanut. Yksi syy tälle saattaa olla se, että polttoainekuluja alentaakseen lentoyhtiöt lennättävät koneitaan korkeammallaâ€�, arvioi ylitarkastaja Maaret Lehtinen STUKista.

Säteilytyöntekijöiden annokset pienenivät kautta linjan

Säteilyn ja ydinenergian käytöstä työntekijöille aiheutunut yhteenlaskettu säteilyannos oli viime vuonna 14 prosenttia pienempi kuin useana aikaisempana vuonna. Ydinvoimalaitoksilla pienenemistä selittävät lyhyet vuosihuollot, mutta teollisuuden, terveydenhuollon, tutkimuksen ja opetuksen puolella vähentymiselle ei ole selvää yksittäistä syytä, joten kehitystä ja muutoksen pysyvyyttä pitää seurata jatkossa.

Kaikkien säteilytyöntekijöiden henkilökohtaiset annokset pysyivät asetettujen rajojen alapuolella. Säteilytyössä työntekijän annosraja on viidessä vuodessa 100 millisievertiä eli vuosittainen annos ei saa olla viiden vuoden aikana keskimäärin 20 millisievertiä suurempi. Minään yksittäisenä vuonna annos ei saa ylittää 50 millisievertiä.

Henkilökohtaisessa säteilyaltistuksen seurannassa oli viime vuonna noin 11 600 säteilytyöntekijää. Näistä noin 5 400 työskenteli terveydenhuollossa, 3 700 ydinvoimalaitoksissa, vajaa 1 300 teollisuudessa, noin 450 eläinlääkinnässä sekä reilu 800 tutkimuksessa ja opetuksessa. Vuonna 2009 suurimmat yksittäiset säteilyaltistukset aiheutuivat teollisuuden materiaalitestauksessa sekä ydinvoimalaitostyössä.

STUK on rekisteröinyt säteilytyöntekijöiden altistuksia 1960-luvulta alkaen.

Lisätietoja:
Ylitarkastaja Maaret Lehtinen, puh. (09) 759 88 244
Tiedottaja Leena Hietanen, puh. (09) 759 88 215
Tiedotuspäivystys virka-ajan ulkopuolella, puh. 010 850 4761
www.stuk.fi

Linkki uutiseen: http://www.pelastustoimi.fi/uutiset/5117