Ei vastauksia tähän aiheeseen

[RSS-Pelastustoimi.fi]

Vuonna 2009 pelastuslaitoksilla oli 101 000 hälytystehtävää. Tehtävien määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. Tiedot perustuvat pelastuslaitosten onnettomuustilastoista kerättyihin tietoihin.

Tulipalojen määrä pysyi edellisen vuoden tasolla vajaassa 15 000 palossa. Tulipaloista traagisin oli Naantalin 5 nuorta uhria vaatinut asuinrakennuspalo. Palokuolleiden määrä pysyi edelleen pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella. Palokuolemia kirjattiin yli sata, eikä sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteen mukaista vähenemistä ole havaittavissa. Tulipalo tappaa keskimäärin kaksi ihmistä joka viikko. Rakennuspalojen arvioidut euromääräiset vahingot olivat 132 miljoonan euron luokkaa.

Viime vuonna vain kahdessa kolmasosassa asuinrakennuspaloista oli palovaroitin. Näistäkään lähes kolmasosassa palovaroitin ei toiminut. Palovaroitin on ollut pakollinen kaikissa asuinrakennuksissa vuodesta 1999 lähtien. Tilanne ei ole juurikaan parantunut 90-luvun puolivälistä, jolloin palovaroitin löytyi 60 prosentissa asuinrakennuspaloista. Rakennuspaloista kolmasosassa yritettiin alkusammutusta. Näistä joka toinen palo saatiin sammutettua ja joka kolmatta paloa saatiin rajattua.

Ilotulitteista syttyneiden tulipalojen määrä romahti edellisiin vuosiin verrattuna. Uutena vuotena ilotulitteista syttyi 54 tulipaloa, kun kahtena edellisenä vuodenvaihteena tulipalojen määrä on ollut nelinkertainen.

Tulipalot

Tulipaloista kaksi viidestä oli rakennuspaloja (6 200 kpl). Rakennuspaloista yli puolet oli asuntopaloja, joita pientaloissa oli hieman enemmän kuin kerrostaloissa. Maastopalojen määrä väheni 13 prosentilla 2 700 paloon, joista metsäpaloja oli 1 200. Keskimääräinen metsäpalojen paloala oli 0.5 hehtaaria. Liikennevälinepalojen pysyi edellisen vuoden tasolla 2 400 palossa, joista henkilöautopaloja oli 1 500.

Tulipaloissa kuoli viime vuonna yli sata henkilöä. Palokuolemista lähes kaikki tapahtui rakennuspaloissa, joista traagisin onnettomuus oli Naantalin 5 uhria vaatinut tulipalo. Tulipaloissa loukkaantui 725 henkilöä.

Rakennuspalojen arvioidut euromääräiset vahingot pienenivät lähes kolmasosan 132 miljoonaan euroon. Asuinrakennuspalojen arvioidut omaisuusvahingot pysyivät lähes ennallaan, ollen 50 miljoonaa euroa. Tuotanto- ja varastotilojen palojen arvioidut vahingot pienenivät lähes puolella 43 miljoonaan euroon.

Tulipaloista hieman yli puolet oli ihmisen aiheuttamia, näistä joka kolmas, 2 800 paloa, on arvioitu tahallaan sytytetyiksi. Muista kuin tahallaan sytytetyistä paloista 53 prosenttia liittyi huolimattomaan avotulen käsittelyyn. Joka viides paloista syttyi ruoan valmistuksen yhteydessä. Savuke oli syttymissyynä joka kuudennessa palossa.

Rakennuspaloista kolmasosassa yritettiin alkusammutusta. Kun alkusammutusta yritettiin, useampi kuin joka toinen palo saatiin sammutettua ja lähes joka kolmas palo saatiin rajoitettua. Mikäli alkusammutusta ei yritetty vaikka kohteessa oli ihmisiä, syy oli yleensä alkusammutusvälineiden puuttuminen. Joka kuudennella kerralla paikallaolijat eivät syystä tai toisesta käyttäneet alkusammutusvälineitä.

Muut tehtävät

Pelastuslaitosten hälytystehtävistä muita kuin tulipalojen aiheuttamia tehtäviä oli yhteensä 86 000 kappaletta. Näistä erilaisten onnettomuuksien aiheuttamia tehtäviä oli 18 000 kappaletta.

Liikenneonnettomuuksien aiheuttamien hälytysten lisääntyminen pysähtyi ensimmäistä kertaa 2000-luvun aikana. Hälytyksiä tuli yhteensä 13 300. Öljyvahinkojen ja muiden vaarallisten aineiden onnettomuuksien määrä pysyi ennallaan 2 900 tehtävässä. Yli puolet öljyvahingoista tapahtuu tieliikenteessä kaduilla ja maanteillä. Myrskyjen ja muiden luonnononnettomuuksien määrä väheni 20 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna, 1 800 tehtävään.

Ensivastetehtävien määrä pysyi edellisen vuoden tasolla 26 500 tehtävässä. Ensivastetehtävissä pelastusyksikkö antaa ensiapua, arvioi onnettomuuden asiakkaan tilaa ja aloittaa asiakkaan ensihoidon silloin kun se ehtii kohteeseen ennen ambulanssia.

Ihmisen pelastamistehtävien, tehtävien, joihin ei liity muuta onnettomuutta, määrä lisääntyi hieman edellisestä vuodesta. Vajaasta 2 300 tehtävästä kuudesosa oli vesipelastustehtäviä. Eläimen pelastamistehtävien määrä lisääntyi 17 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Reilusta 2 400 tehtävästä kahdessa kolmasosassa pelastettiin eläin tilanteesta, jossa ei ollut välitöntä vaaraa.

Erilaisten tarkastus- ja varmistustehtävien määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. Automaattisten paloilmoittimien aiheuttamat erheelliset hälytykset vähenivät vajaalla tuhannella 19 300 tehtävään, mikä on kuitenkin yli kaksi kertaa enemmän kuin sisäasiainministeriön kolmen vuoden takainen tavoite. Eniten erheellisiä hälytyksiä aiheutui ruoan valmistuksen yhteydessä. Palovaroittimen aiheuttamien tarkastuskäyntien määrät lisääntyivät 18 prosentilla 2 200 tehtävään. Muiden tarkastus- ja varmistustehtävien määrät vähenivät hieman, 7 900 tehtävään.

Lisätietoja: tutkimusjohtaja Esa Kokki, Pelastusopisto, puh. 071 875 3409.

Linkki uutiseen: http://www.pelastustoimi.fi/uutiset/5033