21 vastausta tähän aiheeseen

[rollikka]

Tänä päivänä kun lukee mediassa, että jossain on ollut tulipalo, on lähes poikkeuksetta tuhon laajuus luokkaa: Korjauskelvoton tai suuret vahingot. Minun mielestäni syypää on pelastuslaitosten säästötoimenpiteet. Vakinaisten asemien miesmääriä on tiputettu. VPK:t kärsivät motivaatio- ja miehistöpulasta. Voiko tämä olla syynä, että ennen pienillä vahingoilla selvinnyt rakennus tänä päivänä tuhoutuu korjauskelvottomaksi? Rakennusmateriaalit ovat parantuneet. Valistus pitäisi olla parempaa. Silti talot palaa romuiksi. Mitä mieltä olette?

[Sedaatio]

Samoilla linjoilla vierailijan kanssa. Kyllä meilläpäin on tulipaloja kohtuu paljon, mutta valtaosa sammutetaan nopeasti ja / tai palo on pienehkö jo alkujaan. Tyyppikeikka on vaikkapa "palovaroitin soi, savun hajua rapussa" ja keikka hoidetaan ämpärillisellä vettä, sankoruiskulla tai työjohtoselvityksellä ja vahinbgot rajoittuvat nojatuoliin, sohvaan, keittiökaappeihin tai saunaan. Toki paljon on myös "nakit ja muusi" keikkaa.....

[rollikka]

Ihan tilannehuoneen sivuilta ja sen linkeistä lehtien sivuille mä tähän päätelmään olen tullut. Hyvin usein keskisuuren rakennuspalon kohdalla on tämä - tuhoutui korjauskelvottomaksi maininta. Enhän mä tässä minkään juorulehtien pohjalta kysele.

Viestiä muokkasi rollikka, 21 marraskuu 2009 - 23:33

[simpe]

Ihan tilannehuoneen sivuilta ja sen linkeistä lehtien sivuille mä tähän päätelmään olen tullut. Hyvin usein keskisuuren rakennuspalon kohdalla on tämä - tuhoutui korjauskelvottomaksi maininta. Enhän mä tässä minkään juorulehtien pohjalta kysele.

Tuo korjauskelvotonkin on aika monitulkintainen kuvaus. Rakennus saattaa päällisinpuolin vaikuttaa melko hyvin säilyneeltä, mutta silti puretaan ja tehdään uusi. Ilmeisesti kynnys purkamiseen on aika matala, koska kaikki pelkäävät kosteuden aiheuttamia homeongelmia. Olen itsekin ollut pilaamassa tulipaloa, jonka seurauksena kaikki kivijalan yläpuoliset rakenteet purettiin, vaikka vahingot näyttivät rajoittuvan palokunnan purkamaan, palaneeseen vesikattoon. Mm. alakerran parketit ainakin näyttivät kuivilta palokunnan poistuessa paikalta.

[rollikka]

Eihän tämä nyt etene ollenkaan, kun vaan jankutetaan, että kato sieltä ja sieltä. Itse asia peittyy jonnekkin pyytelyyn kattomaan jotain tilastoja. Enhän mä perkele kysyny onko keikat lisääntyny, tai onko ne muuttuneet. Kysyin, miksi nykyään tuhot ovat laajemmat, kuin ennen? Kukaan ei ole sanonut siitä asiasta mitään. Mistä tilannehuone saa tietonsa? Jos siellä lukee keikan kohdalla sinisen pallon alla: Rakennus tuhoutui kokonaan, onko se ihan arvio vaan? Ei kai se juttu muutu kovin paljoa valtakunnan isoimpien lehtien sivuilla. Eikä nekään niitä juttuja ite keksi. Koittakaa nyt jumalauta pysyä aiheessa! On tää kumma paikka nykyään, ku aihe lähtee heti alkuunsa raiteilta. Ja vaikka mä oon nykyään "siviili", en ole sitä aina ollut. Tämä niille, jotka kohta sanovat: Etteihän siviili voi tälläisiä tajuta.

Viestiä muokkasi rollikka, 24 marraskuu 2009 - 15:25

[simpe]

Kysyin, miksi nykyään tuhot ovat laajemmat, kuin ennen? Kukaan ei ole sanonut siitä asiasta mitään.

No vastataan nyt sitten ihan suoraan asian ytimeen. Erityisesti maaseudulla suuri osa taloudellisista vahingoista aiheutuu karjasuojien paloista. Erityisesti SPEK on ollut kovasti huolissaan siitä, että keskimääräisen karjasuojapalon aiheuttamat taloudelliset vahingot ovat moninkertaistuneet viimeisen 25 vuoden aikana. SPEK on ainakin aiemmin esittänyt, että syy olisi nimenomaan pelastustoimen järjestelyissä ja resursseissa, mutta väärässä ovat/olivat. Todellinen syy on karjasuojien mittakaavamuutos. 25 vuotta sitten maassamme ei ollut montaakaan navettaa, jossa täystuhokaan olisi tiennyt miljoonan nykyeuron vahinkoja. Nykyisin tilanne on toisinpäin; maassa ei ole montaakaan tuotantokäytössä olevaa navettaa, jossa täystuhosta selvitäisiin alle miljoonalla.

Viestiä muokkasi simpe, 25 marraskuu 2009 - 10:25

[rollikka]

Ja edelleen joku vierailija yrittää ängetä tilastotiedettä täysin asian ulkopuolelta. Vierailijan vastaus olisi sopinut, jos kysymys olisi kuulunut: Ovatko palokunnan hälytyksistä suuret tehtävät lisääntyneet, suhteessa hälytysmääriin? Ja hurjan ammattitiedon omaavalle vierailijalle voin sanoa, että olet aivan väärillä jäljillä pelastustoimesta pois oloni ajasta. Hurjaa ammattitietoutta kuvastaa jo sekin, että huudellaan kirjautumatta. Sitä paitsi, mitä merkitystä sillä on tähän itse alkuperäiseen kysymykseen, mihin ainoastaan vakiojäsen simpe on vastannut.
Simpe, nyt kun aletaan päästä oikeille raiteille, mistähän tämä sama saattaisi johtua tavallisissa rakennuspaloissa? Onhan tietysti tavallisten asuinrakennustenkin koko ja arvo kasvanut, mutta se ei selitä vielä tota kivijalka-keikkojen lisääntymistä. Niinkuin alkuperäisessä kysymyksessä viittasin, rakennusmateriaalit ovat parantuneet. On paloa hidastavia pintoja, esim Gyproc-seiniä alkaa olemaan valtaosassa uusista rakennuksista. Lämpöeristeet ovat myös parantuneet. Nykyiset mineraalivillat eivät lisää palon voimaa. Voisiko syynä olla nimimerkki Palovaroittimen mainitsemat kalustemateriaalit? Mdf on aika suosittu materiaali. Helposti syttyvä ja nopeasti lämmön nostava materiaaliko tämän tekee? Entäpä koneellinen ilmanvaihto? Alkutilanteessa koneellinen ilmanvaihto on kuin auki oleva ovi tai ikkuna. Jos sitä ei saada katkaistua alkuvaiheessa, voisiko se olla yksi tekijä?
Vierailijat, älkää vaivautuko vastaamaan, jos asianne koskee minun kokemustani tai tuotte jotain tilastoja asian vierestä. Jollette pysty vastaamaan kysymyksiin, älkää vastatko ollenkaan.
Mä yritän vaan herättää tätä foorumia keskusteluun aiheesta: Miksi isot vahingot tulipaloissa ovat lisääntyneet?

Viestiä muokkasi rollikka, 25 marraskuu 2009 - 12:44

[kuokka]

En usko että pelastustoimen toimintavalmiuksien laskeminen on lisännyt merkittävästi palovahinkojen suuruutta. Pikaisella googlettamisella ja muutaman artikkelin perusteella näyttäisi siltä mitä simpe tuossa kommentoi. Suurten vahinkojen määrä on pieni mutta niiden aiheuttamat vahingot ovat todella isoja. Vahinkojen korvasummien kasvuun on syynä vakuutusyhtiöiden mukaan esim. todella isot ja arvokkaat rakennukset (tehtaat/kauppakeskukset yms), tuotannon keskeytyksestä aiheutuneet korkeat kustannukset ja jne.
Normaaleita pieniä paloja sattuu paljon mutta niiden korvausummat ovat suhteessa pieniä.

[simpe]

Simpe, nyt kun aletaan päästä oikeille raiteille, mistähän tämä sama saattaisi johtua tavallisissa rakennuspaloissa? Onhan tietysti tavallisten asuinrakennustenkin koko ja arvo kasvanut, mutta se ei selitä vielä tota kivijalka-keikkojen lisääntymistä.

Oikeastaan tätä pitäisi tiedustella vakuutusyhtiöiltä. Siellä on taatusti parempi näkemys asiasta kuin yksittäisellä henkilöllä, joka joskus on päässyt aiheuttamaan vesivahinkoja jonkun torppaan. Omilla vajavaisilla tiedoillani tarjoan edelleen tuota edellä olevaa "puretaan homevaurioiden pelossa" -selitystä, joka toki voi olla väärä tai selittää vain pienen osan. Toinen mahdollinen selitys on hallitun purkamisen kalleus. Kaivinkone kaapaisee tavanomaisen omakotitalon kasaan (kaatopaikalle asti) suunnilleen kymppitonnilla, mutta saneerausliikkeen kolmihenkinen työporukka ei sillä rahalla töitä kuin reilun viikon verran.

[rollikka]

Kuokka puki sanoiksi, sen mitä olen yrittänyt muotoilla. Suuria vahinkoja tapahtuu vähän, mutta tuhot ovat niissä suuret. Juuri tätä olen ihmetellyt viime aikoina. Tässä on vajaan kahden vuorokauden aikana palanut kaksi vanhaa "seuraintaloa", joista toinen on keskustassa valtatien varrella ja toinen korvessa kaukana kaikkialta. Palot ovat tapahtuneen suurin piirtein samaan kellonaikaan peräkkäisinä öinä. Iitissä vahinkojen laajuus on ymmärrettävää, koska palokunnalta kesti puoli tuntia saavuttaa kohde. Lisäksi rakennuksen sijainti vaikutti ilmoituskynnykseen. Pulkkilan tapauksessa taas rakennus sijaitsee VT 4: varressa, jossa aina on jonkin verran liikennettä. Myös palokunnan kannalta kohde oli helpompi saavuttaa. Molemmissa tapauksissa tulos on sama. Kivijalkakeikka. Toivottavasti ei tapahdu taas niin, että joku vierailija kyseenalaista jälleen "väitteeni" ja repii asian sivuraiteille.

[pystyputki]

Kuokka puki sanoiksi, sen mitä olen yrittänyt muotoilla. Suuria vahinkoja tapahtuu vähän, mutta tuhot ovat niissä suuret. Juuri tätä olen ihmetellyt viime aikoina. Tässä on vajaan kahden vuorokauden aikana palanut kaksi vanhaa "seuraintaloa", joista toinen on keskustassa valtatien varrella ja toinen korvessa kaukana kaikkialta. Palot ovat tapahtuneen suurin piirtein samaan kellonaikaan peräkkäisinä öinä. Iitissä vahinkojen laajuus on ymmärrettävää, koska palokunnalta kesti puoli tuntia saavuttaa kohde. Lisäksi rakennuksen sijainti vaikutti ilmoituskynnykseen. Pulkkilan tapauksessa taas rakennus sijaitsee VT 4: varressa, jossa aina on jonkin verran liikennettä. Myös palokunnan kannalta kohde oli helpompi saavuttaa. Molemmissa tapauksissa tulos on sama. Kivijalkakeikka. Toivottavasti ei tapahdu taas niin, että joku vierailija kyseenalaista jälleen "väitteeni" ja repii asian sivuraiteille.

Fakta kuitenkin on se, että edellä mainitsemasi tilanteet ovat yksittäistapauksia. Voihan vesilätäkköönkin hukkua siinä missä valtamereen.

[rollikka]

Turun palokin oli 1827 yksittäistapaus. Meni vaan puoli kaupunkia. Voi jumalauta mille tasolle tää foorumi on menny. Onneks täällä ei oo pakko olla.

[simpe]

Turun palokin oli 1827 yksittäistapaus. Meni vaan puoli kaupunkia. Voi jumalauta mille tasolle tää foorumi on menny. Onneks täällä ei oo pakko olla.

Eli jos muut eivät ota hihkuen kaikkia mielipiteitä vastaan, niin foorumi on paska?

Palovahingot tai ylimalkaan mikä tahansa ilmiö, jota sattuu silloin tällöin jossakin laajuudessa, muodostavat ilmiön, jota ei voi luotettavasti tarkastella kuin riittävän pitkän aikavälin tilastoista. Ja se mikä riittävän pitkän aikavälin tilastoista luetaan, on tietysti vanhaa tietoa. Toki tilastojakin pitää lukea oikein, jottei tule tulkittua väärin. Tunnettua on, että jäätelön kulutus korreloi hyvin voimakkaasti hukkumisten määrän kanssa. Silti on epätodennököistä, että jäätelön kieltäminen vähentäisi hukkumisia.

Yksittäistapausten kautta tehtyinä tulkintoina johtopäätöksiin vaikuttaa huomattavasti mm. ns. miesmuisti. Menneiden vuosikymmenten suuria vahinkoja aiheuttaneista, suhteellisen lähellä paloasemaa sattuneista paloista tulee itselle mieleen Jäminkipohjan (Ruovedellä) sahan palo 1979, Virtain vanhainkodin palo 1979, Rantasalmen kirkon palo 1984, Tikkurilan ammattikoulun palo 1995, kerrostalopalo Lahdessa tapaninpäivän vastaisena yönä 1996 ja Palvelutalo Viljamin palo Maaningalla 1999. Kaikki nämä palot on tapahtuneet aikana ennen suurta ja pahaa aluepelastuslaitosta ja siltikin paloi pahasti. Yksittäistapausten kautta tarkasteltuna ei minusta vaikuta siltä, että tuhojen paheneminen olisi täysin ilmeistä, joskaan ei sitä voi poiskaan sulkea.

Tuossa palotutkimuspäivien materiaalissa mainittiin mm. havainto siitä, että riittävän suurissa kohteissa riittävän paloturvallisuuden toteuttaminen on haasteellista ja tämä sitten näkyy suurista kohteista tulevina massiivisina vahinkoina. Suurten kohteiden ongelma on ollut aina olemassa, mutta neuvostohenkisestä (mitä suurempi, sitä parempi) rakentamiskulttuurista johtuen näiden suurten kohteiden määrä lisääntyy koko ajan.

Viestiä muokkasi simpe, 29 marraskuu 2009 - 00:12

[rollikka]

Ylläpito poistakoon minun profiilini tästä foorumista. Jos täällä ei saa enää esittää mielipiteitä tai kysymyksiä, niin mitä virkaa tälläisellä foorumilla mulle on. Kyseisessä aiheessa jossa mun hermo palo (yksittäistapaus) taisi tulla kaksi asiaa sivuavaa kommenttia. Pääsyy irtisanoutumiseeni on noitten vierailijoitten kommentit. Eihän tässä oo mitään järkee, jos keskustelua yrittävä saa tollasen ryöpytyksen asian vierestä. Ihan niinku tossa mun aiheessa olisi ollut jotain tosi typerää. Ihme, ettette käy samalla energialla jonkun kymmenettä kertaa samaa asiaa kysyvää. Pitäkää fooruminne, jollette parempaan pysty. Hyvästi!

Viestiä muokkasi rollikka, 29 marraskuu 2009 - 01:17

[admin]

Ylläpito poistakoon minun profiilini tästä foorumista. Jos täällä ei saa enää esittää mielipiteitä tai kysymyksiä, niin mitä virkaa tälläisellä foorumilla mulle on. Kyseisessä aiheessa jossa mun hermo palo (yksittäistapaus) taisi tulla kaksi asiaa sivuavaa kommenttia. Pääsyy irtisanoutumiseeni on noitten vierailijoitten kommentit. Eihän tässä oo mitään järkee, jos keskustelua yrittävä saa tollasen ryöpytyksen asian vierestä. Ihan niinku tossa mun aiheessa olisi ollut jotain tosi typerää. Ihme, ettette käy samalla energialla jonkun kymmenettä kertaa samaa asiaa kysyvää. Pitäkää fooruminne, jollette parempaan pysty. Hyvästi!

Kukaan tuskin on mielipiteiden tai kysymyksien vapaata esittämistä vastaan. Aiheesta rönsyily suuntaan ja toiseen foorumeilla enemmän sääntö kuin poikkeus, eikä Paloforum ole poikkeus tähän sääntöön.

Vierailijoiden kirjoitusoikeuksista voidaan olla montaa eri mieltä. Paloforumin valitsema linjan mukaisesti myös niille käyttäjille, jotka eivät syystä tai toisesta halua rekisteröityä, on jätetty mahdollisuus osallistua keskusteluun. Nämä viestit kuitenkin ennakkotarkistetaan ylläpitäjien toimesta. Esimerkiksi kaikkia tähänkään viestiketjuun kirjoitettuja viestejä ei ole julkaistu.

Valitettavasti mekään emme voi miellyttää kaikkia, ja olenkin pahoillani jos päätät lopullisesti jäädä pois foorumilta.