Ei vastauksia tähän aiheeseen

[RSS-Pelastustoimi.fi]

Vuoden 2010 alussa tulevat voimaan uudet palovaroittimen käyttöä koskevat säädökset. Tampereen aluepelastuslaitos teki Valkeakosken asuntomessuilla kyselytutkimuksen, jolla mm. haluttiin tuoda esille palovaroittimen tärkeä merkitys asumisen paloturvallisuudessa. Vastauksia saatiin 6 149 kappaletta. Edellisiin Tampereen aluepelastuslaitoksen tekemiin kyselyihin verrattuna ihmisten paloturvallisuustietous on lisääntynyt, vaikka synkät palokuolemaluvut Suomessa eivät ota laskeakseen.

Valkeakosken asuntomessujen yhteydessä Tampereen aluepelastuslaitos kysyi neljällä kysymyksellä ihmisten suhtautumista paloturvallisuuteen. Kysymykset oli otettu vuoden 2004 ja 2008 paloturvallisuustutkimuksen kyselyistä, jotka tehtiin Pirkanmaalla. Näin näitä kolmea kyselyä vertailemalla voidaan tehdä joitain yleistyksiä paloturvallisuustietämyksestä valtakunnallisesti.

Tutkimuksen mukaan 20 % (10,4 % vuonna 2008) vastaajista tarkistaa palovaroittimen toiminnan kerran kuussa. 57,7 % (68,9 %) muutaman kerran vuodessa. 17, 9 % (18 %) harvemmin ja 4,4 % (1,2 %) ei koskaan. Suosituksen mukaan palovaroitin tulisi testata kerran kuussa ja aina, kun on ollut muutamia päiviä poissa kotoa. Myös sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet tulee testata.

Vuoden 2010 moneen kotiin tulee lisää testattavia palovaroittimia, sillä jokaisen kerroksen jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohden tulee olla palovaroitin. Esimerkiksi jos alakerrassa on neliöitä 65, tarvitaan kaksi varoitinta ja jos yläkerrassa neliöitä on 55, riittää sinne yksi varoitin. Palovaroittimet on hyvä sijoittaa huoneisiin, joissa nukutaan sekä ulosmenoreiteille.

Palovaroittimen pariston kerran vuodessa vaihtaa 43,7 % (39 %). Harvemmin kuin kerran vuodessa 21,1 % (26,8 %). Vaihdolle on tietty päivämäärä 4, 7 %:lla (3,5 %) vastaajista kun taas paristoa ei vaihda säännöllisesti 30,4 % (30,6 %) vastaajista. Palovaroittimen paristo tulisi vaihtaa kerran vuodessa. Myös sähköverkkoon kytkettyjen palovaroittimien varavirtalähde (paristo tai akku) on tarvittaessa vaihdettava. Vaihtopäiväksi kannattaa ottaa jokin merkittävä päivä (syntymäpäivä, joulu, 112-päivä, jne.), niin paristonvaihdon muistaa paremmin.

Tulipaloon varaudutaan jo paremmin

Mahdolliseen tulipaloon varaudutaan nykyisin tutkimuksen mukaan paremmin kuin muutamia vuosia sitten. Vastaajista 82,9 % (75,4 %) omisti jonkin alkusammutusvälineen. Kysymykseen: jos palovaroitin hälyttää yöllä, paljonko sinulla on aikaa pelastaa itsesi ja perheesi, vastasi 24,9 % (18,7 %) yksi minuutti. Vastaajista 62 %:n (63,4 %) mielestä aikaa pelastautua oli 2 - 3 minuuttia . 5 - 10 minuuttia vastasi 12,2 % (16,4 %) ja 15 minuuttia tai enemmän vastasi 0,9 % (1,4 %).

On muistettava, että palovaroitin ei pelasta vaan se antaa aikaa pelastautumiseen. Tulipalo kehittyy hengenvaaralliseksi 2 - 3 minuutissa, ja vaarallisinta tulipalossa on savu. Tuttu ja turvallinen huone muuttuu hetkessä oudoksi ja vaaralliseksi tilaksi, josta ulospääsy ei normaalisti onnistu. Siksi olisi hyvä etukäteen tehdä oman kodin pelastussuunnitelma, jossa perheenjäsenten kanssa käydään läpi toiminta tulipalossa sekä kodin hätäpoistumistiet.

Omatoiminen varautuminen on tärkeää vaikka lähin palokunta olisi vieressä, sillä palokunta saapuu onnettomuuspaikalle vasta hälytyksen saatuaan. Yli 80 % palokuolemista sattuukin jo ennen kuin palosta on tehty hätäilmoitus.

Riskiryhmät vaarassa tulipaloissa

Pirkanmaalla tehtyihin vuosien 2004 ja 2008 kyselyihin verrattuna ihmisten paloturvallisuustietämys on lisääntynyt kohtalaisen paljon. Silti palokuolemat ovat pysyneet samalla tasolla; jopa hieman lisääntyneet. Keskimäärin sata ihmistä vuodessa kuolee tulipaloissa. Kuolemaan johtavien tulipalojen yleisimmät syttymissyyt ovat tupakointi (n. 30 %), tahallinen sytyttäminen (n. 15 %), huolimaton tulenkäsittely (n. 15 %), sähkölaite (n. 15 %) ja 25 %:ssa syttymissyy jää hämärän peittoon.

Turvallisuustiedon jakaminen on äärimmäisen tärkeä asia, mutta sillä ei välttämättä tavoiteta tai siitä ei ole apua riskiryhmille, jotka ovat vaarassa kuolla tulipaloissa. Aina ei tulipalosta poistuminen onnistu omin avuin: esimerkiksi liikuntakyvytön invalidi tai vanhus. Aina ei tulipaloa havaita lääkkeiden, huumeiden tai alkoholin vaikutuksen takia. Joskus ei ymmärretä tilanteen vakavuutta eikä osata poistua, kuten lapsille usein käy. Näiden riskiryhmien asumisturvallisuutta voidaankin parhaiten parantaa automaattisella sammutuslaitteistolla eli sprinklerillä.

Lisätietoja palovaroittimista saa mm. osoitteesta www.piippaakosinulla.fi

Lisätietoja Veijo Kaján, Tiedotuspäällikkö, Tampereen aluepelastuslaitos
040 543 0353 veijo.kajan@tampere.fi

Linkki uutiseen: http://www.pelastustoimi.fi/uutiset/4859