|
Loviisan ydinvoimalaitos sijaitsee Suomenlahden ja Olkiluodon laitos
Selkämeren rannalla. Laitoksia ympäröivät merialueet eroavat toisistaan monin
tavoin. Esimerkiksi vedenvaihdon tehokkuus, veden ravinnepitoisuus sekä veden
suolapitoisuus ovat erilaisia. Paikallisten olosuhteiden lisäksi eroa on myös
voimalaitosten päästömäärissä ja jäähdytysveden purkutavoissa.
Yhteistä laitoksille sen sijaan on, että lämminvesipäästöt ovat voimistaneet
rehevöitymistä. Jäähdytysveden vaikutukset meriveden lämpötiloihin olivat
näkyvimmät talvella, jolloin olosuhteet myös selvimmin poikkesivat
luonnontilaisista. Lämminvesipäästöt ovat pidentäneet kasvukautta. Kasvukauden
piteneminen ja talvehtimisajan häiriintyminen olosuhteissa, joissa eliöstö on
tottunut lepovaiheeseen talvella, olivat merkittävimmät lämpökuormituksen
ympäristövaikutukset.
Rehevöityminen on Loviisan laitoksen alueella selvästi pidemmällä kuin
Olkiluodossa, mikä johtuu koko Suomenlahden ylikuormitetusta tilasta.
Pohjaeläimistö on taantunut voimakkaasti Loviisan alueella viimeisten 40 vuoden
aikana. Seurauksena on paikoin ollut pohjafaunan lähes täydellinen häviäminen.
Vastaavasta pohjaeläinyhteisöjen heikkenemisestä on raportoitu koko itäisen
Suomenlahden alueelta, mutta paikallinen rehevöitymiskehitys on osaltaan
vaikuttanut pohjafaunan taantumiseen jäähdytysveden purkualueella
Loviisassa.
Suomen ydinvoimalaitosten radioaktiivisten aineiden päästöt mereen ovat olleet
selvästi alle asetettujen päästörajojen. Pieniä määriä paikallisia
päästönuklideja havaittiin jäähdytysveden purkualueilta otetuissa
ympäristönäytteissä. Tritiumin päästöt olivat runsaampia Loviisassa, mutta
aktivoitumistuotteiden, kuten koboltti-60:n, pitoisuudet olivat suurempia
Olkiluodossa. Paikallisten päästönuklidien pitoisuudet pienenivät merkittävästi
ympäristönäytteissä 1990- ja 2000-luvuilla sekä Loviisassa että
Olkiluodossa.
Radioaktiivisten aineiden väestölle ja eliöstölle aiheuttamat säteilyannokset
ovat hyvin pieniä. Koko voimalaitosten käyttöhistorian aikana altistuneimpaan
väestöryhmään kuuluvien henkilöiden säteilyannokset ovat olleet korkeimmillaan
noin neljä prosenttia, ja viime vuosina selvästi alle yhden prosentin
asetetusta raja-arvosta, joka on 0,1 millisievertiä vuodessa. Altistuneimpaan
väestöryhmään kuuluvat henkilöt, jotka oleskelevat paljon meren äärellä ja
syövät runsaasti paikallista kalaa. Samoin voimalaitosten radioaktiivisten
aineiden päästöistä ympäristölle aiheutuva säteilyaltistus oli hyvin vähäistä,
alle kansainvälisesti ympäristön säteilysuojelulle asetetun
seulonta-arvon.
Erkki Iluksen väitöskirja Environmental effects of thermal and radioactive
discharges from nuclear power plants in the boreal brackish-water conditions of
the northern Baltic Sea on julkaistu raporttina STUK-A 238. Julkaisu on
kokonaisuudessaan Säteilyturvakeskuksen internetsivuilla:
http://www.stuk.fi/julkaisut_maaraykset/tiivistelmat/a_sarja/en_GB/stuk-a238/_files/82157514121084972/default/stuk-a238.pdf
Lisätietoja: Johtava asiantuntija Erkki Ilus, puh. (09) 759 88 595 Tiedottaja Riikka Laitinen-Sorvari, puh. (09) 759 88 210 Tiedotuspäivystys virka-ajan ulkopuolella, puh. 010 850 4761 www.stuk.fi
|