Ei vastauksia tähän aiheeseen

[RSS-Pelastustoimi.fi]

Ensimmäiset influenssa A(H1N1)v -taudin ehkäisyyn tarkoitetut rokotteet saapuvat Suomeen lokakuussa. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama pandemian koordinaatioryhmä on käsitellyt asiantuntijaryhmän ehdotuksen rokotteiden antamisjärjestykseksi ja pitää perusteltuna esitettyä rokotusjärjestystä. Ehdotuksen pohjalta valmistellaan esitys valtioneuvoston asetukseksi, josta on tarkoitus päättää torstaina 24. syyskuuta peruspalveluministeri Paula Risikon esittelystä.

Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä on laatinut ehdotuksen rokotusjärjestyksestä, ja sitä on käsitelty tartuntatautien neuvottelukunnassa sekä valtakunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollon eettisessä neuvottelukunnassa. Järjestys on tehty lääketieteellisin perustein tämänhetkisen epidemiologisen tiedon valossa, ja se noudattaa pandemian varautumissuunnitelmissa tehtyjä linjauksia. Järjestyksestä päättäminen on tärkeää, koska rokotetta saadaan maahan pienissä erissä, ja rokotusten toteuttaminen vie useita kuukausia.

Ensin rokotetaan terveydenhuollon henkilöstöä sekä raskaana olevat

Ehdotuksen mukaan rokotusten anto aloitettaisiin infektiopotilaita tai infektioille alttiita potilaita hoitavasta terveydenhuollon ja sosiaalihuollon sekä sairaankuljetuksen henkilöstöstä sekä apteekkien asiakaspalvelussa toimivista henkilöistä. Infektio- ja päivystyspotilaita hoitavat altistuvat työssään virukselle moninkertaisesti muita enemmän, sillä sairastuneita neuvotaan hakeutumaan juuri heidän luokseen. Terveydenhuollon ammattilaisten rokottaminen suojaa myös niitä potilaita, joilla itsellään rokotteen teho voi olla heikko heikentyneen vastustuskyvyn vuoksi.

Toisena rokotettavaan ryhmään kuuluisivat raskaana olevat naiset. Vaikka valtaosa raskaana olevista sairastaa lievän taudin, heillä on kuitenkin muita samanikäisiä suurempi riski vakavan taudinkuvan kehittymiseen.

Kolmantena rokotettaisiin sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvat 6 kk - 64 vuoden ikäiset. Tähän ryhmään kuuluvat henkilöt, joilla on säännöllistä lääkitystä vaativa sydänsairaus tai keuhkosairaus, metabolinen sairaus, krooninen maksan tai munuaisten vajaatoiminta, vastustuskykyä heikentävä tauti tai hoito, krooninen neurologinen sairaus tai hermolihastauti. Yli 65-vuotiailla sairastumisriski on pienempi kuin millään muulla väestön osalla. Alle 65-vuotiaiden ryhmässä valtaosalla vakavaan taudinkuvaan sairastuneista tai kuolleista oli jokin mainituista pitkäaikaissairauksista.

Neljäntenä rokotettaisiin terveet 6-35 kuukauden ikäiset lapset, sillä pienillä lapsilla on korkea sairastavuus, tauti on johtanut keskimääräistä useammin sairaalahoitoon ja he ovat tehokkaita tartuttajia.

Viidentenä rokotusvuorossa olisivat terveet 3-24 vuoden ikäiset lapset ja nuoret sekä varusmiehet. Onnistunut nuorten ikäluokkien rokottaminen on tärkein keino rajoittaa pandemian levinneisyyttä maassamme. Nuoria rokottamalla, ja siten ehkäisemällä vakavia tautitapauksia tässä ikäryhmässä, säästetään mahdollisimman paljon elinvuosia.

Kuudentena rokotettaisiin sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvat 65 vuotta täyttäneet. Tässä ikäluokassa sairastuvuus on influenssa A(H1N1)v -viruksesta kertyneiden tietojen valossa selvästi muita alhaisempi.

Pandemiatilannetta arvioidaan uudelleen ennen koko väestön rokottamista

Koko väestö on mahdollista rokottaa syksyn ja talven aikana. Tilanne ja koko väestön rokottamisen tarve kuitenkin arvioidaan, kun nähdään, kuinka tilanne kehittyy. Mikäli epidemiatilanne edelleen vaatii rokotusten jatkamista, rokotetaan seuraavaksi terveet 25 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat painottaen rokotusten aloittamista nuoremmista ikäryhmistä.

Kunnat järjestävät rokotukset pääsääntöisesti terveyskeskuksissa. Rokotusten ottaminen on vapaaehtoista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tiedottaa rokotejakelusta kuntiin, ja kunnilla on vastuu tiedottaa rokotusjärjestelyistä paikallisesti. Tämänhetkisen tiedon perusteella on todennäköistä, että rokotukset päästään aloittamaan lokakuun loppupuolella.

STM on tehnyt päätöksen Huoltovarmuuskeskuksen hankkimien varmuusvarastojen käyttöönotosta, jotta eri viruslääkkeitä, myös lasten käyttämiä kapseleita, on kattavasti saatavilla. Lisäksi Lääkelaitos on ohjeistanut apteekeita valmistamaan kapseleista liuoksen potilaille, jotka eivät voi niellä kapseleita. Tauti on yleensä lievä ja paranee kotihoidossa ilman reseptiviruslääkkeitä. Siksi viruslääkkeiden määräämisessä noudatetaan edelleen ohjeita, joiden mukaan lääkkeitä määrätään niille ihmisille, jotka niitä erityisesti tarvitsevat.

Suomessa ei ole vielä influenssa A(H1N1)v -viruksen aiheuttamaa epidemiaa. Nopeita tapausmäärien lisääntymisiä tai laajoja yhteisötartuntoja ei ole havaittu. Varmistettuja influenssa A(H1N1)v -tartuntoja on todettu kaikkiaan 244. Epidemian alkamista voidaan hidastaa, jos kansalaiset noudattavat suositeltua hyvää käsi- ja yskimishygieniaa eivätkä ole sairaana päivähoidossa, koulussa tai työssä.

Lisätietoja: lääkintöneuvos Merja Saarinen, STM, puh. (09) 160 74030, ylijohtaja Juhani Eskola, THL, puh. 020 610 6006, osastopäällikkö, professori Eija Pelkonen, Lääkelaitos, puh. (09) 4733 4210 (lääkkeiden varmuus-varastot)

Linkki uutiseen: http://www.pelastustoimi.fi/uutiset/4743