Ei vastauksia tähän aiheeseen

[RSS-Pelastustoimi.fi]

Pohjoismaisilta viranomaisilta uudet suositukset asuntojen radonista

Sisäilman radon kasvattaa keuhkosyöpäriskiä myös alhaisina pitoisuuksina. Pohjoismaisten säteilysuojeluviranomaisten uusien suositusten mukaan asuntojen radonkorjauksia ja radonin torjuntaa uudisrakentamisessa pitää tehostaa, jotta radonpitoisuudet asunnoissa olisivat niin alhaisia kuin käytännöllisin toimin voidaan saavuttaa.

Noin 1300 Pohjoismaiden kansalaista kuolee vuosittain keuhkosyöpään sisäilman radonaltistuksen takia. Tämä on noin 10 prosenttia keuhkosyöpien kokonaismäärästä Pohjoismaissa. Radonpitoisuudet asunnoissa ovat Pohjoismaissa maailman korkeimpia. Ruotsissa 200 becquereliä kuutiometrissä ylittävien asuntojen määrä on 450 000, Suomessa yli 200 000, Tanskassa noin 65 000 ja Norjassa 170 000. Islannissa on arvioitu, että siellä ei ole tämän rajan ylittäviä asuntoja, koska maaperä muodostuu pääosin basalteista. Uudet tutkimukset vahvistavat, että melkein kaksi kolmannesta (63 prosenttia) radonin aiheuttamista keuhkosyöpäkuolemista aiheutuu henkilöille, jotka ovat altistuneet alle 200 becquereliä kuutiometrissä pitoisuuksille – tasolle, jolle ei ole aikaisemmin suositeltu toimenpiteitä. Jos kaikissa tämän rajan ylittävissä asunnoissa radonpitoisuus alennettaisiin 100 becquereliin kuutiometrissä, voitaisiin välttää 360 keuhkosyöpäkuolemaa vuodessa. Pohjoismaiden säteilysuojeluviranomaiset, mukaan lukien Säteilyturvakeskus (STUK), antavat seuraavat yhteiset suositukset radonin torjunnasta ja radonkorjauksista asunnoissa:
Tehokkain keino alentaa radonpitoisuuksia pitkällä tähtäimellä on varmistua siitä, että uusien asuntojen radonpitoisuudet ovat alhaisia. Uudet asunnot tulee suunnitella ja rakentaa kansallisten rakennusmääräysten mukaisesti siten, että radonpitoisuuden vuosikeskiarvo asunnoissa on niin alhainen kuin käytännöllisin toimin voidaan saavuttaa. Olemassa olevien asuntojen radonkorjauksia tulee edistää. Tavoitteena on alentaa radonpitoisuus korjauksella niin alas kuin se käytännöllisin toimin on mahdollista. Radonkorjauksesta päättämisen tulee perustua vähintään kaksi kuukautta kestävälle radonmittaukselle lämmityskauden aikana. Jotta radonin torjunnassa onnistuttaisiin, kansalaiset tarvitsevat tietoa. On tärkeää, että asiantuntijoille, jotka työskentelevät radonasioiden parissa, tarjotaan koulutusta radonturvallisesta rakentamisesta ja radonkorjauksista.
Tupakointi kasvattaa keuhkosyöpäriskiä tekijällä 25 verrattuna tupakoimattomaan henkilöön. Suurin osa radonin aiheuttamista keuhkosyövistä löydetään tupakoitsijoilta. Kuitenkaan tupakoimattomien terveyshaittaa ei pidä aliarvioida. Pohjoismaiset suositukset asuntojen sisäilman radonista: http://www.stuk.fi/sateilytietoa/sateily_ymparistossa/radon/fi_FI/pohjoismainen_radonsuositus/ Lisätietoja: Laboratorionjohtaja Hannu Arvela, puh. (09) 759 88 470 Tiedottaja Riikka Laitinen-Sorvari, puh. (09) 759 88 210 Tiedotuspäivystys virka-ajan ulkopuolella, puh. 010 850 4761

	STUK päivitti kuntaluettelon: Työpaikan radon on mitattava korkean radonpitoisuuden alueilla

Työnantajan on mitattava työpaikan hengitysilman radonpitoisuus alueilla, joilla radonia esiintyy tavallista enemmän. Säteilyturvakeskus (STUK) ylläpitää luetteloa kunnista, joissa mittaukset on tehtävä työpaikoilla sekä kouluissa, päiväkodeissa ja muissa vastaavissa julkisissa tiloissa. Kuntaluettelo on nyt päivitetty vastaamaan voimassa olevaa kuntajakoa. Luettelossa ovat mukana ne kunnat, joissa mitatuista radonpitoisuuksista vähintään kymmenen prosenttia ylittää arvon 400 becquereliä kuutiometrissä. Työpaikoilla radonpitoisuus ei saa säännöllisessä työssä ylittää arvoa 400 becquereliä kuutiometrissä. Luettelo perustuu STUKin tekemiin mittauksiin pientaloissa. Mittausten kokonaismäärän kasvettua on entistä paremmin pystytty arvioimaan ne kunnat, joissa radonpitoisuus on syytä mitata. Kuntaliitokset eivät ole mittausvelvoitteita juurikaan muuttaneet, koska pääsääntöisesti liitoksia on tehty sellaisten kuntien kesken, joiden radontilanne on samanlainen. Radonmittausvelvoite koskee nyt yhteensä 68 kuntaa. Luettelossa olevien kuntien lisäksi työpaikan radon on mitattava muillakin alueilla, joilla radonpitoisuuden toimenpidearvo 400 becquereliä kuutiometrissä voi ylittyä. Tällaisia ovat esimerkiksi harjualueet sekä maan alla sijaitsevat työtilat. Jos radonpitoisuus osoittautuu toimenpidearvoa suuremmaksi, on toiminnan harjoittaja velvollinen pienentämään työntekijöiden altistumista radonille. Hengitysilman radonpitoisuus mitataan sijoittamalla työskentelytilaan radonmittauspurkki kahdeksi kuukaudeksi marraskuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana. Kuntaluettelo löytyy Säteilyturvakeskuksen internetsivuilta: http://www.stuk.fi/proinfo/valvonta/luonnonsateily/radon_tyopaikoilla/fi_FI/kuntalista/ Kunnat on esitetty myös kartassa: http://www.stuk.fi/proinfo/valvonta/luonnonsateily/radon_tyopaikoilla/fi_FI/kartta/ Lisätietoja: Tiedottaja Riikka Laitinen-Sorvari, puh. (09) 759 88 210 Tiedotuspäivystys virka-ajan ulkopuolella, puh. 010 850 4761

Linkki uutiseen: http://www.pelastustoimi.fi/uutiset/4722