Ei vastauksia tähän aiheeseen

[RSS-Pelastustoimi.fi]

Hätäkeskuslaitos tarkentaa Espoon edelliskeväisen päihdeongelmaisten tukiasuntopalon onnettomuustutkintaraportin valmistumisesta aiheutunutta uutisointia Helsingin sanomissa 21.8.2009. Jutun otsikointi nosti hätäkeskuspäivystäjän palopaikan osoitteen käsittelyssä tekemän virheen kohtuuttoman suureen rooliin. Samalla jäi mainitsematta, että hätäkeskuspäivystäjä määritteli palolle ilmoitustietoihin nähden poikkeuksellisen suuren vasteen, joka osaltaan takasi tehokkaan toiminnan palopaikalla.

Helsingin Sanomat kirjoitti 21.8.2009 jutun otsikolla "Hätäkeskus teki vakavia virheitä tukiasuntojen palossa Espoossa". Jutun tekstissä kerrotaan onnettomuustutkintakeskuksen selvityksen mukaan hälytysvaiheessa sattuneen kaksi pahaa virhettä, minkä vuoksi paikalla ei ollut ajoissa tarpeeksi sammutuskalustoa. Hätäkeskuslaitos haluaa osaltaan viitata raportissa mainittuihin tosiseikkoihin.

Onnettomuustutkintakeskuksen vastaavia tapauksia ennalta estämään tarkoitetussa raportissa käsitellään onnettomuutta kokonaisvaltaisesti ja sen johtopäätöksissä ja suosituksissa otetaan kantaa rakennuksen alkuperäisestä poikkeavaan käyttötarkoitukseen, pelastussuunnitelman puuttumiseen sekä päihdeongelmaisten turvallisen asumisen järjestämiseen ja yhtenä kohtana myös hälyttämiseen liittyviin järjestelmiin, koska hälytysilmoituksen sisältämä tieto ei välittynyt kaikilta osin tarpeellisessa laajuudessa ja oikein yksiköille.

Hätäpuhelussa soittaja ilmoitti osoitteen väärin ja hätäkeskuspäivystäjä kuuli tai kirjasi sen vielä hieman soitosta poikkeavaksi. Raportin mukaan päivystäjä ei käyttänyt katuosoitteen valintaominaisuutta vaan kirjoitti osoitteen kokonaisuudessaan itse. Koska ilmoitettua tai myöskään kirjattua osoitetta ei ollut olemassa, kohde paikantui Espoon keskipisteeseen. Raportin mukaan oikea osoite oli kuitenkin hälytetyille viranomaisille ennestään tuttu, joten sinne löydettiin lähes normaalisti.

Hälytyksen kuulumattomuus paloaseman kaiuttimista on jutussa mainittu fakta. Sen syytä ei ole raportissa voitu selvittää, mutta siitä on esitetty arvioita. Raportissa suositellaankin, että vastuu hätäkeskuksen kautta välitettävien kiireellistä toimintaa edellyttävien tehtävien välittämiseen käytettävistä järjestelmistä olisi kokonaisuudessaan yhdellä viranomaisella ja että niiden luotettavuuden arviointiin suunnitellaan järjestelmällinen menettely.

Raportin mukaan hätäpuheluun vastattiin 7 sekunnissa ja hälytys pelastuslaitoksen yksiköille annettiin minuutin ja 26 sekunnin kuluttua puhelun alkamisesta.

Onnettomuustutkintakeskuksen raportissa todetaan, että hätäkeskuspäivystäjän tekemä riskinarvio oli varsin nopea ja etupainotteinen. Siksi virhepaikannuksen merkitys pieneni ja hälytetyt yksiköt olivat yhtä lukuun ottamatta lähimmät ja tarkoituksenmukaisimmat. Raportti kuvailee poikkeuksellista vastetta hyväksi huolimatta hätäpuhelutallenteiden perusteella vallinneesta epäselvästä tilannekuvasta. Palon kehittymisen arvioidaan raportissa kestäneen niin kauan ja olleen niin voimakasta, ettei täysin onnistuneen hälyttämisen jälkeenkään olisi todennäköisesti ollut mahdollista tunkeutua palavaan rakennukseen ja pelastaa sieltä ihmisiä. Kaikki pelastuneet olivat jo tulleet itse ulos rakennuksesta pelastusyksiköiden tullessa paikalle.

Raportista ei ilmene Helsingin sanomien jutussa käytettyä ilmaisua "paha virhe" eikä otsikossa käytettyä ilmaisua "vakava virhe". Onnettomuustutkintakeskuksen raportti käsittelee asiaa joka kannalta asiallisesti. Helsingin Sanomien artikkeli antaa kokonaisuudesta yksipuolisen kuvan keskittyessään pelkästään hätäkeskuksen toimintaan ko. onnettomuudessa.

Lisätietoja:
HÄTÄKESKUSLAITOS / Hätäkeskusyksikkö
toimialapäällikkö Pertti Mäenpää, puh. 071 4716 503

Linkki uutiseen: http://www.pelastustoimi.fi/uutiset/4650