Ei vastauksia tähän aiheeseen

[RSS-Pelastustoimi.fi]

Saunapalot kaksinkertaistuvat kesäkuukausina
Saunapalot kaksinkertaistuvat vuosittain kesäkuukausina. Syttymissyyt osoittavat, että lähes kaikki tulipalot olisi voitu estää ihmisten omalla ennakoivalla toiminnalla. Yleisin syttymissyy on riittämätön suojaetäisyys kiukaan ja syttyvän materiaalin välillä. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEKin mediaseurannan mukaan vuoden alkupuoliskolla tulipaloissa menehtyi 52 ihmistä. Palokuolemista yksikään ei tapahtunut saunassa. Liian rajulla ja pitkäkestoisella saunan lämmittämisellä voi olla kohtalokkaita seurauksia. SPEK on huolissaan saunapaloista ja kehottaa ihmisiä tekemään perusteellisen turvatarkastuksen omassa saunassaan. Yleisin saunan syttymissyy on riittämätön suojaetäisyys kiukaan ja sen läheisyydessä olevan helposti syttyvän materiaalin välillä. Hehkuva saunankiuas voi sytyttää viereisen seinäpaneelin tai kaiteen, jos etäisyys on riittämätön ja paneeli suojaamatta. Turvatarkastuksessa katsotaankin, onko kiuas sijoitettu oikein ja onko syttyvät pinnat suojattu. Toiseksi yleisin saunan syttymissyy on tulisijasta lentänyt kipinä tai kekäle. Mikäli kiukaan läheisyydessä olevissa puupinnoissa näkyy tummentunutta tai palanutta pintaa, pitää hälytyskellojen välittömästi soida. On myös tärkeää muistaa, että sauna ei ole oikea paikka pyykkien tai muidenkaan tekstiilien kuivaamiseen. Pyykinkuivaustelinettä ei saa säilyttää löylyhuoneessa. Maltti on turvallisten löylyjen salaisuus Laita pesään aluksi vain pieni määrä puuta ja lisää niitä vähitellen pienissä erissä. Tulipesää ei koskaan ladota täyteen, koska liian nopea lämmittäminen saattaa vaurioittaa tulisijaa ja savuhormia sekä niiden välistä liitosta. Säännöllisessä käytössä olevan saunarakennuksen hormit on nuohottava vuoden välein. Nuohooja tarkistaa käydessään tulisijojen, hormin ja piipun kunnon, mikä auttaa estämään kolmanneksi yleisimmän saunarakennuspalon syttymissyyn, nimittäin hormin tai uunin halkeamisen. Tulipaloissa kuoli 52 ihmistä kesäkuun loppuun mennessä. Heistä 39 oli miehiä ja 10 naisia. Kolmen sukupuoli ei ole SPEKin tiedossa. 31 eli yli puolet palokuolemista tapahtui omakotitaloissa, joten se on edelleen yleisin tulipalon syttymispaikka. Tietoa kiukaan suojauksesta ja turvaetäisyydestä:- Kiukaan ja palavan materiaalin välisenä suojana toimivat hyvin esimerkiksi 7 mm:n vahvuinen, jäykkä, palamaton kuitusementtilevy tai vähintään tai noin millimetrin vahvuinen, syöpymistä kestävä metallilevy.
- Levyn ja suojattavan pinnan väliin on jätettävä 30 mm:n tuuletusrako.
- Yksinkertaista suojausta käytettäessä on suojaetäisyyden oltava kiukaan ja palava-aineen välillä 250 mm ja ilman suojausta 500 mm.
- Tarkista kiukaan asennusohjeista tai valmistajalta, onko suojaetäisyydestä suosituksia.Lisätietoja: Tiedottaja Eevi-Kaisa Hepojoki, p. (09) 4761 1356, 040 481 9122, tiedotuspäällikkö Juha Hassila, p. (09) 4761 1324, 040 758 7846

Linkki uutiseen: http://www.pelastustoimi.fi/uutiset/4622