7 vastausta tähän aiheeseen

[Pekka]

Lapin Kansa 23.12.2008

"Kaupungin ensihoidon toimintaa tehostettava"

Nimimerkillä kirjoittanut kritisoi sitä kuinka on tullut kalliiksi lanssien ylläpito kaupungin omana työnä. Kolmelle autolle ei hänen mukaansa riitä töitä ympärivuorokautisesti. Työntekijät ovatkin päässeet esimerkiksi rassaamaan ja pesemään omia autojaan sekä hoitamaan omia asiointejaan työnantajan autolla. "Lisäetuna tulevat myös päiväunet ja sikeät yöunet työaikana jos muuta tekemistä ei ole."

"Norvatiellä, ambulanssiparkissa, yleisesti kuultu lausahdus työn raskaudesta kuuluukin seuraavasti: 'Voi, että kun on rankkaa, kun pitää lonkat kipeänä maata'." Lopuksi kirjoittaja viittaa Kemin avosairaalamalliin, josta saa tietoa googlettamalla sanat kemi avosairaala loppuraportti.


(Kirjoittaja kuulostaa olevan keski-ikäinen mieshenkilö, joka lienee mukana politiikassa ja pikkupomona elinkeinoelämän puolella.)




Lapin Kansa 2.1.2009

"Rovaniemen kaupungin ensihoidon tilasta ja tehokkuudesta"

Ylilääkäri Tapio Raasakka vastasi ja luonnehti nimimerkin suojissa tehtyä viestiä panettelukirjoitukseksi. Hänen mukaansa Rovaniemi on jo niin suuri paikkakunta, että porrastettu hoitomalli on tarpeellinen. Aiemmin näin ei ole ollut. "Kaupungin ensihoidossa on kaikkiaan kolme sairaankuljetusyksikköä, joista kahdessa on ympärivuorokautinen hoitotaso ja yhdessä perustaso."

Työryhmä kävi myös Kemissä tutustumassa sikäläiseen malliin. Rovaniemellä sama konsepti tuskin onnistuisi, tarvittaisiin 5-6 ambulanssia. "Rovaniemellä kotisairaalatoiminta pyörii erillisen henkilöstön tekemänä ja on myös kaikin puolin toiminnallisesti selvästi järkevämpää." Ambulanssia kohti hälytyksiä on Kemiin verrattuna lähes 30 % enemmän. Terveystoimen nettokustannuksetkin olivat Kemissä suuremmat.
Pitkässä vastineessaan Raasakka mainitsee myös ensivasteesta, pitkistä etäisyyksistä ja ambulanssityhjiöstä.



(Kaunan syy, eli keikkojen välisen ajan viettäminen, ei näyttänyt ratkeavan vielä tähän.)

[Sedaatio]

(Kaunan syy, eli keikkojen välisen ajan viettäminen, ei näyttänyt ratkeavan vielä tähän.)

Nää nyt on näitä ikuisen ikuisia paskajuttuja, joita kateelliset jaksaa vuodesta toiseen pitää yllä. Vielä isompi ja ihmetyttävämpi juttu on ikuinen kauna pelastuslaitosten 24h työvuoroista, "siellä ne vaan nukkuu ja pelaa pelejä" -jutut kantaa vuodesta toiseen. Palokuntasivuhan tähän on erityisesti keskittynyt Kehitellään aamusta iltaan erilaisia tehokkuutta lisääviä ideoita aina pärekorien punonnasta yöllä tehtäviin letkujen pesuihin

Itse en jaksa tajuta, miten parin tuhannen henkilön työajasta jaksetaan vääntään ja "etsiä säästöjä" ? Niinkui se suomen talouteen jotain vaikuttaisi. Miksei kukaan narise opettajien 12vkon lomista, 27h työviikosta tai lääkäreiden normaalityöajalla tekemistä yksityistöistä ? Miksi muilla on vaan 4-5 vko lomaa ?? Ei mua ainakaan jaksa tollanen narina kiinnostaa. Jokaisessa ammatissa ja työssä on omat hyvät ja huonot puolet. Palomiehellä huonoa on ainakin liksa, joten mulle on ihan helvetin sama, jos se palomies siellä 24h aikana nukkuu muutaman tunnin ja pelaa 2h fudista. Kyllä ne sieltä kuitenkin apuun tulee sitten kun avun tarve on.

Viestiä muokkasi Sedaatio, 04 tammikuu 2009 - 13:52

[Hipsu]

Se on semmoista, aina kateus ja tietämättömyys nostaa päätään.

Usein kyytimiehet saavat myöskin kuulla, että kylläpäs kesti.
Mutta ääni muuttuu kellossa, kun asiallisesti kertoo, että kaikki autot ovat olleet koko päivän ajossa ja pitkillä siirroilla jne.
Samalla kun vielä hengenahdistus tai kivut helpottaa hoitotoimien myötä, niin kyytimiehet ovatkin saaneet uusia kavereita.

Ne valitukset, narinat ja yleisönosastokirjoitukset tulevat ihmisiltä, jotka ovat jääneet huomioimatta.
Tai sitten niiltä kateellisilta, joiden seassa on vaikkapa wannabe kyytimiehiä.

[simpe]

Miksei kukaan narise opettajien 12vkon lomista, 27h työviikosta

Molemmat ovat myyttejä, jotka eivät kestä tarkempaa tarkastelua. Opettajan opetusvelvollisuus on yliopistoja lukuunottamatta keskimäärin tuo 27 viikkotuntia, mutta opettajilla on aika paljon erilaisia valmistelevia yms. töitä. Ainakin omalla alalla opetussuunnitelmat ovat viime vuosina muuttuneet joka vuosi, joten viime vuonna toteutettua kurssia ei voi enää tänä vuonna vetää samanlaisena. Lisäksi kollegoiden välinen työnjako muuttuu sen mukaan millaista osaamista talossa kulloikin on. Niinpä työhönsä vastuullisesti suhtautuva opettaja joutuu käyttämään ainakin 20 minuttia valmisteluaikaa keskimääräistä oppituntia kohden. Erilaiset kokeet, ammattiosaamisen näytöt ja ihan puhtaasti hallinnolliselle puolelle kuuluvat, opettajien hoidettavaksi annetut hommat työllistävät yhteensä vähintään saman verran. Edes välitunnit eivät ole joutoaikaa: Parhaimmillaankin ne käytetään osaston sisäisen yhteistyön akuuttien asioiden hoitamiseen kahvikupin ääressä (viime aikoina keskustelun kestoaiheita ovat olleet tutkinnon perusteiden uudistus, sen pohjalta laadittava uusi opetussuunniltelma ja tietenkin ammattipätevyysdirektiivi), mutta useimmiten sillekään ei ole aikaa jonkin opiskelijoiden aikaan saaman "tulipalon sammuttamisen" takia.

Opettajien lomat on tunnetusti pidempiä kuin tavallisilla duunareilla, mutta silti työpäiviä tulee enemmän kuin opiskelijoiden 190 päivää per vuosi. Kesällä useat opettajat ovat ainakin osan lukuvuoden päättymisen jälkeisestä viikosta töissä ja jokseenkin jokaisessa koulussa opettajien lukuvuosi alkaa viikkoa ennen opiskelijoiden lukuvuotta. Edes joululomalla koulun ovien saranat eivät saa olla rauhassa. Jos opetusta on viitenä päivänä viikossa läpi vuoden, niin opettajalle tulee jopa 210 työpäivää per vuosi. Se on toki noin 20 vähemmän kuin useimmilla muilla duunareilla, mutta onpa tuo palkassakin huomioitu. Useimmat ammattikoulusta valmistuneet tienaavat jo muutaman vuoden työkokemuksen jälkeen enemmän kuin heidät koulussa opettaneet opettajat. Insinöörien keskipalkka on liiton tilaston mukaan noin 3700 euroa kuussa. Ilman ylitöitä amiksen opettaja jää "vain" noin tonnin jälkeen keskipalkasta. 12000 euroa vuodessa ansionmenetystä tarkoittaa suunnileen 3000 euroa per ylimääräinen lomaviikko.

Viestiä muokkasi simpe, 08 tammikuu 2009 - 02:13

[rollikka]

Se on paljon opettajasta kiinni, kuinka paljon työtä joutuu/haluaa tehdä. Tunnen kaksi saman koulun opettajaa, toisen ihan läheltä, jotka tekevät täysin erimäärän työtä. Vähemmän töitä tekevä saa kuitenkin parempaa palkkaa, johtuen ammattivuosista. Hän osaa käyttää jo kerran luotua, eikä aina luo uutta. Sen takia hänellä on vapaa-aikaa enemmän. Opettajan palkkaan ja koulutukseen nähden, ei silti kannata kadehtia. Aika harvassa ammatissa joutuu opiskelemaan n.5 vuotta. Tai jos joutuu, on palkkakin silloin kohdallaan. Opettajilla ei ole.

[Sedaatio]

Tuo opejuttu oli simpe hyvä ihan vain yksi esimerkki. Paljon myös kirjoitit vähättelevästi ja asian vierestä. Tiedän useamman opettajan, jolla ei tuo työviikko VALMISTELUINEEN juuri 30h yli mene ja eiköhän OVTES myös tunne lauseen "lomaoikeus 12 vko, josta vähintään 8vko on pidettävä 1.5-30.9 välisenä aikana" tai jotain sinne päin. Ihan turha jaaritella mistään iltatöistä tms. Sen verran olen opehommia tehnyt itsekkin, että tiedän kyllä mistä puhun.

Joku Simpe (en tiedä oletko se juuri sinä mutta epäilen vahvasti) on ottanut hyvin voimakkaasti kantaa palomiesten sählyihin ja työaikoihin toisaalla netissä, vaatinut 3-vuoroa jne jne. Miksi nyt puolustelet opettajia ? Minusta sielläkin voisi tehokkuutta lisätä, vähentämällä lomat 30vrk mittaan ja pidentämällä työviikon 40 tuntiin, toki tämä 40h sis valmistelutyöt

Painotan myös edelleen, etten ole katkera tai kateellinen, halusin vain tuoda julki yhden toisen esimerkin ainaisen palomiesten vrk-rytmistä narisemisen tilalle. Liksoissa brankkari jää kaikista keskiarvoista yli 1000e ja pääsee sinne keskiarvon tuntumaan haittalisillä. Jos sinä opettajana tekisit öisin ja pyhäisin töitä, olisi palkka helposti 4000e. Ja monella tämän alan ihmisellä on myös helposti se 5v koulua takana (1,5 pelastaja + 3,5-4v AMK tutkinto) ja liksa silti alle keskiarvojen.

Toinen hyvä narinan paikka voisi olla vaikka lentäjien liksa tai lennonjohtajan liksa + muut edut vrt. koulutuksen pituuteen jne. Myös paperimiehet voisivat tehdä työnsä samalla liksalla kuin muut inssit, paperitehtään siivooja voi varmasti siivota samalla liksalla kuin muut siivoojat, yksityislääkäreiltä pitää kieltää työpaikalta poistuminen ennen työajan loppua, jolloin kiiruhtavat yksityisvastaanotolle päivystämään, nukkuminen ilman muuta pitää kieltää putkavahdeilta, sairaanhoitajilta, poliiselta, vartijoilta, sosiaalipäivystäjiltä, paperimiehiltä jne jne

Vai mitä mieltä ollaan ?

Viestiä muokkasi Sedaatio, 09 tammikuu 2009 - 02:09

[simpe]

Tuo opejuttu oli simpe hyvä ihan vain yksi esimerkki. Paljon myös kirjoitit vähättelevästi ja asian vierestä. Tiedän useamman opettajan, jolla ei tuo työviikko VALMISTELUINEEN juuri 30h yli mene ja eiköhän OVTES myös tunne lauseen "lomaoikeus 12 vko, josta vähintään 8vko on pidettävä 1.5-30.9 välisenä aikana" tai jotain sinne päin.

Voi olla että joitakin opettajia koskee tuollainenkin määräys, joka voi olla jopa paikallisesti sovittu. OVTESissä lukee vuosilomista noin yleisesti "Jos opetushenkilöstöön kuuluvalla viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus vuosilomaan, tästä on sopimusmääräys asianomaisessa
osiossa tai liitteessä ----." Lomaa siis on jos lomaoikeus kuuluu ao. virkaan. Minua koskevassa OVTESin liitteessä on kerrottu opetusvelvollisuus ja laskennallisten työpäivien määrä, mutta lomasta puhutaan ainoastaan oppilaitoksen loma-aikana tehtävän työn yhteydessä. Paikallisen luottamusmiehen näkemyksen mukaan heinäkuu on meillä sellaista loma-aikaa, jolloin työnantaja ei voi velvoittaa toimittamaan virkaa. Työnantaja on meillä myös käyttänyt oikeuttaan määrätä työtehtäviä oppilaitoksen loma-aikoihin. Toki näistä maksetaan lomaopetuskorvaus.

Ihan turha jaaritella mistään iltatöistä tms. Sen verran olen opehommia tehnyt itsekkin, että tiedän kyllä mistä puhun.

Ilta- ja viikonlopputöiden määrä vaihtelee melkoisesti. Liikunnanopettajan suusta kuultuna runsaat iltatyöt ovat lähinnä vitsi, eikä pelkästään käytännön töiden opettamisestakaan kovin paljon kotiläksyjä tule. Muilla opettajilla opetustuntien ulkopuolella tehtävän työn määrä riippuu ihan siitä, miten työhönsä suhtautuu. Kokenut opettaja, joka "soittaa samaa levyä" vuodesta toiseen selviää perin vähällä. Samaan aikaan virkaansa vakavasti suhtautuva nuori opettaja, joka on perinyt edeltäjältään pelkästään tyhjän työpöydän, tekee valmistelevaa työtä melkoisesti. Opintoviikko tarkoittaa 40 tuntia keskimääräisen opiskelijan työtä. Luokkaopetusta tästä on meillä 28-32 tuntia ja loput opettajan pitäisi täyttää etätehtävillä ja verkko-opetusmateriaalilla. Puhtaan pöydän perinyt nuori opettaja tarvitsee melkoisesti sekä inspiraatiota että perspiraatiota saadakseen aikaan riittävän määrän järkeviä tehtäviä.

Joku Simpe (en tiedä oletko se juuri sinä mutta epäilen vahvasti) on ottanut hyvin voimakkaasti kantaa palomiesten sählyihin ja työaikoihin toisaalla netissä, vaatinut 3-vuoroa jne jne.

Vaatinut on aika vahva ilmaus. Olen kyllä ollut sitä mieltä, että se on yksi mahdollinen vaihtoehto ja että se ei ole niin paljon kalliimpi kuin käydyissä keskusteluissa on enimmillään väitetty. Kaksi- tai kolmivuorojärjestelmä lienee erittäin perusteltu laitoksiin, jossa töitä on syystä tai toisesta niin paljon, ettei kunnollista lepoa ole mahdollisuus järjestää. Paikoissa, joissa järkevää tekemistä ei öisin ole mahdollista järjestää, on varsin turhaa ottaa eri ihmisiä yöksi asemalle nukkumaan. Ja asuinrakennusten palotarkastukset yövuorossa ei sitten ole sitä järkevää tekemistä.

Miksi nyt puolustelet opettajia ? Minusta sielläkin voisi tehokkuutta lisätä, vähentämällä lomat 30vrk mittaan ja pidentämällä työviikon 40 tuntiin, toki tämä 40h sis valmistelutyöt

Mielestäni yritän oikoa vääriä käsityksiä enkä puolustaa ketään.

Oppilaitosten toiminnassa on paljonkin tehostamisen varaa. Opettajien kuukausipalkkaa alennettiin joitakin kymmeniä vuosia sitten melko radikaalisti, koska heille ryhdyttiin maksamaan palkaa myös niiltä kuukausilta, jolloin heillä ei ollut opetusta. Koska vuosityöajan lisääminen varmaankin nostaisi palkkaa vastaavasti, niin lomakauden lyhentäminen toisi tehokkuutta lähinnä tilojen käytön tehostumisen kautta. (Varaa toki on; keskimäärin koulurakennuksessa on oppilaita sisällä alle 16 % vuoden kaikista tunneista.) Aikuiskoulutuskeskuksissa käytössä olevan työehtosopimuksen mukaan opettajilla (joita kouluttajiksi kutsutaan) on kuukauden kesäloma ja viikon talviloma. Viikkotyöaika on 37,5 tuntia ja sitä seurataan kellokortilla. Palkka tehdyiltä työpäiviltä on jokseenkin sama kuin tavallisissa kouluissa eli vuosiansio on suunnilleen 6000 parempi. Tietämäni mukaan aikuiskoulutuskeskuksilla ei ole vaikeuksia saada päteviä päätoimisia opettajia. Toisin on ammatillisissa oppilaitoksissa. Ei liene kovin väärin päätelty, jos tämän perusteella väittää useiden opettajien olevan valmiita siirtymään lyhempiin lomiin ja kellokorttiin, jos siitä saa oikeudenmukaisen korvauksen.

Viestiä muokkasi simpe, 12 tammikuu 2009 - 19:39

[Petu]

Jos nyt palataan ihan siihen alkuperäiseen aiheeseen, niin taitaa tuo kommentti "kaupungin omana työnä" kertoa aika paljon kirjoittajasta... Ettei vain olisi joku katkera saku-yrittäjä, joka ei pysty kilpailemaan laitoksen kanssa niin kauan kun yksiköt ovat välittömässä lähtövalmiudessa 24/7

Ja mitä sitten tuohon opettajakeskusteluun tulee, niin on aika iso ero sillä missä on opettajana. Siis millä tasolla... Peruskoulun yläkoulun aineopettajat eivät hirveästi noita valmistelutöitä joudu tekemään, eikä heillä todellakaan ala yleensä työt viikkoa vaan päivää ennen kuin koululaisilla. Tavallisella peruskoulun opettajalla on velvollisuus osallistua opinto- ja suunnittelutyöhön kolmena päivänä lukuvuodessa, ja lisäksi työnantaja voi määrätä osallistumaan enintään kahtena päivänä lukuvuodessa normaalien koulupäivien lisäksi... Eli työpäiviä on se 194/vuosi.