45 vastausta tähän aiheeseen

[mba]

2 kokonaista vuotta on nyt stadin hätäpuheluita käsitellyt tämä suuri ja kaunis valtion häke. Muutama pikku detalji toiminnan laadusta on ehkä hyvä tuoda esiin....

- Helsingin pelastuslaitoksen yhteenlaskettu hälytysmäärä on kasvanut yli 10 000:lla 2 vuoden aikana

- Sairaankuljetukset ovat lisääntyneet yli 9000:lla ja palopuolen keikat noin 1000:lla

- Ylivoimaisesti eniten ovat lisääntyneet sakun A-tehtävät (yli 30 %)

- X-koodit (=ei kuljetusta) ovat lisääntyneet 2 vuodessa valtavasti (nyt lähes 40 % tehtävistä)


Stadissa on päivittäin yksiköt loppu, sakut ajaa tauotta, autot ajaa ristiin rastiin toistensa alueille, riskinarviot menevät päin p**settä, vasteita joudutaan "muokkaamaan" jne. jne.



Onko muissa häkeissä ollut vastaavaa ROMAHDUSTA tason suhteen siirryttäessä valtion häkeen ?? On hyvin tiedossa, että stadissa on eniten ongelmia mutta mahtavatko ihmiset olla tietoisia kuinka pohjalla siellä oikeesti ollaan ???

En tiedä lohduttaako yhtään. Edellisen HÄKEN käyttöönotto oli melko tuskainen prosessi. Muistaakseni meni useampi vuosi, ennenkuin
homma alkoi siellä toimia. Oli teknisiä ongelmia, toimintapa ongelmia, vanhat jäärät vastustivat muutosta, tekninen henkilökunta vaihtui alvariinsa,
saman tapaisia hälytyspäivysäjä resurssiongelmia, Hesa veti kotiin päin ja muut kunnat nurisivat, jne. Kaikki narisivat lääkärit, vakinaiset, veparit, tapis,
kaikki. "Virheitä ei tehdä sen takia, että niistä otetaan opiksi vaan sen tekia, että ne toistetaan". Joten anna aikaa, eiköhän se siitä.

Siitä pohjalla olemisesta sen verran, että se on aaltoliikettä välillä ollaan pohjalla välillä pinnalla.
Jos sinulla on työuraa jäljellä enemmän kuin 20 vuotta ehdit kokea vielä monta "pohjakosketusta".

Kaaos voi Hesassa alkaa uudelleen, jos hätäkeskusalueita aletaan mulkkaamaan. Tässä tapauksessa homma tulee olemaan päin peetä vielä
pitkään.

[PALOPENA]

Hyvä Väsynyt

Ymmärän ongelmasi, duunia on liikaa ja keikat perseestä. Sama fiilis täällä.

Pelastustoimen keikkojen kohdalla kehoitan marisemaan laitoksen päällystölle, he nimittäin ohjeistavat häken toimimaan kuten haluavat. Se ovatko ohjeet järkevät onkin toinen juttu. Voi tietysti olla että päälliköt ajattelevat ohjeita rustatessaan että päivystäjä käyttää järkeään ja modaa toimintaa sen mukaan. Päivystäjä vaan ei sitä tee, vaan toimii juuri ohjeiden mukaisesti.

Ensihoito puolella ohjeistus tulee vastuulääkäriltä, eli eiku Teukan puheille.

Toki päivystäjien virheitä tulee, en kiistä, mutta oletteko ajatelleet että asiassa voi olla toinenkin mahdollisuus. Vastuulääkäriä tai laitoksen päällystöä ei kiinnosta väsytkö töissä vai et. Inhottava ajatus, mutta on tullut mieleen. Ja lisäksi ulkopuolista organisaatiota(häkelaitos) on helppo syyttää ja pestä omat kätensä.

Nythän jokainen puusilmä saa tabiksen kun haluaa ja välillä kyytimiestä syö. Ymmärrän kuitenkin yksittäistä päivystäjää.

Jaksamista toivottaen

[Häkepässi]

Keikkamäärät vaan jatkaa kasvuaan jos tällaisia korkeimpien oikeusihmisten kannanottoja tulee lisää:

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/t...;{snhtml}=nosyn

Niille, jotka eivät jaksa kahlata koko eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisua läpi, tiivistetty seloste:

* ensimmäinen soitto hätäkeskukseen klo 15:58 (soittajaa on pyydetty tilaamaan sairasauto)
* päihtynyt henkilö kaatunut, hereillä, ei näkyviä vammoja, ei valita mitään oireita, kieltää ambulanssin lähettämisen paikalle.
* päivystäjä laittaa paikalle poliisipartion.
* poliisipartiokin pitää henkilöä ns. normaalina päihtyneenä, mutta ei kuljeta häntä putkaan, vaan jättää paikallaolijoiden seurattavaksi odottamaan veljeään.
* toinen soitto hätäkeskukseen klo 17:39 eli n. (1 h 40 min myöhemmin)
* päivystäjä hälyttää kohteeseen ambulanssin (745C)
* potilas kuljetetaan sairaalaan, jossa tämä menee tajuttomaksi ja kuolee aivoverenvuotoon yli puolitoista vuorokautta myöhemmin.

Sekä hätäkeskuksen, hätäkeskusyksikön että sosiaali- ja terveysministeriön lausuntojen mukaan ensimmäiseen puheluun vastannut päivystäjä on toiminut voimassaolevien ohjeiden mukaisesti.

Eduskunnan oikeusasiamiehen kanta: " Vaikka asiakirjoista käytettävissä olevan selvityksen perusteella Pirkanmaan hätäkeskuksen menettelyä ei ole pidettävä lainvastaisena, totean kuitenkin, että omasta mielestäni olisi edellä esitettyjen perus- ja ihmisoikeuksien kannalta arvioiden ollut perusteltua lähettää kohteeseen sairasauto jo hätäkeskuksen saatua ensimmäisen hätäilmoituksen."

Ambulanssi siis täytyisi oikeusasiamiehen mukaan lähettää mm. myös sellaisille ihmisille, jotka eivät sitä halua.

Oikeusasiamies vaatii myös erillistä ohjeistusta päihtyneiden terveydentilan arviointiin. Kohta varmaan kaikkien kolmenelosten (siis päihtyneiden henkilöiden) luokse pitää lähettää ambulanssi ennen poliisia - ja varmaan vielä hälytysajona.

Että eipä tartte kenttäihmiset ihmetellä miksi tehtävämäärät ja samantien äksämäärät kasvaa. Minä en epäile yhtään, että tuollaisten kannanottojen jälkeen voi ns. puhelinäksät olla vielä entistäkin tiukemmassa.

Ja kaikille päivystäjien kritisoijille vielä pieneksi muistutukseksi, että miettikääpä minkä avulla me sitä hommaa päivittäin tehdään: puhelimitse saadun tiedon, ei minkään muun! Lisäksi tuon tiedon toimittaja on yhä useammin päissään, huumeissa, uusavuton, valehtelija, hävytön palveluiden väärinkäyttäjä, minulle-kaikki-nyt-heti-ilmaiseksi-yhteiskunnan toimesta -tyyppi tai yleisen elämänkokemuksen mukaisesti luokiteltuna ns. idiootti - tai kaikkia noita yhtäaikaa.

Auto tulee...

[Wiseguy]

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/t...;{snhtml}=nosyn

Niille, jotka eivät jaksa kahlata koko eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisua läpi, tiivistetty seloste:

* ensimmäinen soitto hätäkeskukseen klo 15:58 (soittajaa on pyydetty tilaamaan sairasauto)
* päihtynyt henkilö kaatunut, hereillä, ei näkyviä vammoja, ei valita mitään oireita, kieltää ambulanssin lähettämisen paikalle.
* päivystäjä laittaa paikalle poliisipartion.
* poliisipartiokin pitää henkilöä ns. normaalina päihtyneenä, mutta ei kuljeta häntä putkaan, vaan jättää paikallaolijoiden seurattavaksi odottamaan veljeään.
* toinen soitto hätäkeskukseen klo 17:39 eli n. (1 h 40 min myöhemmin)
* päivystäjä hälyttää kohteeseen ambulanssin (745C)
* potilas kuljetetaan sairaalaan, jossa tämä menee tajuttomaksi ja kuolee aivoverenvuotoon yli puolitoista vuorokautta myöhemmin.

Sekä hätäkeskuksen, hätäkeskusyksikön että sosiaali- ja terveysministeriön lausuntojen mukaan ensimmäiseen puheluun vastannut päivystäjä on toiminut voimassaolevien ohjeiden mukaisesti.

Vaikuttaisi siltä, että henkilö on kaatunut mahdollisesti selälleen iskien takaraivonsa katuun. Jos joku tietää kaatumisesta, hänen tai jonkun muun paikallaolijan on se myös täytynyt nähdä. Tietoa ei useinkaan saada ilmoittajalta, ellei sitä kysytä.

Kun usein kysyn päivystäjältä lisätietoa siitä ja tästä, mikä 112:een soittajalla on ollut tiedossaan, saan usein vastauksen: "ei ole tietoa" tai "ei ilmoittaja kertonut". Oikea vastaus olisi: "En kysynyt".

[Häkepässi]

Vaikuttaisi siltä, että henkilö on kaatunut mahdollisesti selälleen iskien takaraivonsa katuun. Jos joku tietää kaatumisesta, hänen tai jonkun muun paikallaolijan on se myös täytynyt nähdä. Tietoa ei useinkaan saada ilmoittajalta, ellei sitä kysytä.

Kun usein kysyn päivystäjältä lisätietoa siitä ja tästä, mikä 112:een soittajalla on ollut tiedossaan, saan usein vastauksen: "ei ole tietoa" tai "ei ilmoittaja kertonut". Oikea vastaus olisi: "En kysynyt".

En kiistä, etteikö asioita jäisi kysymättä! Itse koetan aina tunnustaa sen, sillä tietäväthän ne kentällä kuitenkin miksi sitä tietoa ei yleensä ole Jos tietoa ei oikeasti ole saatu vaikka sitä kysyttiin, niin myös kerron sen, että sitä on kysytty.

Edelleen valittuja katkelmia oikeusasiamiehen kannanotosta:

* Tilannekuvaus kertoo, että henkilö on löydetty kaatuneena polkupyörävarastosta polkupyörien seassa. Kukaan siis ei ollut nähnyt kaatumista.
* Hätäkeskuksen selvityksen mukaan hätäpuhelun nauhoitteesta käy ilmi, että hätäkeskuspäivystäjä on selvittänyt terveydellisessä riskinarvioinnissa tarvittavat ja muut tarkoituksenmukaisen avun hälyttämiseen liittyvät seikat.
* Hätäkeskusyksikön lausunnon mukaan hätäkeskuspäivystäjä on selvittänyt työharjoittelijan tilaa varsin kattavasti ja ensimmäisessä hätäpuhelussa ei tullut esiin seikkoja, joiden perusteella tehtävä olisi pitänyt välittää sairaankuljetusyksikölle.
* Sosiaali- ja terveysministeriön lausunnon mukaan riskinarviointi tehtiin ohjeiden mukaisesti.

Kolme erillistä tahoa on todennut että päivystäjä on toiminut voimassaolevien ohjeiden mukaan ja suorittanut riskinarvioinnin asianmukaisesti. (Kaksi tahoista on tosin laitoksen omia)

Lisäksi asiakas on ilmaissut selkeästi, että ambulanssia ei tulisi lähettää paikalle.

Oikeusasiamies kuitenkin toteaa, että vaikka asiakirjoista käytettävissä olevan selvityksen perusteella hätäkeskuksen toimintaa ei ole pidettävä lainvastaisena, hänen omasta mielestään olisi ollut perusteltua lähettää paikalle ambulanssi - anteeksi, siis sairasauto.

Minulla ei ole mitään sisäpiirin tietoa tapauksesta, tukeudun ainoastaan tuohon oikeusasiamiehen julkaisemaan kannanottoon. Kannanotossa ei esimerkiksi käy selvästi ilmi, perustuuko koko oikeusasiamiehen selvitys pelkästään asiakirjoista käytettävissä olevaan selvitykseen, vai onko hän päässyt kuuntelemaan hätäpuhelun tallennetta. Sisällöstä ei myöskään käy ilmi, oliko menehtyneen asiakkaan aivoverenvuodon todettu aiheutuneen kaatumisesta tai muusta vammasta, vai oliko kaatuminen kenties aiheutunut aivoverenvuodosta. Kannanotto ei luonnollisesti anna vastausta myöskään siihen, että milloin sitä sairasautoa ei oikeusasiamiehen mielestä tarvitse lähettää paikalle.

Kaiken kaikkiaan kannanotto jättää ainakin minut sellaiseen käsitykseen, että holhousyhteiskuntamme ei jätä enää yksilölle itselleen minkäänlaista vastuuta omista asioistaan ja että päihtymyksen pitäisi olla peruste saada ambulanssi paikalle aina kun sitä pyydetään, halusipa kohdehenkilö sitä tai ei.

Ajatelkaapa itseänne tuon repostelun kohteena olevan hätäilmoituksen vastaanottajan paikalle: kolme tahoa on ilmaissut käsityksenään, että hänen toimintansa on ollut asianmukaista. Tämän jälkeen melko arvovaltainen maamme viranomaisten valvoja kuitenkin kertoo, että hänen mielestään olisi pitänyt kuitenkin toimia näin. Kun vielä otatte huomioon selvitysten laatimisen, kuulemisten ja tutkinnan pitkän keston aiheuttaman henkisen paineen, niin ihmettelisittekö yhtään jos kynnys hälyttää ambulanssi paikalle olisi entistäkin matalampi?

Jälkikäteen on aina helppo jossitella. Oikeusasiamieheltä asian käsittelyyn meni kuukautta vaille kaksi vuotta. Hätäkeskuspäivystäjän vastaava aika oli 6 min 33 sek.

Edit: muutama kirotusvirhe

Viestiä muokkasi Häkepässi, 21 tammikuu 2008 - 22:28

[203]

Kaiken tämän hössötyksen lisäksi vielä olisiko se välttämättä pelastanut mitään vaikka ambulanssi olisi lähetetty kohteeseen ensimmäisen puhelun jälkeen? Tässä hoito (jos sellaista potilas siellä sairaalassa sai ennen tajuttomaksi menoa) viivästyi vain pari tuntia.

Lanssikin olisi voinut äksätä potilaan poliisille, jolloin olisi taas putka kutsunut, ja lopputulos olisi luultavasti ollut samanlainen.

Mutta turha tässä on jossitella, tapahtunut kuin tapahtunut. Ketään tästä ei voida syyttää koska ohjeiden mukaan on toimittu. Pitää vaan toivoa että tämä oikeusasiamiehen kannanotto ei aiheuta suurempia toimenpiteitä, sillä sehän tästä nykyisestä lanssirallista puuttuisi että pitäisi jokanen kylän juoppokin käydä erikseen kattomassa ennenkuin sen voisi antaa poliisille..

[mba]

Mikä tämän keskustelun idis on? Ryhmäterapia? Jos asia on niin homma on bueno.

Minusta asian voi nähdä näikin:
Pari keikkkaa "miljoonasta keikasta" on mennyt pielee? Big deal!
Pelastusalaan kuuluu sanonta "Väärin sammutettu". Eli pistäkää isompi kypärä päähän ja ajatelkaan suuria linjoja, jos vaikka totuus valkenisi
Kalusto kuluu kun sitä käytetään? No ei varmasti vaikka tuplattaisi keikkamäärät.
Palkka menot nousevat? Varmaa, mutta sittenkään palkkamenojen lisäys ei näy kunnan budjetissa edes pyöristyksissä saatika valtion budjetissa.
Pelastusalan henkilöstölle tuli pahamieli keikkojen lisäyksestä? Pieni vitutus on leivottu sisälle palkkaan.
Tekeekö joku ilmaisia ylitöitä asian johdosta? Tuskin monikaan.
Ottaako päähän kun ei itse pääse säätämään lähdönesityksiä/riskiarvioita. Älä valita, mene opskelemaan niin pääset "säätämään" tai hankkiudu sellaiseen tehtävään jossa saa säätää.
Harvalle duuni seuraa kotiin, kun ohvisen ovi pamahtaa kiinni. Jos seuraa niin: "Hanki itsellesi elämä"

Viestiä muokkasi mba, 22 tammikuu 2008 - 14:39

[Sedaatio]

Ihan sivuhuomautuksena: millä oikeudella aluepelastuslaitos antaa ohjeita lääkinnällisen pelastustoimen yksikön käytöstä?

Kirjoittaja ei ehkä ole täysin kartalla asioiden suhteen. Terveysviranomainen on toki se, joka ohjeistaa mutta hän tarkoittaanee sitä, että useissa paikoissa ALPE on ilmoittanut terkkarille alkavansa periä kunnon hintaa evykeikoista, joka taas on johtanut siihen, etteä terveysviranomainen on tiukentanut ohjeistusta. Minusta suunta on hyvä, sillä turhien keikkojen lisäksi useissa kunnissa on saatu pidettyä sakun hintaa alhaalla käyttämällä alpen ilmaista tai lähes ilmaista evyä paikkaamaan resurssivajetta ja sakun 15 min lähtövalmiutta.

Mitä taas tohon stadin häkejuttuun tulee, niin täyttä faktaa ketjun aloittaja puhuu. Ongelmia ja keikkamäärän kasvua on ollut toki muuallakin, mutta pahiten häkeuudistus iski pääkaupunkiseutuun ja eritoten stadiin. Ja tuota satoa niitetään vielä useampi vuosi.

Viestiä muokkasi Sedaatio, 25 tammikuu 2008 - 00:09

[Häkepässi]

Kyllä minä ainakin voin helposti myöntää, että hätäkeskuslaitoksella virastona sekä monella päivystäjällä yksilönä on aihetta katsella peiliin. Keikka- ja äksämäärien kasvu on kuitenkin omasta mielestäni usean eri asian summa, eikä siinä yksin ole päivystäjistä tai häkelaitoksesta kysymys.

Mieleen tulee äkkiseltään muutamia kasvua selittäviä tekijöitä:

* Puhelumäärät ovat kasvaneet, kuten myös yleinen uusavuttomuuskin.
* Julkisuudessa olleet muutamat harvat epäonnistumistapaukset ovat saattaneet tehdä joistakin päivystäjistä arkoja tekemään "puhelinäksiä" ja saaneet päivystäjät liioittelemaan riskiä.
* Meitä pässejä ei juurikaan monessakaan paikassa ole resursseja täydennyskouluttaa. Onneksi valoa on ehkä paikkapaikoin näkyvissä.
* Monet päivystäjät saattavat olla vaan niin rikki kaiken paineen ja kuormituksen alla että työn laatu alkaa kärsiä.

Sisäasiainministeriön pelastusosasto, monet aluepelastuslaitokset ja jopa jotkut terveysviranomaiset ovat taas tehneet itselleen hallaa ottamalla julkiseen keskusteluun mm. valtion hätäkeskusten myötä kasvaneiksi väitetyt hälytysviiveet. Lisäksi julkisuudessakin on kovasti reposteltu tätä kuuluisaa 90 sekunnin aikarajaa, jonka rajoissa kiireellisissä tehtävissä täytyisi saada apua lähtemään paikalle. Kun päivystäjälle annettaisiin työrauha jättämällä tuollainen naurettava kellottaminen ja niskaan hengittäminen pois, saattaisi riskinarvion tasokin nousta - varsinkin kun tuolla ajalla ei ole minkäänlaista todellisuuspohjaista taustaa. Puhelunkäsittelyaika on aivan liikaa riippuvainen yksittäisestä tehtävästä, ilmoittajan yhteistyökyvystä ja muista olosuhteista, jotta sitä voitaisiin tuollaisena valtakunnallisena könttäaikana mitata!

Sivuhuomautuksena on kuitenkin myönnettävä, että monin paikoin noita sekunteja kuluu aivan liikaa ennen sitä hälyttämistä. Se on se koulutuskysymys. Ja on otettava huomioon, että vasta nyt olemme saamassa esimerkiksi kunnolliset valtakunnalliset riskinarviointiohjeet pelastustoimen tehtävien käsittelyyn.

Myös monien viranomaisten hätäkeskukselle antama ohjeistus kaipaisi monin paikoin runsaastikin täsmentämistä. Riskinarvio-ohjeistus on nyt onneksi pääsääntöisesti kunnossa, mutta mm. ne terveystoimen puhelinäksäohjeet kaipaisivat monestikin tarkentamista. Otanpa esimerkiksi erään sairaanhoitopiirin ohjeen tilanteista, joissa "kiireellisen ensihoitojärjestelmän sairaankuljetusyksikön hälyttäminen tai käyttö ei ole yleensä perusteltua:

*potilaat, joilla ei ole mitään viitteitä akuutista merkittävästä sairaudesta tai vammasta
*potilaat, joiden kroonisessa sairaudentilassa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta
*kuumeinen lapsi ilman merkkejä alentuneesta tajunnan tasosta, kouristuksista, hengitysvaikeudesta ja joka on aikuisen seurattavana
*kuljetukset elektiivisiin (suunniteltuihin) hoitoihin/tutkimuksiin (aikatilauskuljetukset)
*pienet haavat ilman merkkejä valtimovuodosta tai motorisista häiriöistä muutoin terveillä henkilöillä
*pienet vammat (nilkan nyrjähdys, sormen/käden vammat) muutoin terveillä henkilöillä
*muissa mahdollisissa tilanteissa lääkärikonsultaation jälkeen tai vakiintuneiden hoitokäytäntöjen/toimintamallien mukaisesti

Potilaan kotiin jättämisestä kuljettamatta häntä lääkärin tutkittavaksi on aina neuvoteltava päivystävän lääkärin kanssa.
Mikäli potilas näissä tilanteissa haluaa kuljetuksen nimenomaan sairaankuljetusyksiköllä, välitetään avunpyyntö D-kiireellisyysluokan tehävänä terveyskeskuksen ohjeistamalle tarkoituksenmukaiselle yksikölle. Asiallisen neuvonnan ja asiakaspalvelun merkitys korostuu kyseisten tehtävien loppuunsaattamisessa."

Nuo ylläolevat pampulat kuten "ei viitteitä akuutista merkittävästä sairaudesta tai vammasta" ja "kroonisessa sairaudentilassa ei merkittävää muutosta" ovat luonnollisesti aivan standardikauraa näissä hälyttämättäjättämisohjeissa. Itselläni tästä ohjeesta tekee kuitenkin erityisen vastenmielisen se, että siinä käsitellään samanaikaisesti ambulanssin hälyttämistä ja käyttöä. Lisämielenkiintoa aiheutuu tuosta "pompuloiden" alapuolisesta kappaleesta: Mikäli potilas näissä tilanteissa haluaa kuljetuksen nimenomaan sairaankuljetusyksiköllä, välitetään avunpyyntö D-kiireellisyysluokan tehävänä terveyskeskuksen ohjeistamalle tarkoituksenmukaiselle yksikölle. Missä tilanteissa? Noissa lääkärikonsultaatiotilanteissa? Miksi sitä lääkäriä sitten konsultoidaan jos potilaalla on aina oikeus vaatia kuljetus ambulanssilla? Ja ennen kaikkea: koskeeko tuo repliikki "näistä tilanteista" myös noita "pampuloita".

Sanokaapa te muut näitä ohjeita paljon lukeneet, että antaako tuo ohje teidän mielestänne hätäkeskuspäivystäjälle yksiselitteisesti oikeuden olla lähettämättä ambulanssia paikalle? Jos teidän mielestänne antaa, onko siinä mitään tosiasiallista järkeä, että potilaan paikan päällä fyysisesti tutkinut ambulanssimiehistö (hyvällä tuurilla jopa terveydenhuollon ammattihenkilöitä) joutuu aina konsultoimaan lääkäriä X-tapauksissa, jos hätäkeskuspäivystäjä voi tehdä hälyttämättäjättämispäätöksen puhelintietoihin perustuvan riskinarvion perusteella?! Minkälaisen oikeusjutun se peräkylän Pertsa-vainaan omaisten asianajaja tuollaisesta ohjeesta saakaan aikaan

Minä osaan antaa arvoa myös tällaisille ylimalkaisille ohjeille, mutta sellaiset ohjeet vaativat myös sen, että päivystäjälle tunnustetaan se harkintavalta mikä hänelle kuuluu ja tätä harkintavaltaa tulee puolustaa myös ns. korkeampien tahojen suulla. Niin kauan kun noita hälyttämättäjättämispäätöksiä on valta tehdä, on väistämätöntä, että yksittäisiä potilaita menehtyy hätäilmoituksen jälkeen siitäkin huolimatta, että päivystäjä on suorittanut oikean riskinarvion ja menetellyt muutenkin ohjeiden mukaisesti. Näissä tapauksissa täytyy löytyä vastuunkantajia muualtakin kuin sieltä luurien välistä! Terveysviranomaisilla, valtion ja kuntien päättäjillä sekä (ihmis)oikeusviranomaisilla on oltava kanttia tukea päivystäjän tekemiä päätöksiä, jos tämä kerran on ohjeiden mukaan menetellyt.

Lisäksi kaipaan ylempien viranomaisten kannanottoja siihen, että saako esim. ilmoitushistoria vaikuttaa kansalaisen saamaan palveluun. Jos se sadatta kertaa änkyräkännissä rintakipua valittanut ja yhtä monta kertaa ambulanssin äksäämä peräkylän aikamiespoika ottaa ja kuolla kupsahtaa sydäninfarktiin vaikkapa puolentoista vuorokauden sisällä hätänumeroon soittamisestaan, voitte olla varmoja että nykytilanteessa päivystäjän perseen alle se tuli sytytetään, mikäli ko. tapauksesta on tehty hälyttämättäjättämispäätös noiden kahden ensimmäisen pompulan perusteella: "ei-akuuttia-sairautta / kroonisessa-ei-muutoksia". Näitäkin tapauksia varten tarvitaan korkeamman tason linjauksia ja selustatukea päivystäjälle.

Ns. puhelinäksän vaikeutta kuvastaa hyvin se, että ei ole yksi eikä kaksi kertaa kun vähäriskistä sairautta tai vammaa poteva asiakas on sanonut soittaneensa ensiapuun/terveyskeskukseen/lääkärille ja kertonut että sieltä oli käsketty tilaamaan sairasauto ja meikäläinen on sadatellut hiljaisesti langan toisessa päässä että minkä ihmeen takia ne on menneet niin sanomaan Muutamat asiakkaat ovat itsekin ihmetelleet, että minkä ihmeen takia heidän pitäisi esimerkiksi sen murtuneen ranteen kanssa ambulanssilla matkaa taittaa ja olemme sitten yhteisymmärryksessä tulleet siihen tulokseen että ei sitä välttämättä tarvitsekaan. En vain tiedä mitä se ambulanssintilausohjeet antanut taho on asiasta saattanut ajatella, mutta eipä ole vielä koira perään haukkunut...

Vähän meni pitkäksi ja ehkä myös sekavaksi mutta pistetään kellonajan piikkiin. Ja ei, en ole nyt töissä, tähän on uhrattu ihan vapaa-aikaa

[203]

Aihetta sivuten: http://lotta.yle.fi/rswebkta.nsf/sivut/uut...id=ContentEE2B4

Hätäkeskuksen pelastustoimista tutkintapyyntö

Hätäkeskuksen pelastustoimista on jätetty tutkintapyyntö Imatran poliisille. Imatralaismies menehtyi tammikuun alussa ennen kuin ambulanssi ehti paikalle. Miehen omaiset haluavat poliisin selvittävän, tuliko pelastushenkilökunta paikalle tarpeeksi nopeasti ja olisiko tuolloin jo menehtynyttä miestä pitänyt elvyttää. Hätäkeskuksessa luokiteltiin kiireellisyystarve toiseksi nopeimpaan eli B-luokkaan. Hätäkeskuspäivystäjän toimia tutkitaan tässä vaiheessa tuottamuksellisena virkavelvollisuuden rikkomisena. Paikalle saapuneen ensiapuhenkilökunnan toimet tutkitaan myös.

Tää nykymeno on ihan järkyttävää.

[#410]

Kyllä minä ainakin voin helposti myöntää, että hätäkeskuslaitoksella virastona sekä monella päivystäjällä yksilönä on aihetta katsella peiliin. Keikka- ja äksämäärien kasvu on kuitenkin omasta mielestäni usean eri asian summa, eikä siinä yksin ole päivystäjistä tai häkelaitoksesta kysymys.

Mieleen tulee äkkiseltään muutamia kasvua selittäviä tekijöitä:

* Puhelumäärät ovat kasvaneet, kuten myös yleinen uusavuttomuuskin.
* Julkisuudessa olleet muutamat harvat epäonnistumistapaukset ovat saattaneet tehdä joistakin päivystäjistä arkoja tekemään "puhelinäksiä" ja saaneet päivystäjät liioittelemaan riskiä.
* Meitä pässejä ei juurikaan monessakaan paikassa ole resursseja täydennyskouluttaa. Onneksi valoa on ehkä paikkapaikoin näkyvissä.
* Monet päivystäjät saattavat olla vaan niin rikki kaiken paineen ja kuormituksen alla että työn laatu alkaa kärsiä.

Minä voin myöntää myös, että peiliin voisi katsoa. Paljon lisääntyneistä puheluista huolimatta, välittyy meiltä kentälle hieman alle 40% puheluista jonkinlaisina tehtävinä. Paljon siis turhaa karsitaan, mutta paljon ns. "varmuus-D-keikkaa" (=päivystäjä ei uskalla olla hälyttämättä, vaikkei ilmeistä tarvetta olisikaan) menee myös läpi.
Yleinen uusavuttomuus on lisääntynyt esim. kolmen vertailuvuoden aikana HURJASTI. En muista, että taannoin ahk:een tuli lähellekään näin paljoa uusavuttomien ihmisten yhteydenottoja. Jokainen puhelu näistä pitää käsitellä kerralla kunnolla, muuten soittoja tulee jatkuvasti uusia, kuten päivittäin salissa huomaa, että ohjeistuksen saaneet ihmiset soittavat aina vaan uudestaan ja uudestaan. Jopa kymmeniä kertoja samasta asiasta, koska eivät YMMÄRRÄ annettuja selkeitä ohjeita.
Täydennyskoulutukseen ei pääse kuin pieni murto-osa halukkaista (HUOM: HALUKKAISTA). Salista ei voi irrottaa henkilöstöä koulutukseen, koska salivahvuudet ovat normaalistikin aivan kipurajoilla tai usein ns. minimin alapuolellakin. Joskus harvoin, eli lomakieltojen aikana on mahdollista, että porukkaa on tarvetta vastaava määrä, jolloin voi täsmäkoulutusta järjestää, päästä viikkoliikunnalle (jota pitäisi olla pari tuntia viikossa), päästä jopa ulkopuolelle täydennyskoulutukseen tms.
Vaikkei pitäisi välittää jonossa olevista puheluista mitään, vaan hoitaa oma kesken oleva asia kunnolla, niin väistämättä tulee vilkuiltua tietojärjestelmästä tai jononäytöltä seinältä, että jonossa on puolenkymmentä puhelua ja pisimmät olleet 2-3 minutttia pahimmillaan... Tämä EI VOI olla vaikuttamatta kesken olevan puhelun käsittelyyn, eli normaalisti päivystäjät pyrkivät ohjeistuksen kustannuksella nopeuttamaan puhelun päättämistä.

Sisäasiainministeriön pelastusosasto, monet aluepelastuslaitokset ja jopa jotkut terveysviranomaiset ovat taas tehneet itselleen hallaa ottamalla julkiseen keskusteluun mm. valtion hätäkeskusten myötä kasvaneiksi väitetyt hälytysviiveet. Lisäksi julkisuudessakin on kovasti reposteltu tätä kuuluisaa 90 sekunnin aikarajaa, jonka rajoissa kiireellisissä tehtävissä täytyisi saada apua lähtemään paikalle. Kun päivystäjälle annettaisiin työrauha jättämällä tuollainen naurettava kellottaminen ja niskaan hengittäminen pois, saattaisi riskinarvion tasokin nousta - varsinkin kun tuolla ajalla ei ole minkäänlaista todellisuuspohjaista taustaa. Puhelunkäsittelyaika on aivan liikaa riippuvainen yksittäisestä tehtävästä, ilmoittajan yhteistyökyvystä ja muista olosuhteista, jotta sitä voitaisiin tuollaisena valtakunnallisena könttäaikana mitata!

Sivuhuomautuksena on kuitenkin myönnettävä, että monin paikoin noita sekunteja kuluu aivan liikaa ennen sitä hälyttämistä. Se on se koulutuskysymys. Ja on otettava huomioon, että vasta nyt olemme saamassa esimerkiksi kunnolliset valtakunnalliset riskinarviointiohjeet pelastustoimen tehtävien käsittelyyn.

Tuo maaginen 90 sekunnin raja ei perustu mihinkään faktaan, vaan se kun sattuu olemaan tehdyn sopimuksen mukainen TAVOITEAIKA. Tätä sitten mitään asiasta ymmärtämättömät virkamiehet/-naiset tulkitsevat kirjoituspöytiensä takana ja antavat perin "fiksuja" lausuntoja julkisuuteen. Tosiasiahan on se, ettei yksittäisen puhelun käsittelyaikaa voi ennalta tietää, koska muuttuvia tekijöitä on jokaisessa puhelussa runsaasti erikseen. Tuo 90 sekuntia kun valitettavasti menee usein jo paikan selvittämiseen, sillä soittajilla on varsin usein paikka täysin hukassa. Eräs liikenneonnettomuus lähipäivinä: paikka olisi ollut n. 30km pielessä, mikäli päivystäjä olisi uskonut ensimmäisen soittajan ilmoittaman paikan tapahtumapaikaksi. Onneksi paikallistuntemus ko. päivystäjällä sai kyseenalaistamaan paikan. Edes tie, eikä paikkakunta olleet oikein ensimmäiseen ilmoitettuun verrattuna. Onnettomuudessa ei tullut pahoja henkilövahinkoja, vaikka paikan selvittäminen kestikin yli tuon 90 sekuntia.

Entisessä järjestelmässä oli ongelmia myös: -tilastointi: Kuka ihmeessä uskoo, jos palokunnan hälytyskeskus on AINA hälyttänyt tasan 60 sekunnissa jokaisen tehtävän, ja ammattipalokunta lähteynyt tasan 60 sekunnissa liikkeelle... en minä ainakaan. Olen itsekin aikoinaan nähnyt, kun hälytysmestari on kirjannut jälkikäteen Prontoon ja muualle noita hälytys- ja lähtöaikoja. Joskus sille sakun B-tehtävälle saattoi hälytys lähteä kolleegan puhelun perusteella vasta 6-7 minuutin kohdalla puhelun alusta, eli käytännössä sen loputtua. Minuutti se oli silti tilastoissa... Väitän, että nyt tilastointi on asianmukaisempaa!

Sanokaapa te muut näitä ohjeita paljon lukeneet, että antaako tuo ohje teidän mielestänne hätäkeskuspäivystäjälle yksiselitteisesti oikeuden olla lähettämättä ambulanssia paikalle? Jos teidän mielestänne antaa, onko siinä mitään tosiasiallista järkeä, että potilaan paikan päällä fyysisesti tutkinut ambulanssimiehistö (hyvällä tuurilla jopa terveydenhuollon ammattihenkilöitä) joutuu aina konsultoimaan lääkäriä X-tapauksissa, jos hätäkeskuspäivystäjä voi tehdä hälyttämättäjättämispäätöksen puhelintietoihin perustuvan riskinarvion perusteella?! Minkälaisen oikeusjutun se peräkylän Pertsa-vainaan omaisten asianajaja tuollaisesta ohjeesta saakaan aikaan

Minä osaan antaa arvoa myös tällaisille ylimalkaisille ohjeille, mutta sellaiset ohjeet vaativat myös sen, että päivystäjälle tunnustetaan se harkintavalta mikä hänelle kuuluu ja tätä harkintavaltaa tulee puolustaa myös ns. korkeampien tahojen suulla. Niin kauan kun noita hälyttämättäjättämispäätöksiä on valta tehdä, on väistämätöntä, että yksittäisiä potilaita menehtyy hätäilmoituksen jälkeen siitäkin huolimatta, että päivystäjä on suorittanut oikean riskinarvion ja menetellyt muutenkin ohjeiden mukaisesti. Näissä tapauksissa täytyy löytyä vastuunkantajia muualtakin kuin sieltä luurien välistä! Terveysviranomaisilla, valtion ja kuntien päättäjillä sekä (ihmis)oikeusviranomaisilla on oltava kanttia tukea päivystäjän tekemiä päätöksiä, jos tämä kerran on ohjeiden mukaan menetellyt.

Läheltä olen seurannut tilannetta jossa potilas puhelimessa kieltäytyy avusta, oli oikeustoimikelpoinen kaikkien asiaa tutkineiden mielestä ja menehtyy vuorokauden sisällä puhelusta. Ohjeistus annettu omaisille normaalisti. Seuraa rikosilmoitus poliisille, jonka tutkijat eivät ymmärrä hätäkeskustoiminnasta tai riskinarviosta tai potilaan itsemääräämisoikeudesta yhtään mitään. Juttu menee syyttäjälle, joka luonnollisesti tekee syyttämättäjättämispäätöksen kuultuaan asiantuntijoita alaan liittyen. Koko prosessi kesti n. 6-7 kk ja asia painoi tietenkin täysin oikein menetelleen päivystäjän mieltä. On myöntänytkin, että aiemmin mainitsemiani "varmuus-D-keikkoja" on hälyttänyt etupainotteisesti tapahtumasarjan jälkeen. Millään viranomaisohjeistuksella tms. ei ole mitään painoarvoa todellisuudessa, eikä yksittäiselle päivystäjälle tule taustatukea juuri mistään. Esimerkkitapauksessani toki hätäkeskuksen hallinto antoi ohjeita aiheen puitteissa.

Lisäksi kaipaan ylempien viranomaisten kannanottoja siihen, että saako esim. ilmoitushistoria vaikuttaa kansalaisen saamaan palveluun. Jos se sadatta kertaa änkyräkännissä rintakipua valittanut ja yhtä monta kertaa ambulanssin äksäämä peräkylän aikamiespoika ottaa ja kuolla kupsahtaa sydäninfarktiin vaikkapa puolentoista vuorokauden sisällä hätänumeroon soittamisestaan, voitte olla varmoja että nykytilanteessa päivystäjän perseen alle se tuli sytytetään, mikäli ko. tapauksesta on tehty hälyttämättäjättämispäätös noiden kahden ensimmäisen pompulan perusteella: "ei-akuuttia-sairautta / kroonisessa-ei-muutoksia". Näitäkin tapauksia varten tarvitaan korkeamman tason linjauksia ja selustatukea päivystäjälle.

Ns. vakkarisoittajien juttuja tuskin otetaan yhtä tosissaan kuin "normaalin" ilmoittajan juttuja. Näinhän ei saisi olla, mutta itse ainakin suhtaudun kriittisesti tapauksen jälkeen jossa "vakkarisoittaja" sai maagisten taikasanojensa/vaivojensa takia maksimiavun kotiinsa (=ei tietenkään ollut edes kuljettamisen arvoisia), ja samaan aikaan samassa kunnassa toisaalla potilaan tila huononi rajusti, koska apu tuli huomattavasti kauempaa (vaikka oli A-tehtävänä).

PS. Ja minua ainakin kiehautti kenttähenkilöstön vinoilu, että hälytyssormi on herkässä, kun ensivaste joutui lähtemään liikkeelle ja ensin kohteeseen ehtinyt sakuyksikkö peruutti ensivasteen. Sattuu olemaan terveysviranomaisen määrittelemiä nuo vasteet, eikä hätäkeskus niitä herkästi muuta. Asiaan ei vaikuttanut, että samainen ensivaste ei vaivautunut hetki aiemmin lähtemään harjoituksistaan nähdyn elottoman pt:n luokse vaan paikalle meni samalta asemalta toinen yksikkö. Lautoihin meni... Huono päivä evyssä??

Viestiä muokkasi #410, 25 tammikuu 2008 - 15:57

[Kuljettaja]

Aihetta sivuten: http://lotta.yle.fi/rswebkta.nsf/sivut/uut...id=ContentEE2B4

Hätäkeskuksen pelastustoimista tutkintapyyntö

Hätäkeskuksen pelastustoimista on jätetty tutkintapyyntö Imatran poliisille. Imatralaismies menehtyi tammikuun alussa ennen kuin ambulanssi ehti paikalle. Miehen omaiset haluavat poliisin selvittävän, tuliko pelastushenkilökunta paikalle tarpeeksi nopeasti ja olisiko tuolloin jo menehtynyttä miestä pitänyt elvyttää. Hätäkeskuksessa luokiteltiin kiireellisyystarve toiseksi nopeimpaan eli B-luokkaan. Hätäkeskuspäivystäjän toimia tutkitaan tässä vaiheessa tuottamuksellisena virkavelvollisuuden rikkomisena. Paikalle saapuneen ensiapuhenkilökunnan toimet tutkitaan myös.

Tää nykymeno on ihan järkyttävää.

Ja kohta olemme samassa jamassa kuin yhdysvalloissa, lakimiehillä töitä piisaa kun joka asiasta saadaan aikaiseksi tutkinnat / oikeusjutut. Toivottavasti ei etene tutkinnasta mihinkään, edes "varmuuden vuoksi". Ei se ambulanssi ehdi yhtään sen nopeammin paikalle vaikka luokiteltaisiin A-tehtäväksi. Olisiko sitten vaikuttanut muuhun, ensivasteen hälyttämiseen, en tiedä. En kyllä silti voi ymmärtää miten tuollaista otetaan edes tutkintaan.

Uutinen nyt ei tietenkään kerro onko puhelun käsittely kestänyt esim. 15 minuuttia, missä vaiheessa potilas on menehtynyt ennen ambulanssihenkilökunnan paikalletuloa jne.

[Ensihoitsu]

Aihetta sivuten: http://lotta.yle.fi/rswebkta.nsf/sivut/uut...id=ContentEE2B4

Hätäkeskuksen pelastustoimista tutkintapyyntö

Hätäkeskuksen pelastustoimista on jätetty tutkintapyyntö Imatran poliisille. Imatralaismies menehtyi tammikuun alussa ennen kuin ambulanssi ehti paikalle. Miehen omaiset haluavat poliisin selvittävän, tuliko pelastushenkilökunta paikalle tarpeeksi nopeasti ja olisiko tuolloin jo menehtynyttä miestä pitänyt elvyttää. Hätäkeskuksessa luokiteltiin kiireellisyystarve toiseksi nopeimpaan eli B-luokkaan. Hätäkeskuspäivystäjän toimia tutkitaan tässä vaiheessa tuottamuksellisena virkavelvollisuuden rikkomisena. Paikalle saapuneen ensiapuhenkilökunnan toimet tutkitaan myös.

Tää nykymeno on ihan järkyttävää.

Ja kohta olemme samassa jamassa kuin yhdysvalloissa, lakimiehillä töitä piisaa kun joka asiasta saadaan aikaiseksi tutkinnat / oikeusjutut. Toivottavasti ei etene tutkinnasta mihinkään, edes "varmuuden vuoksi". Ei se ambulanssi ehdi yhtään sen nopeammin paikalle vaikka luokiteltaisiin A-tehtäväksi. Olisiko sitten vaikuttanut muuhun, ensivasteen hälyttämiseen, en tiedä. En kyllä silti voi ymmärtää miten tuollaista otetaan edes tutkintaan.

Uutinen nyt ei tietenkään kerro onko puhelun käsittely kestänyt esim. 15 minuuttia, missä vaiheessa potilas on menehtynyt ennen ambulanssihenkilökunnan paikalletuloa jne.

Tietämättä tuosta tapauksesta mitään, teorisointia: ensihoitoyksikön saapuminen voisi nopeutua, jos riskiluokka(=usein sama kuin kiireellisyys) nostetaan B:sta A:han. Jos tapahtumapaikan ensisijaisen vasteen mukainen ensihoitoyksikkö on B-tehtävällä, voitaisiin se kääntää A-tehtävälle ja ottaa sille B-tehtävälle sitten se seuraavaksi lähin yksikkö. Nyt siis jos alueen lähin EHY on B-tehtävällä ja tulee toinen B-tehtävä, jatkaisi se alueen lähin sille alkuperäiselle omalle tehtävälle ja sille päällekkäiselle B-tehtävälle hälytettäisiin seuraavaksi nopein/lähin EHY. Toki tuossa tapauksessa saattaisi lähteä sitten EVY, jos sen oletetaan tavoittavan kohde olennaisesti aiemmin kuin hälytetty EHY.

Paitsi EVYn, toisi riskin nostaminen B -> A:han, vasteeseen myös lääkäriyksikön, niillä alueilla missä semmoinen yksikkö on käytettävissä. Eri asia sitten, lähteekö L3 700-tehtävään 100km päähän ja vaikka lähtisikin, onko vapaana. Olisipahan ainakin tietoinen tuommoisesta tehtävästä ja tarvittaessa voisi pitää yhteyttä yksikköön, nykysysteemillä kun yksiköillä on valta valita, soittelevatko ja minne soittelevat. Ja lääkäriyksikön hyöty 700:ssa voisi olla ohjeiden lisäksi post-resuski -vaiheen mahdolliseen hemodynaamiseen myrskyyn avuksi tuleminen.

No, nuo nyt vain teoritisointia ja noin yleisesti, mikä merkitys kohteen tavoittamiseen A:lla tai B:lla voisi olla. Tosin se sitten voipi olla oma juttunsa, onko TESE-päivystäjänä (jos sellaista edes ko. alueen häkessä on) enemmän vai vähemmän virkeä tapaus ja kerkeääkö hän edes bongata lähempänä pienemmän riskin tehtävällä olevaa yksikköä.

[Sedaatio]

Päivän hesarissa tiukkaa asiaa aiheesta. Aika turha siinä on kenenkään päivystäjän, puhumattakaan häkejohtajan mitään selitellä kun katsoo ketkä hesarissa ihan omalla nimellään heittävät tiukkaa kommenttia asiasta. Ko. kaverit ei varmasti kovin heppoisin perustein avaudu, eikä ole eka kerta kun avautuvat !!

Yksittäinen päivystäjähän tähän paskaan ei ole syyllinen ja uskon, että jokainen pyrkii oman tonttinsa hoitamaan mahdollisimman hyvin, mutta kun se mahd hyvin nyt vaan sattuu 50% päivystäjistä olemaan säälittävä se taso mille ylletään, niin katastrofi on valmis. Syyn on silti järjestelmän eikä päivystäjien. Tuskin kukaan 2 viikon koulutuksella osaisin lentää kuuhunkaan, jos systeemi sut sinne "pakottaisi". Vuosia menee ennenkuin tämä asia korjaantuu, surullista,

Jaksamista vaan kaikille ammattiveljille....

Viestiä muokkasi Sedaatio, 26 helmikuu 2008 - 12:23

[Häkepässi]

Päivän hesarissa tiukkaa asiaa aiheesta. Aika turha siinä on kenenkään päivystäjän, puhumattakaan häkejohtajan mitään selitellä kun katsoo ketkä hesarissa ihan omalla nimellään heittävät tiukkaa kommenttia asiasta. Ko. kaverit ei varmasti kovin heppoisin perustein avaudu, eikä ole eka kerta kun avautuvat !!

Minulle itselle ei valitettavasti tule Hesaria, niin on paha mennä ko. kirjoitusta kommentoimaan - ja voi olla että avaudun tällä kertaa aiheetta, mutta:

Millä perusteella nämä kovanimiset henkilöt tiukkaa kommenttia heittävät? Ns. turhiin keikkoihin johtaneiden hätäpuheluiden sisältöön kohdistuvan arvoinnin perusteellako, kuten asianmukainen tapa on, vaiko jollain muulla perusteella?

Otetaanpa yksi yksittäinen omakohtainen esimerkki:

Iäkäs rouvashenkilö soittaa hätänumeroon kukonlaulun aikaan, ja kertoo, että hänen mielenterveysongelmista kärsivä aviomiehensä on nyt tavallista levottomampi, eikä soittaja tuntenut enää pärjäävänsä miehensä kanssa kotona - nimenomaan näiden mielenterveysongelmien takia. Puhelun aikana kävi kuitenkin ilmi, että aviomies valitteli parasta aikaa rintakipua. Pyysin aviomiehen itsensä puhelimeen ja haastattelin hänet normaalin puhelunkäsittelyprotokollan mukaan. Tämän puhelunkäsittelyn tuloksena tehtäväkoodiksi olisi määräytynyt 704A. Alkuperäisen soittajan antamien tietojen - ja ko osoitteen tehtävähistorian - perusteella virallisesti oikea tehtäväkoodi olisi ollut 774D - tai hieman protokollaa rikkoen 785D. (Riskinarvio-ohjeistusta pilkkua myöten luettaessa mielenterveyskoodia 785 saa käyttää ainoastaan, jos potilas itse kertoo mielenterveysongelmistaan tai kuljetuspyyntö tehdään lääkärin lähetteen perusteella)

Yleisen elämän- ja päivystäjäkokemuksen perusteella minä siis tiesin, että kyseinen tehtäväkoodi olisi ollut 7xxD, eikä olisi edes vaatinut kiireellisen ensihoitojärjestelmän yksikön käyttöä. Riskinarvioprotokollan mukaan suoritetun täysivaltaisen asiakkaan haastattelun perusteella tehtäväkoodi oli kuitenkin 704A.

Hälytin tehtävän koodilla 704A eli apua lähti tässä tapauksessa maalta ja maalta. Yksiköille tekstiviestissä lähteviin lisätietoihin taisi jäädä tekstiksi alkuperäiseen "mt"-tehtävään liittyvä teksti: "sekava ja harhainen, taustalla aikaisempia todettuja mt-ongelmia" tjsp. En tiedä, kuvastiko se yleistä äimistystä vai kyseisen ensihoitojärjestelmän laadukkuutta - toivon ja uskon jälkimmäiseen - että yksiköt eivät kyselleet mitään lisätietoja tehtävästä.

Kuka arvaa, mikä oli tehtävän lopputulos? Aivan, X-5! Hätäkeskuksen palautepuhelin ei kuitenkaan soinut, vaikka olisin sitä melkein toivonut En siis tiedä, oliko päivystäjä tuomittu kaikessa hiljaisuudessa "kasivitoseksi" vai oliko taustalla tuo kyseisen ensihoitojärjestelmän valistuneisuus.

Halusin tällä kankealla esimerkillä muistuttaa siitä, että hätäkeskuspäivystäjän tekemän riskinarvioinnin laatua tulee arvostella ainoastaan hätäilmoituksen sisällön - eli hätäpuhelusta jääneen tallenteen - perusteella. Ainoastaan näin voidaan selvittää, onko yksittäinen päivystäjä tehnyt hommansa niinkuin kuuluu! Kyseisen tehtävän yhteydessä hoidin mielestäni leiviskäni täysin asianmukaisesti: nykyisen voimassaolevan ohjeistuksen valossa hätäkeskuspäivystäjä ei saisi jättää huomiotta täysivaltaisen avuntarvitsijan kertomusta kokemastaan somaattisesta vaivasta pelkästään sillä perusteella, että hänen vaimonsa sanoo hänen olevan aikaisemmin diagnosoitu rahvaanomaisesti sanottuna hulluksi. Mikäli näin tehdään, joku voisi puhua "päivystäjän kononaisvaltaisesta ammattitaidosta ja tilannetajusta". Omasta puolestani kallistun sille kannalle, että nykytilanteessa kyse on viranomaisen harjoittamasta mielivallasta!

Olen aikaisemminkin myöntänyt, että tiedän nykytilanteessa olevan paljon korjattavaa. On myös kiistaton tosiasia, että nykytilanteessa riskinarvion laatu ei aina ole sitä, mitä sen pitäisi - mutta ei se aina ole sitä ollut ennen valtiollisten hätäkeskusten aikaakaan! Pikakoulutettujen poliisien käyttö päivystystehtävissä sekä henkilöstön suuri - oikeastaan hälyttävä - vaihtuvuus ei voi olla vaikuttamatta Helsingin hätäkeskuksen toiminnan laatuun. Ymmärrän myös, että päivystäjiä ei ole täällä pyritty syyllistämään.

Myös omaa toimintaani on luonnollisesti arvosteltu jälkikäteen. Välillä arvostelu on tullut enemmän tai vähemmän kiukkuisen puhelinsoiton muodossa: toisinaan soittaja on ollut kenttähenkilöstö, joskus taas se mahdollisesti palvelutta jäänyt asiakas. Välillä taas omaan toimintaansa kohdistuvaa suoraa tai epäsuoraa arvostelua on saanut lukea sanomalehden palstoilta. Tuota kiukkuista alkuasiakasta lukuunottamatta kukaan tähänastisista arvostelijoista ei olisi kuitenkaan oikeutetusti saanut kyseenalaistaa suorittamani puhelunkäsittelyn laatua, sillä he eivät ole analysoineet hätäpuhelutallenteen sisältöä! Tätä minä en hyväksy!

Luonnollisesti toivon sitä, että kentällä toimivat yksiköt pitävät yhteyttä hätäkeskukseen ja käyvät välillä vaikka kylässä - siellä missä pääsevät. Pyydän vain, että yhteydenpitoa ei tehtäisi heti kättelyssä arvostelun merkeissä. Päivystäjän täytyy myös pystyä perustelemaan tekemänsä päätökset jälkikäteen, joten arvostelunhaluinen yhteistyöviranomaisen edustaja voisi vaikkapa kysäistä grillattavaksi haluamaltaan päivystäjältä, että "miksi teit niinkuin teit ja päädyit tähän tehtävälajiin ja kiireellisyyteen?"

Tämä sepustus ei siis kiistä, että mitään ei olisi vialla! Koitin vain taas muistuttaa lähdekritiikistä ja avauduin vähän muutenkin Tämä ketju ei taida enää minun hämmentämiselläni muuttua, joten jospa osaisin pysyä hiljaa. Loppuun vielä muistutukseksi vanha aforismi tjsp: "vale, emävale, tilasto"

[Sedaatio]

Halusin tällä kankealla esimerkillä muistuttaa siitä, että hätäkeskuspäivystäjän tekemän riskinarvioinnin laatua tulee arvostella ainoastaan hätäilmoituksen sisällön - eli hätäpuhelusta jääneen tallenteen - perusteella. Ainoastaan näin voidaan selvittää, onko yksittäinen päivystäjä tehnyt hommansa niinkuin kuuluu!

En todellakaan (kuten jo mainitsin) kohdistanut kritiikkiä sinuun tai kehenkään muuhunkaan YKSITTÄISEEN päivystäjään. Minusta on kuitenkin turhaa yrittää selitellä helsingin ongelmia millään yllämainitulla tavalla tai uusilla ihmeellisillä ohjeilla. Vaikea minun on uskoa, että helsinkiläisten hätäpuhelut, sairastuvuus, asukasluku tai yhtään mikään olisi niin oleellisesti muuttunut KAHDESSA vuodessa, että millään kykenisit selittämään tehtävämäärän kasvun yli 10 000:lla !! Ja tarkempi tarkastelu esim. koodien ja vasteiden suhteen kertoo karua kieltä. Hel pelin sakukeikkojen määrä esim. oli vakiituneena n. 34 000 - 36 000 yli 10 vuoden ajan ennen häkeuudistusta ja tuon 10v aikana jo tapahtui jopa asukasluvussakin muutoksia. Uuden häken aloitettua pomppasi sakukeikat 4000 kpl ylös. Tätä toki pidettiin alun käynnistymisvaikeuksina, mikä olisi ollut normaaliakin mutta sitten tuli vuosi 2007 ja keikkamäärän nousu vielä 5000 kpl tuon 4000 lisäkeikan päälle !! Ja jopa tammi-helmikuu 2008 osoittaa että tehtävämäärät ovat edelleen kasvussa !!

HUH HUH sanon minä jos tätä yritetään laittaa hätäpuhelun soittajien syyksi

[simpe]

Halusin tällä kankealla esimerkillä muistuttaa siitä, että hätäkeskuspäivystäjän tekemän riskinarvioinnin laatua tulee arvostella ainoastaan hätäilmoituksen sisällön - eli hätäpuhelusta jääneen tallenteen - perusteella. Ainoastaan näin voidaan selvittää, onko yksittäinen päivystäjä tehnyt hommansa niinkuin kuuluu!

En todellakaan (kuten jo mainitsin) kohdistanut kritiikkiä sinuun tai kehenkään muuhunkaan YKSITTÄISEEN päivystäjään. Minusta on kuitenkin turhaa yrittää selitellä helsingin ongelmia millään yllämainitulla tavalla tai uusilla ihmeellisillä ohjeilla. Vaikea minun on uskoa, että helsinkiläisten hätäpuhelut, sairastuvuus, asukasluku tai yhtään mikään olisi niin oleellisesti muuttunut KAHDESSA vuodessa, että millään kykenisit selittämään tehtävämäärän kasvun yli 10 000:lla !! Ja tarkempi tarkastelu esim. koodien ja vasteiden suhteen kertoo karua kieltä. Hel pelin sakukeikkojen määrä esim. oli vakiituneena n. 34 000 - 36 000 yli 10 vuoden ajan ennen häkeuudistusta ja tuon 10v aikana jo tapahtui jopa asukasluvussakin muutoksia. Uuden häken aloitettua pomppasi sakukeikat 4000 kpl ylös. Tätä toki pidettiin alun käynnistymisvaikeuksina, mikä olisi ollut normaaliakin mutta sitten tuli vuosi 2007 ja keikkamäärän nousu vielä 5000 kpl tuon 4000 lisäkeikan päälle !! Ja jopa tammi-helmikuu 2008 osoittaa että tehtävämäärät ovat edelleen kasvussa !!

HUH HUH sanon minä jos tätä yritetään laittaa hätäpuhelun soittajien syyksi

Eiköhän se suurin syyllinen ole oman perseen turvaaminen. Kansalaiset ovat oppineet tekemään kanteluja eikä niihin vastaaminen ole kivaa edes silloin kun mitään virhettä ei ole tapahtunut. Jos myöhemmin tarkastellen osoittautuu, että toiminta ei ole vastannut ohjeita, niin edessä on kukkaron kevenemiseen johtava prosessi. Edelleen ihan ministerin suulla on lausuttu, että ambulanssi pitäisi lähettää myös sellaiselle potilaalle, joka itse ei koe sitä tarvitsevansa. Onko siis ihme, että hätäkeskus hälyttää, jos joku apua pyytää? En tiedä kuinka ontuva rinnastus todellisuudessa on, mutta jotenkin tuntuu siltä, että varmuuden vuoksi hälyttäminen on saman tapainen juttu kuin kävelevien kolaripokien laittaminen "pakettiin" ja kuskaaminen sairaalaan. Suurin osa kävelevistä todetaan tarkastuksessa kotihoitoisiksi, mutta kun koskaan ei tiedä, milloin käsissä on "pommi"...

Niin kauan kuin ohjeet hätäpuhelun käsittelystä ja ensihoitojärjestelmän aktivoinnista ovat nykyiset, on ainoa todellinen vaihtoehto mukauttaa resurssit nykyistä tarvetta vastaavaksi. Kyllä ne tapikset alkavat riittämään, kun joka asemalla on yksi hoitoauto ja 1-2 perusautoa.

[Sedaatio]

Eiköhän se suurin syyllinen ole oman perseen turvaaminen. Kansalaiset ovat oppineet tekemään kanteluja eikä niihin vastaaminen ole kivaa edes silloin kun mitään virhettä ei ole tapahtunut. Jos myöhemmin tarkastellen osoittautuu, että toiminta ei ole vastannut ohjeita, niin edessä on kukkaron kevenemiseen johtava prosessi.

Tuota tuota....edelleen väitän että näin lyhyellä ajanjaksolla eivät myöskään kantelut / valittaminen ole lisääntyneet. Tätäkin asiaa tilastoidaan ja varmasti pidemmällä aikajaksolla kansalaisten käytös, vaatimukset ja odotukset ovat kyllä lisääntyneet mutta eivät selitä tehtävämäärän välitöntä pomppaamista noin suurella määrällä. Kyllä siellä riskiarvion teossa on eniten kokemattomuuden ja osaamattomuuden piikkiin menevää löysää. Tosin ihan samoin vastavalmistunut sairaakuljettajakin ottaa perustellisen oppikirjamaisen statuksen jokaiselta potilaalta, kun taas vähän kokeneempi kaveri esim. harvemmin mittaa verenpainetta 2v potilaalta lapselta

hälyttäminen on saman tapainen juttu kuin kävelevien kolaripokien laittaminen "pakettiin" ja kuskaaminen sairaalaan. Suurin osa kävelevistä todetaan tarkastuksessa kotihoitoisiksi, mutta kun koskaan ei tiedä, milloin käsissä on "pommi"...

Entä jos peltikolarin ajanut kävelevä ihminen selvästi sanoo / pyytää VAIN poliiisin paikalle ja silti häke laittaa myös höökin ja sakun menemään . Näitä keikkoja on ainakin etelässä päivittäin. Lähinnä nolottaa kun "potilaat" sanovat kohteessa "mitä vittua te täällä teette.....poliisia mä pyysin.....en varmaan tule sinne ambulanssiin......miksi mä sulle nimeni kertoisin kun pyysin vaan poliisin tänne"

Mutta summa sumarum....en ole siis yksittäistä häkepässiä täällä murhaamassa. Osa hoitaa hommansa hyvin ja varmasti muutkin niin hyvin kuin osaavat mutta liian monta epäpätevää on joukossa, joilla ei kyky riitä päivystäjän työhön. Lisäpainetta tulee varmasti uupumuksesta, jatkuvista sairaslomista, suuresta puhelumäärästä jne. Kouluttaminenkaan ei auta kun porukkaa vaihtuu hirmuista tahtia koko ajan

[#410]

Tuota tuota....edelleen väitän että näin lyhyellä ajanjaksolla eivät myöskään kantelut / valittaminen ole lisääntyneet. Tätäkin asiaa tilastoidaan ja varmasti pidemmällä aikajaksolla kansalaisten käytös, vaatimukset ja odotukset ovat kyllä lisääntyneet mutta eivät selitä tehtävämäärän välitöntä pomppaamista noin suurella määrällä. Kyllä siellä riskiarvion teossa on eniten kokemattomuuden ja osaamattomuuden piikkiin menevää löysää. Tosin ihan samoin vastavalmistunut sairaakuljettajakin ottaa perustellisen oppikirjamaisen statuksen jokaiselta potilaalta, kun taas vähän kokeneempi kaveri esim. harvemmin mittaa verenpainetta 2v potilaalta lapselta

Sedaatio hyvä, nyt en edes yritäkään selittää, sillä ymmärrän pointtisi (omaan myös terveysalan ammattitutkinnon), mutta: valitukset,kantelut ja rikosilmoitukset päivystäjien toimista on räjähdysmäisesti kasvaneet verrattuna esim. reilun kolmen vuoden takaiseen tilanteeseen alueellamme. Kolleegani otti loparit, kun ei kestänyt tilannetta, jossa muutaman viikon aikana hänen toiminnastaan oli valitettu pari kertaa. Oli ollut ahk:ssa töissä lähes 30 vuotta ennen tuota ilman ainoaakaan omaan tietoon tullutta valitusta. Lähti virasta kortistoon... Itse olen esim. kolmen viime vuoden aikana kertaalleen (vaan) käynyt syytettynä kuulusteluissa ja joitain selvityspyyntöjä on tullut. Tilanne Helsinki on toki poikkeuksellinen, mutta ei suoraan sovi yleistykseksi koko Suomeen.

Entä jos peltikolarin ajanut kävelevä ihminen selvästi sanoo / pyytää VAIN poliiisin paikalle ja silti häke laittaa myös höökin ja sakun menemään . Näitä keikkoja on ainakin etelässä päivittäin. Lähinnä nolottaa kun "potilaat" sanovat kohteessa "mitä vittua te täällä teette.....poliisia mä pyysin.....en varmaan tule sinne ambulanssiin......miksi mä sulle nimeni kertoisin kun pyysin vaan poliisin tänne"

Mutta summa sumarum....en ole siis yksittäistä häkepässiä täällä murhaamassa. Osa hoitaa hommansa hyvin ja varmasti muutkin niin hyvin kuin osaavat mutta liian monta epäpätevää on joukossa, joilla ei kyky riitä päivystäjän työhön. Lisäpainetta tulee varmasti uupumuksesta, jatkuvista sairaslomista, suuresta puhelumäärästä jne. Kouluttaminenkaan ei auta kun porukkaa vaihtuu hirmuista tahtia koko ajan

Peltikolari = ei pelastettavia, ei lisävahinkojen vaaraa, ei onnettomuuspaikan siivousta (Suoraan lainaus voimassa olevasta pelastustoimen riskinarvio-opuksesta, sama tulee valtakunnalliseen myös vuodenvaihteessa)
Tieliikenneonnettomuus = Tieliikenteessä käytetyn ajoneuvon maan päällinen onnettomuus

Herkän hälyttämisen pelastusyksikölle tuottaa mm: Lauennut turvalaite, jälkivahinkojen torjunta (nesteet+romut yms.),energiasta johtuva muodonmuutos,sijainti (oja tms.)

Ensihoitoyksikön käyttöaiheita herkästi ESIMERKIKSI: Kohtalainen energia >>
Keskisuuri massa: pakettiauto, henkilöauto, ajoneuvoissa ei suuria muodonmuutoksia (terveysviranomainen haluaa B-tehtävän, ellei PEH)
Kohtalainen nopeus (alle 60km/h): ajoneuvoissa ei suuria muodonmuutoksia (terveysviranomainen haluaa B-tehtävän, ellei PEH)

Korkea energia: Osapuolten suuri kokoero: esim. henkilöauto + polkupyörä, riippumatta nopeudesta (A-tehtävä terveysviranomaisen vaatimuksesta)

ETTEI jäisi epäselväksi, niin enhän toki hälytä kaikkiin ylläkuvatulla tavalla. Otan siis riskin virkavirheestä sen vajaan 90 sekunnin puhelun perusteella, ja käsityksestä, mikä puhelusta jäi. Peltikolarit eivät vaadi poliisia paikalle. On vaan tullut muodiksi pyytää poliisi peltikolariin, vaikka ennen nekin on hoitunut kuten kuuluisi, eli sopimalla paikanpäällä + paperit tekemällä + syyllinen osapuoli vakuutusyhtiöön papereiden kanssa. Nykyään kun tätä ei enää osata edes hätäkeskuksen antamien kattavien ohjeiden avulla, niin valitettavasti joutuu poliisipartion uhraamaan aivan peruspeltikolariin. Priorisoinnin takia ne toki jäävätkin usein odotukselle ajoittain pitkäksikin aikaa, koska partioilla paljon tärkeämpääkin tekemistä.

Viestiä muokkasi #410, 27 helmikuu 2008 - 16:24

[veksu]

tuokin on "muuttunut" että poliisi pitää aina tilata peltikolareihin. itse olen kerran maksanut omasta pussista ihan vaan sen takia etten tilannut poliisia paikalle. ei ole sen jälkeen tehnyt mieli kellekkään sanoa ettteitähän nyt poliisia tarvita.
ei voi luottaa että syyllinen tunnustaa enäänvakuutusyhtiöllään niinkuin aikoo eikä sitä miten se asian kertoo siellä ja mitä vakuutusyhtiön täti tilanteesta ymmärtää.

Viestiä muokkasi veksu, 06 maaliskuu 2008 - 19:44

[Kuljettaja]

tuokin on "muuttunut" että poliisi pitää aina tilata peltikolareihin. itse olen kerran maksanut omasta pussista ihan vaan sen takia etten tilannut poliisia paikalle. ei ole sen jälkeen tehnyt mieli kellekkään sanoa ettteitähän nyt poliisia tarvita.
ei voi luottaa että syyllinen tunnustaa enäänvakuutusyhtiöllään niinkuin aikoo eikä sitä miten se asian kertoo siellä ja mitä vakuutusyhtiön täti tilanteesta ymmärtää.

Sen takia se vahinkoilmoitus kannattaa täyttää paikan päällä ja kaksin yhdenveroisin kappalein. (Ja kirjoittaa sekin tieto molempiin lappuihin). Näin ainakin itse toimin kun eräällä kaverilla oli pieni kiire ja pamautti kolmion takaa työauton kylkeen, ja homma hoitui mallikkaasti ilman ongelmia. Eli kannattaa pitää aina parit kappaleet vahinkoilmoituslomakkeita mukana.

[#410]

tuokin on "muuttunut" että poliisi pitää aina tilata peltikolareihin. itse olen kerran maksanut omasta pussista ihan vaan sen takia etten tilannut poliisia paikalle. ei ole sen jälkeen tehnyt mieli kellekkään sanoa ettteitähän nyt poliisia tarvita.
ei voi luottaa että syyllinen tunnustaa enäänvakuutusyhtiöllään niinkuin aikoo eikä sitä miten se asian kertoo siellä ja mitä vakuutusyhtiön täti tilanteesta ymmärtää.

Sen takia se vahinkoilmoitus kannattaa täyttää paikan päällä ja kaksin yhdenveroisin kappalein. (Ja kirjoittaa sekin tieto molempiin lappuihin). Näin ainakin itse toimin kun eräällä kaverilla oli pieni kiire ja pamautti kolmion takaa työauton kylkeen, ja homma hoitui mallikkaasti ilman ongelmia. Eli kannattaa pitää aina parit kappaleet vahinkoilmoituslomakkeita mukana.

veksua on ns. huijattu...

Ja ainakin meillä puhelimitse ohjeistetaan molemmille osapuolille Kuljettajan mainitsemalla tavalla. Lisäksi paljon paljon muuta. Mikäli kaavaketta ei ole, niin muulle paperille tms. tiedot molemmille allekirjoituksin. Jos dokumentointia ei voi jostain syystä tehdä, on poliisin hälyttämiskynnys alentunut >> partio paikalle. Peltikolareista n. kolme neljäsosaa neuvon ja ohjeistan ilman partion paikalle menemistä. Puhelun alkupuolella käy jo selväksi kannattaako suurempaa ohjeistusta edes yrittää antaa. Peltikolaritilanteet joihin aina laitan poliisin: osapuolena ajoneuvo joka on rekisteröity ulkomaille, omistajat eivät kuljettajina tai edes kyydissä, vuokra-autot yms.

PS. Ei enää off-topicia toimestani.

[simpe]

Nyt se on sitten ihan virallisesti huomattu: "Eduskunnan hallintovaliokunta moittii hätäkeskusuudistuksen etenemistä. Valiokunnan mukaan hätäkeskusten resurssit ovat olleet alusta lähtien liian pienet."

Ylen uutinen aiheesta