14 vastausta tähän aiheeseen

[Kuljettaja]

Tämmöinen löytyi Helsingin Sanomien verkkosivuilta:

Paloasemia joudutaan aika ajoin sulkemaan miehistöpulan vuoksi ja
tästä syystä miehiä ei voi olla enää yhtään vähempää, kertoo
sunnuntain Aamulehti. Ajoittaista vajausta aiheuttavat mm. flunssa-aallot.

Jos väki vielä nykyisestä vähenee, saattaa olla, että palokunta ei ehdi
riittävän nopeasti paikalle. Vähenemisuhan aiheuttaa lähivuosina
eläköityvät suuret ikäluokat.

Sisäasiainministeriön pelastusylijohtaja Pentti Partanen toteaa
Aamulehdessä, että tarve paikkojen lisäämiseen on ilmiselvä.

Jo nyt pelastajapula näkyy kamppailuna sijaisista ja palomiehistä.
Eniten uutta väkeä tarvitsee Helsinki, jonne tarvitaan vuosittain 17 uutta palomiestä.

hs.fi : AL: Pula pelastajista sulkee paloasemia

Miten on pärjätty? Onko asemia ollut kiinni miehistöpulan takia? Espoossa ei käsittääkseni vielä ole onneksi jouduttu sulkemaan asemaa miehistöpulan takia, vaan lähinnä miehistöpula näkyy 15:sen takapenkkiläisten puuttumisena. Lohjalla oli taas L16 seisomassa miehistön vajauksen takia ajoittain.

[mba]

Tämmöinen löytyi Helsingin Sanomien verkkosivuilta:

Paloasemia joudutaan aika ajoin sulkemaan miehistöpulan vuoksi ja
tästä syystä miehiä ei voi olla enää yhtään vähempää, kertoo
sunnuntain Aamulehti. Ajoittaista vajausta aiheuttavat mm. flunssa-aallot.

Jos väki vielä nykyisestä vähenee, saattaa olla, että palokunta ei ehdi
riittävän nopeasti paikalle. Vähenemisuhan aiheuttaa lähivuosina
eläköityvät suuret ikäluokat.

Sisäasiainministeriön pelastusylijohtaja Pentti Partanen toteaa
Aamulehdessä, että tarve paikkojen lisäämiseen on ilmiselvä.

Jo nyt pelastajapula näkyy kamppailuna sijaisista ja palomiehistä.
Eniten uutta väkeä tarvitsee Helsinki, jonne tarvitaan vuosittain 17 uutta palomiestä.

hs.fi : AL: Pula pelastajista sulkee paloasemia

Miten on pärjätty? Onko asemia ollut kiinni miehistöpulan takia? Espoossa ei käsittääkseni vielä ole onneksi jouduttu sulkemaan asemaa miehistöpulan takia, vaan lähinnä miehistöpula näkyy 15:sen takapenkkiläisten puuttumisena. Lohjalla oli taas L16 seisomassa miehistön vajauksen takia ajoittain.

"Jo nyt pelastajapula näkyy kamppailuna sijaisista ja palomiehistä. " Oliko tämä Partasen oma älyväläys vai median oma typerä kommentti
Kuka haluaa kouluttautua Sijaiseksi? Ihan varmasti 99,99% haluaa vakinaisen duunin. Resurssit on mitoitettava siten, että homma
hoituu normaalien sairauslomien aikana tai sitten hyväksytään tilapäinen alimiehitys (tuttua siviilielämässä).
Ylipäätään tämän tyyppinen media kirjoittelu ottaa päähän niin maan perusteellisesti, koska
pelastusosasto ja kunnat ovat tieneet vuosia ellei vuosikymmeniä henkilöstön ikärakenteen ja siitä aiheutuvat ongelma (ei mikään uutinen).
Priorisoinnit on tehty ja pelastutoimi ei ole listan kärjessä.

[mba]

"Jo nyt pelastajapula näkyy kamppailuna sijaisista ja palomiehistä.
Eniten uutta väkeä tarvitsee Helsinki, jonne tarvitaan vuosittain 17 uutta palomiestä."
Mitenkäs tuo näkyy? ei ainakaan palkkojen osalta.

Eikö näy, jäittekö ilman sysksyn korotuksia? Syksyllä tuli uusi TES/VES, rahaa tuli sitä kautta paremmin kuin koskaan.

[simpe]

"Jo nyt pelastajapula näkyy kamppailuna sijaisista ja palomiehistä.
Eniten uutta väkeä tarvitsee Helsinki, jonne tarvitaan vuosittain 17 uutta palomiestä."
Mitenkäs tuo näkyy? ei ainakaan palkkojen osalta.

Paljonkohan palomiehelle pitäisi maksaa, että napina huonosta palkasta päättyisi? Pitäisikö palomiehen peruspalkan esim. olla sama kuin insinöörin kokonaispalkka? Vai pitäisikö se olla vieläkin suurempi?

Useimmiten, kun tulee puhe palkasta, Palomiehet vertaavat omaa peruspalkkaansa (n. 1600 €) jatkokoulutettujen kokonaisansioihin. Esimerkiksi suunnittelutehtävissä olevien insinöörien palkkojen keskiluku on noin 2800 €. On tavallista, että insinööreillä ja vastaavilla on kokonaispalkkausjärjestelmä, eli kuukausipalkka sisältää kaikki lisät. Palomiehen verratessa näitä kahta toisiinsa, on insinöörillä hänen mielestään 1200 € parempi palkka. Insinööri taas on sitä mieltä, että hänen palkkansa on suunnilleen yhtä huono (tai hyvä) kuin palomiehen palkka. Onhan tavanomaista, että kokonaistyöajassa oleva toimihenkilö tekee aktiivisesti töitä noin 50 tuntia viikossa (= n. 220 h/kk; vastaa n. 1,6 ylimääräistä 24 h vuoroa joka kuukausi) ja on sen lisäksi työnantajan käytettävissä yhdellä puhelinsoitolla niin yöllä kuin viikonloppuisinkin - ja siis ilman erillistä korvausta.

[mba]

"Jo nyt pelastajapula näkyy kamppailuna sijaisista ja palomiehistä.
Eniten uutta väkeä tarvitsee Helsinki, jonne tarvitaan vuosittain 17 uutta palomiestä."
Mitenkäs tuo näkyy? ei ainakaan palkkojen osalta.

Paljonkohan palomiehelle pitäisi maksaa, että napina huonosta palkasta päättyisi? Pitäisikö palomiehen peruspalkan esim. olla sama kuin insinöörin kokonaispalkka? Vai pitäisikö se olla vieläkin suurempi?

Useimmiten, kun tulee puhe palkasta, Palomiehet vertaavat omaa peruspalkkaansa (n. 1600 €) jatkokoulutettujen kokonaisansioihin. Esimerkiksi suunnittelutehtävissä olevien insinöörien palkkojen keskiluku on noin 2800 €. On tavallista, että insinööreillä ja vastaavilla on kokonaispalkkausjärjestelmä, eli kuukausipalkka sisältää kaikki lisät. Palomiehen verratessa näitä kahta toisiinsa, on insinöörillä hänen mielestään 1200 € parempi palkka. Insinööri taas on sitä mieltä, että hänen palkkansa on suunnilleen yhtä huono (tai hyvä) kuin palomiehen palkka. Onhan tavanomaista, että kokonaistyöajassa oleva toimihenkilö tekee aktiivisesti töitä noin 50 tuntia viikossa (= n. 220 h/kk; vastaa n. 1,6 ylimääräistä 24 h vuoroa joka kuukausi) ja on sen lisäksi työnantajan käytettävissä yhdellä puhelinsoitolla niin yöllä kuin viikonloppuisinkin - ja siis ilman erillistä korvausta.

Vaikka menee pikkasen ohi aineesta, niin en malta kommentoida kun on niin lähellä omaa siviilielämää. "Simpen" esimerkki pitää paikkaansa, jos insinööri tekee duunia YTN:n (ylemmät toimihenkilöt) sopimuksella. Toimihenkilöunionin sopimuksella samasta hommasta maksetaan ylitöistä, matkaajan matka-ajanpalkka, haittalisät, viikkolepokovaus, hälytysraha, varallaolokorvaus, jne. Mutta alottelva insinööri (TU sopimus) saa pikkasen yli 2000 € ilman lisiä (ei mikään harvinaisuus), jolloin juuri työnsä aloittanut pelastajan retku todennäköisesti saa lisien kanssa parempaa palkkaa kuin aloitteleva insinööri.

[Lammio]

Onhan tavanomaista, että kokonaistyöajassa oleva toimihenkilö tekee aktiivisesti töitä noin 50 tuntia viikossa (= n. 220 h/kk; vastaa n. 1,6 ylimääräistä 24 h vuoroa joka kuukausi) ja on sen lisäksi työnantajan käytettävissä yhdellä puhelinsoitolla niin yöllä kuin viikonloppuisinkin - ja siis ilman erillistä korvausta.

Mikäänhän ei velvoita tekemään niitä ylitöitä tai viikonlopputöitä?

Vaikka menee pikkasen ohi aineesta, niin en malta kommentoida kun on niin lähellä omaa siviilielämää.
...
Mutta alottelva insinööri (TU sopimus) saa pikkasen yli 2000 € ilman lisiä (ei mikään harvinaisuus), jolloin juuri työnsä aloittanut pelastajan retku todennäköisesti saa lisien kanssa parempaa palkkaa kuin aloitteleva insinööri.

Meni niin lähelle omaa siviilielämää että päätit vertailla kahta vertailukelvotonta summaa (peruspalkka ja kokonaisansiot), vielä sellaisen viestin perässä jossa vakuuttelet että kyllä ne inssitkin ihan oikeasti tekee niitä yli- ja viikonlopputöitä?

Mun mielestä vertailut aina peruspalkkoina. Jos joku (retku) joutuu tekemään töitä öisin tai viikonloppuisin niin saakoon siitä asiaankuuluvat haittakorvaukset, ei niistä kannata kateellinen olla..

Ja jos joku toinen taas suostuu sopimuksissaan "kokonaistyöaikaan" tai "kokonaispalkkaan" niin omapa on asiansa, itsehän sen nimensä siihen paperiin rustaa...

[simpe]

Onhan tavanomaista, että kokonaistyöajassa oleva toimihenkilö tekee aktiivisesti töitä noin 50 tuntia viikossa (= n. 220 h/kk; vastaa n. 1,6 ylimääräistä 24 h vuoroa joka kuukausi) ja on sen lisäksi työnantajan käytettävissä yhdellä puhelinsoitolla niin yöllä kuin viikonloppuisinkin - ja siis ilman erillistä korvausta.

Mikäänhän ei velvoita tekemään niitä ylitöitä tai viikonlopputöitä?

Ei niin. Töihin ei muutenkaan ole pakko tulla, jos siltä tuntuu. Muutamien alojen insinöörejä on niin työllistynyt "omien" töiden puutteessa muille aloille ja jopa suorittavalle tasolle niin paljon, että työnantaja voi kyseisillä aloilla vaihtaa perustason insinöörin johonkin toiseen, vähän innokkaampaan heti kun siltä tuntuu. Eräs langattoman viestinnän suuryritys pääsi joitakin aikoja sitten ihan julkisuuteen asti, kun heillä käytiin yhtä tai kahta henkilöä koskevia YT-neuvotteluja lähes jatkuvasti. Tämä ei tietysti koske kaikkia aloja, mutta siellä, missä tarjonta ylittää kysynnän, ei Pekka Perusinsinöörin työelämä ole sen häävinpää kuin tavallisen duunarin.

[mba]

Onhan tavanomaista, että kokonaistyöajassa oleva toimihenkilö tekee aktiivisesti töitä noin 50 tuntia viikossa (= n. 220 h/kk; vastaa n. 1,6 ylimääräistä 24 h vuoroa joka kuukausi) ja on sen lisäksi työnantajan käytettävissä yhdellä puhelinsoitolla niin yöllä kuin viikonloppuisinkin - ja siis ilman erillistä korvausta.

Mikäänhän ei velvoita tekemään niitä ylitöitä tai viikonlopputöitä?

Vaikka menee pikkasen ohi aineesta, niin en malta kommentoida kun on niin lähellä omaa siviilielämää.
...
Mutta alottelva insinööri (TU sopimus) saa pikkasen yli 2000 € ilman lisiä (ei mikään harvinaisuus), jolloin juuri työnsä aloittanut pelastajan retku todennäköisesti saa lisien kanssa parempaa palkkaa kuin aloitteleva insinööri.

Meni niin lähelle omaa siviilielämää että päätit vertailla kahta vertailukelvotonta summaa (peruspalkka ja kokonaisansiot), vielä sellaisen viestin perässä jossa vakuuttelet että kyllä ne inssitkin ihan oikeasti tekee niitä yli- ja viikonlopputöitä?

Mun mielestä vertailut aina peruspalkkoina. Jos joku (retku) joutuu tekemään töitä öisin tai viikonloppuisin niin saakoon siitä asiaankuuluvat haittakorvaukset, ei niistä kannata kateellinen olla..

Ja jos joku toinen taas suostuu sopimuksissaan "kokonaistyöaikaan" tai "kokonaispalkkaan" niin omapa on asiansa, itsehän sen nimensä siihen paperiin rustaa...

Hyvä "siviili" en tunne työelämän tietouttasi, mutta väitän vahvasti, että vain kokonaissummalla on merkitystä, rakentuu palkka peruspalkasta tai
peruspalkka + lisät tai myyntibonarit tai tulospalkkio tai tuotantopalkkio jne. Taulukkopalkkojen vertailu onnistuu ainoastaa silloin, jos
vertailussa olevat tehtävissä tehdään vain ns. toimistoaikaa ilman mitään lisiä ja samoilla työvuosilla.

Olenko kateellinen vakinaisen lisille? En varmasti (omani ovat varmasti paremmat). Väitän, että brankkareiden kokonaispalkka on ihan kohdalla.

Inssit tekevät yli, ilta, yö ja viikonlopputyötä, koska yhteiskunta tässä muodossa kuin me sen tunnemme on paljolti näiden inssien varassa.
(esim voimalat, tietoliikenne, jne.). Asiat ovat nykyaikana sen verran monimutkaisisa, että hommia ei voida tehdä pelkällä "rasvarin tutkinnolla".

[mirge]

käsittäisin jos puhutaan että on kamppailua sijaisista/palomiehistä, niin alpet laittaisivat parastaan: eli siis maksetaan enemän palkkaa kuin muut alpet, tai annetaan muita parempia etuja kuten: liikuntaseteli, lounasseteli, kunnon työvälineet, kunnon työajat... listaa voisi jatkaa aika pitkäksi.

Itse väitän että terveet ja järkevät työajat, ja hyvät työkalut, sekä hyvä johtamistyö, mutta surkea palkka (2000€/kk) on paljon parempi palkka kuin paksa työympäristö ja 2400€/kk käteen.

Se on pienestä kii... kuten jo aikanaan poika lauloi

[mba]

Peruspalkkani ennen 1481e ja nyt 1531e eli ei se korotus mikään hirveä ole.
Itse olen ollut työelämässä vuodesta 1987 ja tämä on yksi antoisin mutta huonopalkkasin hommani. Olen tienannut automekaanikkona (koulutusta vastaava) ja suurtaajuusvirittäjänä (pysty metsästä) huomattavasti paremmin. n.30-50% enemmän, siis vuosiansiona. Työt oli tosin urakkaa mutta työaika pysyi n.40h/viikko. Mutta en vaihda alaa. Olen oppinut että kun perus jutut saa niin se riittää, kaikki rahat menee aina. Ainakin niin kauan kun ei puhuta ihan tähtitieteellisistä summista.
Palkka saisi olla suurempi, kuten kaikki ajattelee omasta työstään ja palkastaan. Se ongelma on että omaan palkkaa voi vaikuttaa tosi vähän. Lähinnä ihan hatusta vedetyt pienet "taito"prosentit. Lähinnä noihin vaikuttaa henkilösuhteet, jotka toki ovat tärkeitä. Täällä on ihan turha mennä sanomaan että:" naapurista lupasivat XXX euroa enemmän. Mitä tehdään?" Palkka kilpailu on täysin nollassa.

Noin 3,3% korotus ei ole huono, tuollakin korotuksella kuittaa monet hinnankorotuksista. Aina täytyy muistaa, että korotukset vaikuttavat lisissä, joten korotuksen kokonaisvaikutus on suurempi. Ja niin kuin aina ennenkin, seurava prosenttikorotus tulee edellisella kerralla korotetun palkan päälle ja
seuraava jne.. Lisäksi jokainen lisäprosentti vaikuttaa eläkkeeseen kokotyöhistorian ajan. Totta viserrät, kaikki mikä tulee, niin se myös menee ja
työnteolla ei rikastu.

[Lammio]

Hyvä "siviili" en tunne työelämän tietouttasi, mutta väitän vahvasti, että vain kokonaissummalla on merkitystä, rakentuu palkka peruspalkasta tai
peruspalkka + lisät tai myyntibonarit tai tulospalkkio tai tuotantopalkkio jne. Taulukkopalkkojen vertailu onnistuu ainoastaa silloin, jos
vertailussa olevat tehtävissä tehdään vain ns. toimistoaikaa ilman mitään lisiä ja samoilla työvuosilla.

Kokonaissummalla on merkitystä vain palkanmaksajalle, työntekijälle lisät tarkoittavat aina jonkun myymistä, oli se sitten vapaa-ajan (ylityöt), perheen yhteisen ajan (viikonlopputyöt) tai terveyden (kolmivuorotyö). On vain kohtuullista että näistä maksetaan niille kuuluvat lisät, eikä suuria lisiä voi väittää suureksi palkaksi.
Ahtaajien viimeisen työtaistelun aikaan heidän ansioitaan kauhisteltiin vaikka perustuntipalkka ei olekaan kummoinen. Kukaan ei viitsinyt puhua keskimäärin tehtyjen ylityötuntien määrästä. Eli satoja ylityötunteja paiskiva ahtaaja on siis kovapalkkainen kun taas ylitöistä kieltäytyvä ahtaaja alipalkattu, niinkö?

Inssit tekevät yli, ilta, yö ja viikonlopputyötä, koska yhteiskunta tässä muodossa kuin me sen tunnemme on paljolti näiden inssien varassa.
(esim voimalat, tietoliikenne, jne.). Asiat ovat nykyaikana sen verran monimutkaisisa, että hommia ei voida tehdä pelkällä "rasvarin tutkinnolla".

Varmasti tekevät, ja toivottavasti saavat kolmivuorotyöstään asianmukaisen korvauksen.

Viestiä muokkasi Lammio, 13 tammikuu 2008 - 08:59

[mba]

Hyvä "siviili" en tunne työelämän tietouttasi, mutta väitän vahvasti, että vain kokonaissummalla on merkitystä, rakentuu palkka peruspalkasta tai
peruspalkka + lisät tai myyntibonarit tai tulospalkkio tai tuotantopalkkio jne. Taulukkopalkkojen vertailu onnistuu ainoastaa silloin, jos
vertailussa olevat tehtävissä tehdään vain ns. toimistoaikaa ilman mitään lisiä ja samoilla työvuosilla.

Kokonaissummalla on merkitystä vain palkanmaksajalle, työntekijälle lisät tarkoittavat aina jonkun myymistä, oli se sitten vapaa-ajan (ylityöt), perheen yhteisen ajan (viikonlopputyöt) tai terveyden (kolmivuorotyö). On vain kohtuullista että näistä maksetaan niille kuuluvat lisät, eikä suuria lisiä voi väittää suureksi palkaksi.
Ahtaajien viimeisen työtaistelun aikaan heidän ansioitaan kauhisteltiin vaikka perustuntipalkka ei olekaan kummoinen. Kukaan ei viitsinyt puhua keskimäärin tehtyjen ylityötuntien määrästä. Eli satoja ylityötunteja paiskiva ahtaaja on siis kovapalkkainen kun taas ylitöistä kieltäytyvä ahtaaja alipalkattu, niinkö?

Inssit tekevät yli, ilta, yö ja viikonlopputyötä, koska yhteiskunta tässä muodossa kuin me sen tunnemme on paljolti näiden inssien varassa.
(esim voimalat, tietoliikenne, jne.). Asiat ovat nykyaikana sen verran monimutkaisisa, että hommia ei voida tehdä pelkällä "rasvarin tutkinnolla".

Varmasti tekevät, ja toivottavasti saavat kolmivuorotyöstään asianmukaisen korvauksen.

Hyvä "Lammio" otit vertauskohdaksi ahtaajat. Luitko jonkun WEB artikkelin vai luitko ahtaajien TESsin? Minusta ahtaajien
TES ei ole huono (hakkaa PAMin sopimukset mennen tullen) ja taulukkopalkat eivät ole huonoimmasta päästä ja lisät,
"tekstit" näyttivät olevan kohdallaan. Jopa ilman "övereitä" tuollakin palkalla elää. Vastaus kysymykseesi: minusta he eivät ole alipalkattuja.
Kymmenien ellei satojen tuhansien työtekijöiden palkkaan vaikuttavat erilaiset lisät, joten en lähtisi dramatisoimaan palomiesten
lisiä enkä peruspalkkaa.

Ja keskustelupalstan nuoremmille tiedoksi, että palkka on yksi osa työtekijän kokonaiskustannusta työnantajalle.
Palkkaan sidottuja sivukustannuksia työnantajalle ovat Sosiaaliturvamaksu, Työeläkemaksu, Tapaturmavakuutusmaksu, Työttömyysvakuutusmaksu, Ryhmähenkivakuutus
Lisäksi tulee muita kustannuksia toimialasta tai työntekijöiden määrästä riippuvia kustannuksia: työterveyshuolto, työtekijän koulutus,
matkakustannukset, toimitilakustannukset, varusteet, vaatteet, jne.