15 vastausta tähän aiheeseen

[seppoh]

Maastopaloissa, metsä- ja turvepaloissa, on toisinaan tarvetta käyttää lisäaineita pehmentämään vettä. Kuulin tuossa taannoin palopäällikön komentaneen auton hakemaan mäntysuopaa paremman puutteessa.

Mitä vaihtoehtoja te käytätte lisäaineena pintajännityksen pienentämiseen ja tunkeutumisen parantamiseen ja miten ne lisätään.

[Laazio]

Maastopaloissa, metsä- ja turvepaloissa, on toisinaan tarvetta käyttää lisäaineita pehmentämään vettä. Kuulin tuossa taannoin palopäällikön komentaneen auton hakemaan mäntysuopaa paremman puutteessa.

Mitä vaihtoehtoja te käytätte lisäaineena pintajännityksen pienentämiseen ja tunkeutumisen parantamiseen ja miten ne lisätään.

Mäntysuopaa tais tuossa meidänkin autossa olla. Pienemmissä paloissa käytetään ihan välisekoittajaa, ja yhdellä suihkulla sitten kastellaan ko.alue. Isoissa on sitten laitettu suoraan säiliöön..

[pesuua]

Mäntysuopaa tais tuossa meidänkin autossa olla. Pienemmissä paloissa käytetään ihan välisekoittajaa, ja yhdellä suihkulla sitten kastellaan ko.alue. Isoissa on sitten laitettu suoraan säiliöön..

Juu samoilla linjoilla olemme me myös hommat hoitaneet.

[Redmarea]

Ollaan käytetty ihan vaahtonestettä suoraan säiliöön kaadettuna. Saa vaan olla tarkkana määrän kanssa, ettei ala vaahtoamaan..

[P43]

Ollaan käytetty ihan vaahtonestettä suoraan säiliöön kaadettuna. Saa vaan olla tarkkana määrän kanssa, ettei ala vaahtoamaan..

Onkos sillä nyt niin väliä, vaikka suihkuputkesta jotain vaahdon tapaistakin tulisi
Automaattitäytöllä varustetun sammutusauton säiliöön kun laittaa vaahtonestettä, niin onkin hetken kuluttua säiliö täynnä vaahtonestettä ja veden pinnan "haistelijat" väittävät säiliön olevan täynnä.

Eli vaahtonestettä käytetään, mutta yleensä vesi syötetään silloin selvityksiin säiliöautosta, joka toimii samalla pienenä vesireservinä, johon muut autot tuovat veden.

Viestiä muokkasi P43, 06 heinäkuu 2007 - 19:08

[Redmarea]

Ollaan käytetty ihan vaahtonestettä suoraan säiliöön kaadettuna. Saa vaan olla tarkkana määrän kanssa, ettei ala vaahtoamaan..

Onkos sillä nyt niin väliä, vaikka suihkuputkesta jotain vaahdon tapaistakin tulisi
Automaattitäytöllä varustetun sammutusauton säiliöön kun laittaa vaahtonestettä, niin onkin hetken kuluttua säiliö täynnä vaahtonestettä ja veden pinnan "haistelijat" väittävät säiliön olevan täynnä.

Eli vaahtonestettä käytetään, mutta yleensä vesi syötetään silloin selvityksiin säiliöautosta, joka toimii samalla pienenä vesireservinä, johon muut autot tuovat veden.

Tuota nimenomaan tarkoitin..
Ihmeteltiin kerran maastopalossa, kun näyttää täyttä säiliötä mutta vettä ei tule, luultiin jo että olis pumppu lauennut.
Kurkattiin säiliöön, ja sehän oli täynnä vaahtoa.. Automaattitäyttö vaan pois päältä ja käsin säiliö täyteen.

[veksu]

hinnan takia meidän aluelaitos käyttää mäntysaippuaa. jonkin herran ohjeen mukaan 0,3-0,5% on sopiva, mutta maastopaloissa on huomattu että jo 0,1-0,2% riittää.

niin ja noin taktisesti kun ajatellaan niin maastopaloisas pitäisi aina sinne vedenhakupaikalle viedä se aine valmiiksi etät kun auton pistää täyttyyn niin aine sekottuisi silloin sinne veteen. näin se olisi tasaisesti sekoittunut ja toimisi määräänsä nähden tehokkaasti.

jos täyteen säiliöön kippaa 30-50 litraa niin tuskin edes koko aikaa sitä siellä silti on ellei säiliöön saa kiertoa että aine sekoittuu.
siinä suhteessa uudet autot ovat huonoja kun on automaattitermostaatilla tehty pumpun jäähdytys.

Viestiä muokkasi veksu, 11 heinäkuu 2007 - 09:17

[veksu]

joo missään nimessä ei saa vaahtoutua se vesi, säiliössä varsinkaan. ja kyllä se vaan paremmin tehoaa kun on pintajännitystä poistettu.

ja minulle on ihan sama se mummon kaivo kun meidän autoilla sinne ei vettä ajeta.
meillä on tapana sammuttaa palot eikä kastella mummon kaivoa.

Viestiä muokkasi veksu, 13 heinäkuu 2007 - 07:39

[Seniorspecialisti]

Tästä aiheesta on ollut tällä palstalla aikaisemmin pitkähkö keskustelu - IHMO: jos säiliöön kaataa jotain kannattaa käyttää varsinaista A-vaahtonestettä. Oikea annostelu on silloin tiedossa, teho on parempi, vaahtoaminen vähäisempää ja ympäristövaikutukset tiedossa. Saippuat ovat samantyyppisiä sekoitteita kuin A-vaahtonesteetkin, mutta niihin on lisätty sammutuksessa tarpeettomia hajuste-,väri- ja muita aineita jotka mm: lisäävät vaahtoamista - mutta miettikää oikeasti mitä säiliöön tungette, Mäntysuopakin on ihan OK jos muuta ei ole käsillä.

Useimmat tälle palstalle kirjoittavat tuntuvat pelkäävän vaahtoamista ja uskovat sen poistavan pintajännitystä alentavan vaikutuksen täysin, mutta pieni vaahtoaminen ei ole kovin vaarallista ja vaahtominen voi olla joskus myös toivottavaa ja hyödyllistäkin erityisesti ruohikko- pensaspaloissa.

Toki jos halutaan parantaa veden tunkeutumista pintakerrokseen paras tulos saadaan alhaisella sekoitussuhteella ja vaahtoamattomalla sammutteella - mutta jos sammute vaahtoaa hiukan niin antaa mennä vaan, A-vaahdote valuu suhteellisen nopeasti ja pintajännitys on vaahtoamisesta huolimatta alhaisempi kuin pelkällä vedellä ja alhainen pintajännitys vie veden syvemmälle jonkin ajan kuluttua maan pintakerrokseen kuin pelkkä suihkun iskuvoima voisi tehdä.
(jos ette usko niin kokeilkaa).

Vaahtonestettä voidaan käyttää maastopaloissa keskivaahto-menetelmällä myös rajoittamiseen ja uudelleen syttymisen estämiseen aivan samalla tavalla kuin ajoneuvo- ja rengaspaloissakin tehdään ja vaahtoamisesta huolimatta pintakerros kastuu paremmin ja sammute tunkeutuu syvemmälle kuin pelkällä vedellä.

Säiliöissä vaahtoaminen alkaa erittäin pienistäkin annosmääristä, niinkuin jokainen joka on vaahtoautoja joskus huudellut
tietää. Säiliöntäytön, ohivirtauksen tai ylikuumenmisen varoventtiilin paluulinjan avautuminen vaahdottaa säiliön johon on lisätty vähänkin vaahtonestettä erittäin herkästi.

Niissä uusissa autoissa joissa pinnantasonmittarilla on paineanturi tai kellukeanturi, näyttää mittari oikein vaikka sammutusvesi vaahtoaisikin, mutta vanhat ns: nelivalomittarit joissa on kapasitanssianturi näyttävät väärin jos sammutusvesi vaahtoaa (lue melkein kaikki Suomalaiset paloautot). Jos säiliö on täynnä vaahtoa ja pinnantasonmittari ei näytä oikein on konemiehen homma hiukkasen hankalaa ja sekoitussuhteiden tarkkuuksista turha puhua kovinkaan monen desimaalin tarkkuudella jos ei tiedä on vaahtoavassa säiliössä 500 vai 2500 litraa vettä.

A-vaahdonsekoitin olisikin parempi vaihtoehto kuin nesteen säiliöön lisääminen, valitettavasti suurituottoiset A-sekoittimet ovat kiusallisen arvokkaita kalliita ja välisekoitin tyyppisillä A-sekoittimilla ei pääse 50 metriä kauemmas sekoittimesta.

Jos joku on kokeillut sammuttaa maastopaloa vaahtonesteellä tai saippualla käyttäen tavallista B-luokan nesteille tarkoitettua sekointa niin ei tulokset eivät todennäköisesti ole hääppöiset. Tavallisen Z-tyyppisen sekkarin alhaisinkin toimiva sekoitussuhde (yleesä 2%) on vähintään kymmenen kertaa liian korkea pintajännityksen alentamiseen. (Nykyisin tosin on saatavissa A-sekoitin adaptereita jotka liitetään vaahdon imulinjaan ja joiden avulla tavallinen Z-sekkari toimii myös alueella 0,2 - 0,5 %).

Jos tietää mitä käyttää ja tekee, niin mummon kaivosta ei tarvi olla liikaa huolissaan, mummelihan todenäköisesti myös tiskaa astioitaan ja A-vaahtoneste tai Mäntysuopa ovat kuin linnunmaitoa verrattuna konetiskiaineeseen. Toki säiliön on huuhdeltava vaahtonesteen käytön jälkeen ja ennen muuta käyttöä jo säiliön kestävyydenkin takia.

Älkää kaatako B-luokan paloihin tarkoitettuja monitoimi-, proteiini-, fluroproteiini-, AFFF- tai AFFF-AR vaahtonesteitä hiiliteräksestä tehtyyn sinkittyyn vesisäiliöön, jos ette käyttää seuraavaa päivää ja 100 kuutiota vettä säiliön huuhteluun tai vaihtoehtoisesti pilata säiliötä.

[mirge]

jos tykkää, ja on vermeet, niin suosittelen välisekoittajaa ja tynnyriä, sekä vaahtonestettä, ja vettä. Tynnyriin 10%:n vaahdoteliuos, ja se välisekoittimen kautta käyttöön.

200l tynnyriin kun laittaa 20 l vaahtonestettä, niin saa aika sopivat seokset normaaliin välisekoittimeen.

kokeilkaa jollette usko. ja palautetta saa antaa.

[Seniorspecialisti]

Jep Mirge on aivan oikeassa, 0,2 - 0,3 sekoituksella käytettäväksi tarkoitetusta A-vaahtonesteestä saa 2-8 % sekoitussuhteella varustetuille B-luokan sekoittimille sopivaa laimentamalla A-nestettä vedellä Mirgen kertomassa suhteessa, sekoitussuhde ei ole tarkka.

Normaalisti vaahtonestesteestä on suurin osa vettä ja tyypillisesti 3% ja 6% nesteiden ainoa ero on vaikuttavien aineiden määrä suhteessa veteen. A-vaahtonesteissä on vaikuttavia aineita huomattavasti enemmän kuin B-luokan nesteissä, joissa vaikuttavia aineita on 10 - 25% kokonaistilavuudesta. Kun ostat A-vaahtonestettä et osta vettä vaan lähes pelkästään vaikuttavia aineita. Niiden vahvuus on 40-80 %, siksi ne myös ovat kalliimpia kuin laimeammat B-nesteet.

A-luokan nesteet on tehty vahvemmiksi liuoksiksi hälytystehtävässä tarvittavan nestemäärän pienentämiseksi. B-luokan nesteitä laimennetaan, koska niiden sekoitussuhteen on oltava suhteellisen tarkka (vähintään +/- 10% vaahtonesteen virtaamasta) ja 3% sekoitin on helpompi tehdä tarkaksi kuin 0,5 % sekoitin. A-nesteitä käytettäessä sekoitussuhde voi vaihdella kymmeniä kertoja enemmän ja vaikutus säilyy silti. Tosin useat A-sekoittimet ovat erittäin tarkkoja joka onkin johtanut etenkin jenkeissä siihen että A-sekoittimia käytetään myös B-sekoittimina ja B-nesteeksi valitaan alunperin sammuttimiin tarkoitettuja 0,5-1 % AFFF-nesteitä.

Useimmat A-nesteet toimivat jossain määrin myös B-luokan nesteinä kaikissa vaahtoluokissa kuten monitoiminesteetkin ja B-luokan nesteet toimivat rajoitetusti myös A-luokan paloissa, mutta usein varsin huonosti.

Jos mieleen tuli että voitte tehdä halvalla valtavan määrän A-vaahtonestettä laimentamalla monitoiminestettä suhteessa 1/9 niin ei ehkä kannata, näin tehty neste ei välttämättä paranna sammutustulosta mainittavasti - ainakaan jos et tunne laimennettavan nesteen ominaisuuksia todella hyvin. A-luokan nesteet ja halvat B-luokan monitoiminesteet sisältävät samoja raaka-aineita (alkoholeja ja eettereitä ja pinta-aktiivisuutta alentavia suoloja), mutta eri suhteissa lisäksi pintajännitystä alentavia alkaali-sulfaatteja voi olla monitoiminesteessä viidestä kymmeneen kertaa vähemmän kuin A-nesteissä.

Viestiä muokkasi Seniorspecialisti, 31 heinäkuu 2007 - 12:08

[mantero]

Välisekottajalla mäntynestettä sekaan alle 1% seoksella, pelaa niin turve- kuin maastopaloihin tosi hyvin. Tarpeeksi lähelle palokohdetta vain 76mm rungolla, ja siitä eteenpäin 52/42mm letkulla ja sekottajaa väliin. Letkun nokkaan vain yksinkertainen avautumispaineeton "multifog a.k.a Sisu" sumu/suora suihkuputki ettei kuula hyppää välisekottajalla koko ajan sulkien imua ja avot, tulipa hyvä, pintajännitteet ovat tiessään. Nopeaa ja helppoa, eikö totta .
Itse en kannata sitä lipuaineen käyttöä suoraan säilöön, koska säiliö pitää kuitenkin käytön jälkeen pestä harjan kanssa kunnolla, melkoinen työmaa, ja välisekottajan kanssa saadaan sama lopputulos.
Isommat tilanteet vaatii toki järeämmät vaihtoehdot, käytetään 76mm välisekottajia, tai laitetaan pumppaamaan linjaan sellainen auto, missä on sekottaja pumpussa, imetään mäntynestettä suoraan pumppusekottajan kautta linjaan.
Vaihtoehtoja on monia, tilanteen mukaanhan se pitää aina mennä, ja joskushan se mäntylipu on laitettava sinne säikkärin säiliöön valmiiksi, minkäpä sille voi.
Vaahdotettahan ei saa missään nimessä panna suoraan säiliöön, niinkuin aiemmissa vastauksissa tulikin ilmi, hapettumiset jne.
Tämmösiä hajatelmia...
--Mantero--

[dvortex]

En uskoisi että meillä edes löytyy A-vaahtoa, miten teillä?