13 vastausta tähän aiheeseen

[Seniorspecialisti]

Pelastusauton yleisoppaassa määritellään pelastusauton sähköntuotoksi vähintään 4 kW, mitenköhän tuo tuotto on määritelty. Ymmärrän kyllä että kyseessä on minimituotto, mutta minimituotoilla on taipumus muuttua käytännöiksi lisäksi olisi ollut parempi määritellä tuotto kilovoltteina eikä watteina. (edit: olisi kuulunut olla kilovolttiampeeri)

4 kW on ( IMHO ) strategisesti nippa nappa liian vähän kun tuottoa vertaa mahdolliseen sähkönkulutukseen. Valomaston minimitehoksi on määritelty 1500 wattia (useimmiten vähintään 2000 W) ja mielestäni siitä on lähdettävä että kaikkien paloautoon sijoitettavien sähkökäyttöisten laitteiden on toimittava ja mielellään myös käynnistyttävä auton generaattorilla, myös silloin kun valomaston valot ovat päällä.

Tyyppilliset sähkökäyttöiset pelastusautosta virtansa ottavien laitteiden (hydraulikoneikko, kulmahiomakone, savutuulettimet jne...) pätöteho on 1,4 - 2,2 kW mutta rälläkät ja pelastuvälineiden pumppuyksiköt ovat induktiivisia kuormia ja loisteho vaihtelee laitteen moottorista riippuen.

Pelastusauton oikeampi sähköntuoton minimi olisikin vähintään 5 kW tai ehkä määriteltynä kilovoltteina esimerkiksi 6 kVA.

Viestiä muokkasi Seniorspecialisti, 19 helmikuu 2007 - 12:38

[öllöP]

Kyseessä lienee enempi todella minimituotto. Näin on saatu jonkinmoinen perustaso määritettyä ja ylipäätään sähkönottomahdollisuus pelastusautosta, mutta jätetty liikkumatilaa varustelulle, tilankäytölle ja tietysti sille rahalle.

Tuotakin aihetta on varsin syytä pohdiskella, koska ei ole kovin poikkeuksellista pystyttää valomasto, irrallisia valonheittimiä ja käyttää lisäksi sähkölaitteita. Jotkut pelastusyksiköt varautuvat myös sähkönsyöttöön muutoin sähköttömään kohteeseen, kohtalaisen johtoverkoston rakentamiseen esimerkiksi tilaan, josta sähköt on katkaistu, mutta jossa käytetään useita uppopumppuja, tukeudutaan omaan valaisuun jne. Jokunen yksikkö taitaa olla varautunut jopa kunnan johtokeskuksen tms. sähkönsyöttöön kaiken muun pettäessä.

Kovimmillaan pelastusyksiköiden aggregaateista taitaa lähteä peräti yli 50 kW volttista, joten siitä voi verrata millä tasolla tuo minimivaatimus on. Ehkei jossain sitten niin tarvita kaikissa yksiköissä suurta sähköntuottoa, joten tuo vaatimus on jonkinlainen kohtuullinen kompromissi.

[KKL]

Pelastusauton yleisoppaassa määritellään pelastusauton sähköntuotoksi vähintään 4 kW, mitenköhän tuo tuotto on määritelty. Ymmärrän kyllä että kyseessä on minimituotto, mutta minimituotoilla on taipumus muuttua käytännöiksi lisäksi olisi ollut parempi määritellä tuotto kilovoltteina eikä watteina.

4 kW on ( IMHO ) strategisesti nippa nappa liian vähän kun tuottoa vertaa mahdolliseen sähkönkulutukseen. Valomaston minimitehoksi on määritelty 1500 wattia (useimmiten vähintään 2000 W) ja mielestäni siitä on lähdettävä että kaikkien paloautoon sijoitettavien sähkökäyttöisten laitteiden on toimittava ja mielellään myös käynnistyttävä auton generaattorilla, myös silloin kun valomaston valot ovat päällä.

Tyyppilliset sähkökäyttöiset pelastusautosta virtansa ottavien laitteiden (hydraulikoneikko, kulmahiomakone, savutuulettimet jne...) pätöteho on 1,4 - 2,2 kW mutta rälläkät ja pelastuvälineiden pumppuyksiköt ovat induktiivisia kuormia ja loisteho vaihtelee laitteen moottorista riippuen.

Pelastusauton oikeampi sähköntuoton minimi olisikin vähintään 5 kW tai ehkä määriteltynä kilovoltteina esimerkiksi 6 kVA.

Seniorispesialistilta menee nyt puurot ja vellit sekaisin . Pieni kertaus sähkötekniikasta ja sen yksiköistä
kilovoltti eli kV = 1000V, jännitettä U
kVA=kilovolttiampeeri= 1000VA, näennäistehoa S
W=Watti, pätötehoa P

Pätöteho P ja näennäisteho S on kaksi eri asiaa. Mutta, itse asiaan.
4kVA:n aggregaatti on riittävä ja hyvä siirrettävä ratkaisu, jos sitä käytetään vain työpisteen valaisuun ja käsityökalujen käyttöön. Jos autossa on uppopumppuja, sähköllä toimiva hydr. pelastusvälinesarjan pumppuyksikkö tms. silloin tämän on armottomasti alimitoitettu.
Meillä on autojen aggregaatit on mitoitettu siten, että ne jaksaa pyörittää kaikkia yksikön sähkölaitteita samaan aikaan(valot, työkalut, pumput), tästä seuraa että näennäisteho meillä 12,5 kVA. Tämän kokoinen aggregaatti on jo sen verran iso, että sitä ei enään yksin siirretä autosta pois. Tästä seuraa, että kaapelia+sähkörompetta saisi olla aikalailla auton kalustossa. Eli molemmilla on hyvät ja huonot puolet jotka pitää tiedostaa ennenkuin mennään aggregaattikauppaan. -KKL

[veksu]

meillä on 4kVA dynawatt sekä hydr.välineiden pumpulle 6kVA aggregaatti koska dynawatt ei jaksa startata sitä pumppua.

kokonaisuudessaan ok ratkaisu, tosin olisin se dynawatt saanut olla vaikka sen 6kVA ni jaksa sillä pyörittää kaiken tarpeellisen ja säästys tilaa autosta.

mutmut olipa meillä joskus 10kVA dieselaggregaatti ton nykyisen 6 tilalla.

Viestiä muokkasi veksu, 24 helmikuu 2007 - 00:37

[Seniorspecialisti]

Kokkikoulun käyneenä luulen erottavani toisistaan puurot ja vellit mutta olinpahan huolimattomuudessani jättänyt sanasta kilovolttiampeeri pois ratkaisevan tärkeän viimeisen osan, mutta se siitä. Pelastusauton sähkötuotosta vastaavan aggregaatin koon määrittelyyn kVA olisi ehkä oikeampi tapa kuin kW, mutta se ei ollut keskeinen asia, vaan se että määrittelyn sallima minimituotto on varsin pieni, etenkin kun ottaa huomioon että paloautossa käytettävät laitteet ovat valojen lisäksi lähinnä sähkömoottorikäyttöisiä laitteita.

Tuo oli hyvä huomio että joissakin polttomoottorikäyttöisissä agregaateissa on selkeästi liian pieni moottori verrattuna generaattorin nimellistehoon.

Jos agregaatin nimellisteho on 6 kW ja moottorin teho on alle 8 kW niin laitteen soveltuvuus on suunniteltuun käyttöön on testattava. Tuommoinen 30-40 % enemmän tehoa moottorissa kuin generaattorin nimellisteho on passeli suhde. Polttomoottorikäyttöisen aggregaatin tarjouspyyntöihin kannattaakin määritellä generaattorin tuoton lisäksi vaatimus moottorin minitehosta.

Sekin oli hyvä huomio että 4kVA:n Dynawatt ei riittänyt käynnistämään pelastusvälinesarjan pumppuyksikköä vaikka pumppuyksiköiden moottoreiden pätöteho on yleensä vain noin 1,5 kW. Yleensä Dynawatt tyyppinen järjestelmä on ei ole riittävä tavanomaisen pelastusauton yksinomaiseksi 230 VAC virtalähteeksi vaan vaatii polttomoottorikäyttöisen agergaatin lisäksi, mutta Dynawatt tai vastaava riittää hyvin valomastolle ja moneen muuhunkin käyttöön, mutta ne kannattaa unohtaa silloin kun kyseessä on yli 1,2 kW:n pätötehoinen induktiivinen kuorma (eli käytännössä sähkömoottorikäyttöinen laite ).
Ei tuo 4 kVA Dynawatt ja 6 kVA aggregaatin yhdistelmä mikään huono ratkaisu ole ja se on suhtkoht edullinen, vaikka teillä olisikin 6 kVA Dynawatt niin se ei todennäköisesti pelkästään riittäisi.

Valtaosassa uusista pelastusautoista on hydraulikäyttöineinen generaattori, mutta niissäkin on esiintynyt yllättävän paljon ongelmia, näiden ongelmien syynä on ilmeisesti ollut usein se että on yhdistetty liian suuri generaattori liian pieneen hydraulipumppuun. Mutta kunnolla toteutettu yli hydraulikäyttöinen generaattori on mielestäni pelastusautoon paras ratkaisu, mutta rahastahan kaikki aina kiinni on.

Viestiä muokkasi Seniorspecialisti, 19 helmikuu 2007 - 12:41

[veksu]

niinno meillä ainakin on autojen kyljissä 2 per sivu valoja jotka on auton omalla 24v systeemillä ja sit masto on 230v jonka saa dynawatilla tai aggregaatilla päälle.

yhen palomestarin kuulin tässä vasta kehuvan että xenonit ne olla pitää pojat sit näkee kuulemma.
oisko ollut hämeenlinna 11 jossa sellaiset taisikin olla mut en vanno kyllä.

[simpe]

yhen palomestarin kuulin tässä vasta kehuvan että xenonit ne olla pitää pojat sit näkee kuulemma.

Juu, kyllä. Jos oikein tajuttomasti haluaa hyvälaatuista (valkoista, täysspektristä) valoa, niin valinta kohdistuu tehokkaisiin monimetalli- eli metallihalidilamppuihin. Autokätössä samaan perustekniikaan pohjaavia ratkaisuita kutsutaan xenoneiksi. Monimetallilampun hyötysuhde on noin kuusinkertainen tavalliseen halogeeniin nähden eli jos kaksi 1000 W halogeenia korvaa kahdella 400 W monimetallilla, niin valon määrä enemmän kuin tuplaantuu. Monimetallilamppujen (samoin punertavaa valoa antavien natriumlamppujen) heikkouksiin kuuluu se, että polttimot ovat varsin kalliita. Toinen miinus on nopean sytyttämisen edellyttämä erillinen sytytyslaitteisto pienemmille lampuille ja suurempien, hitaammin syttyvien vaatima kuristin. Siitä, miten suuremmat lamput kestävät tärinää liikkuvassa kalustossa, minulla ei ole tietoa. Uutta autoa hankittaessa asia saattaa olla harkitsemisen arvoinen, mutta jo olemassa olevassa kalustossa taitaa olla halvempaa ja helpompaa tyytyä vaihtamaan polttimoita vanhoihin. Jos tuntuu, että työskentelypisteessä valo loppuu, niin pitkän roikan perään littettävillä 300-500 W työmaavalaisimilla tilannetta korjaa helposti ja halvalla.

Edellisessä palokunnassani oli käytössä läjä 150 W työmaavaloja. Peruste pieneen tehoon ei ollut sähkön riittävyydessä (11 kVA) vaan siinä, että se pysyy niin viileänä, että sitä voi turvallsesti käyttää liikenneonnettomuudessa uhrien lämpinä pitämiseen. Viltti päälle ja lamppu lattialle uhrin jalkojen väliin, niin ei kolmenkympin pakkasessakaan palellu kuoliaaksi irroituksen aikana. Palovammoja ei tule, kunhan suoraa kosketusta vaateisiin ei tapahdu.

[#410]

niinno meillä ainakin on autojen kyljissä 2 per sivu valoja jotka on auton omalla 24v systeemillä ja sit masto on 230v jonka saa dynawatilla tai aggregaatilla päälle.

yhen palomestarin kuulin tässä vasta kehuvan että xenonit ne olla pitää pojat sit näkee kuulemma.
oisko ollut hämeenlinna 11 jossa sellaiset taisikin olla mut en vanno kyllä.

Hämeenlinna 11:ssä on xenonia ja halogenia ja ledivilkkuja. Eli Valofriikkien unelma...

Hämeenlinna 11
tai:
H 11
Lisäsin tuon toisen linkin myös. Fireimagesiin ei ole Hämeenlinnan kansioon lisätty uusia kuvia 12.2.07 jälkeen. Edelleen saan kahdella eri selaimella tuon saman kuvan, eli H11 oikealta takakulmasta kuvattuna.

Viestiä muokkasi #410, 29 maaliskuu 2007 - 20:48

[filpo]

niinno meillä ainakin on autojen kyljissä 2 per sivu valoja jotka on auton omalla 24v systeemillä ja sit masto on 230v jonka saa dynawatilla tai aggregaatilla päälle.

yhen palomestarin kuulin tässä vasta kehuvan että xenonit ne olla pitää pojat sit näkee kuulemma.
oisko ollut hämeenlinna 11 jossa sellaiset taisikin olla mut en vanno kyllä.

Hämeenlinna 11:ssä on xenonia ja halogenia ja ledivilkkuja. Eli Valofriikkien unelma...

<a href="http://www.fireimages.net/gallery/displayimage.php?album=68&pos=12" target="_blank">
Hämeenlinna 11
</a>

Tolla linkillä tulee kuva hämeenlinnalaisesta ambulanssista. Taitaa kuvien järjestys vaihtua joka kerta ku albumiin lisätään kuva.

Tällä linkillä pitäisi (kai?) tulla kuvaan aina H 11:
H 11

Viestiä muokkasi filpo, 29 maaliskuu 2007 - 19:32

[TommyDa]

Valtaosassa uusista pelastusautoista on hydraulikäyttöineinen generaattori, mutta niissäkin on esiintynyt yllättävän paljon ongelmia, näiden ongelmien syynä on ilmeisesti ollut usein se että on yhdistetty liian suuri generaattori liian pieneen hydraulipumppuun. Mutta kunnolla toteutettu yli hydraulikäyttöinen generaattori on mielestäni pelastusautoon paras ratkaisu, mutta rahastahan kaikki aina kiinni on.

Suosittelen tutustumaan hydrauligeneraattoreihin. Ovat luotettavampia kuin polttomoottorikäyttöiset, huomattavasti pienempikokoisia eivätkä vaadi jatkuvaa huoltoa ja polttoaineen lisäystä.

Esim. 6.5kVA generaattori antaa 230V/400V, toimii 35l/min öljyvirtauksella.
Hintaa generaattoreilla on samaa luokkaa kuin "merkkiaggregaateilla", 6,5kVA on noin 1750€ verolla. Samalla jää pois polttomoottoriaggregaattien huoltaminen ja polttoaineen kuljettaminen. Lisänä myös merkittävä tilansäästö.