Taas mielenkiintoinen aihe. Tästä saisi taas levitettyä tähän liittyen pitkänkin stoorin, mutta koetan malttaa...
Ongelmia:
1. samannimisiä katuja vierekkäisissä kaupungeissa / kunnissa
2. samankaltaisia katujen nimiä samassakin kunnassa, mutta tietystikin aivan eri puolilla kuntaa
3. ilmoittaja sanoo "äkkiä tänne" tai sanoo vain katuosoitteen ilman kunnan nimeä
4. Katujen nimiä ja talojen numerointeja suunnittelee Mr./Mrs. virkahenkilö tammipöydän ääressä kahvikupin kanssa, joka ei itse joudu osoitteita etsimään muutoin kuin tietokoneen ruudulla olevan paikannusohjelman avulla (MapInfo tai vast.) ja jos käytännössä joutuukin, ei missään nimessä osoitetta tarvitse hänen osoitetta löytää kiireellä tai pimeässä.
Ratkaisuja:
1. Yleisimmille kadunnimille perään kunnan nimi, esim. Asemakatu Turku, Asemakatu Vaasa, Asemakatu Helsinki. Siis niin että se lukee virallisessa postiosoitteessa esim. Seura-lehden takana, tien osoiteviitassa jne. jolloin myös osoitetta ilmoittaessaan tuo kunta tulisi vähän niinkuin luonnostaan puolivahingossa esille, kun jatkuvasti osoitteekseen näkee tai kirjoittaa Asemakatu Helsinki 00000 HELSINKI. Tai miksei se sitten voisi olla yksintein kaikkien katu-/tieosoitteiden perässä, kun pelkkä "yleinen" ei riitä -> aina löytyy myös vähemmän yleisiä kadunnimiä joita sitten löytyy muualtakin. Tämä systeemi tukis myös tulevaiduuden visioita mahdollisessa häke-pimennyksessä/ruuhkatilanteessa, kun naapurihäke yllättäin joutuu hoitamaan toisen häken tehtäviä (kun valtion häket koko maassa).
2. samansuuntaiset ja -henkiset kadut suurinpiirtein samalle suuntaa pitäjää. Esim. Airistontie Turku ja Airistonlahdentie Turku, Lepistöntie Vaasa ja Lepistönmäentie Vaasa jne. yleensäkin kaikki jotka vahingossa kuulo- tai ymmärrysvirheen vuoksi voi sekoittua -> mennään kuitenkin etes oikeaan suuntaan ja kun virhe huomataan, ei olla ajettu 20km väärään suuntaan kun olisi pitänytkin ajaa 20km juuri toiseen suuntaan = 60km ajomatka 20km sijaan...
3. häkepäivystäjän järjestelmällinen kyselytekniikka koulutuksen / tietojärjestelmän tuella. Matkaviestimien reaaliaikainen (=välitön) paikannus, mistä soitetaan, lankaliittymien välitön paikantaminen -> tiedot hälytystietojärjestelmään -> tietojärjestelmä etsii lähimmän hälytettävissä olevan yksikön -> EVY:n ja EHY:n tai muiden hälytettävien yksiköiden karttaplotteriin tieto paikasta -> yksikön karttaplotteri opastaa yksikön kohteeseen. Ongelmana tässä soittajan paikannuksessa ja "automaattisesti" siitä saatavilla kohdeosoitteen tiedoilla on se, että jospa potilas ei olekkaan samassa osoitteessa kuin ilmoittaja!!! Esim. jos omainen soittaa hädissään toiselta puolen kaupunkia tai kokonaan toisesta kunnasta eikä potilaan osoitetta kysytäkään - HUPS!!! Tähän kunnan nimen ilmoittamatta jättämiseen vaikuttaa myöskin etenkin isoilla paikoilla vallitseva itsekeskeinen ajattelumalli (vrt. esim. maakuntalehden lehti-ilmoituksissa ei ilmoiteta kuntaa, ei suuntanumeroa jne.). Kun osoite vaan kysyttäisiin jatkossakin ja kun osoitteisiin liitettäisiin kiinteästi kohta 1:n mukainen kunnan nimi, niin asia pitäisi toimia.
4. Mr./Mrs. Virkahenkilö pitäisi silloin tällöin viedä "retkelle" villiin todellisuuteen, mieluiten jopa juuri keikalla aamuyöllä klo 03.17 vesisateessa ja antaa hänen suunnistaa...
Joku arveli että ison häke-alueen takia tulisi huonoja puolia esille... Väittäisin kuitenkin että isosta alueesta tullenee enempi hyviä kuin huonoja puolia. Kun häkepäivystäjät on tehokkaassa käytössä, jatkuvasti, järjestelmällisesti kyselleen ja riskinarvioita tehden vrt. paloaseman olohuoneen nurkan puhelimeen Kauniita ja rohkeita katsoen silloin tällöin vastaten, on hyöty suuremmasta rutiinista varmasti paljon suurempi. No, anteeksi pieni kärjistys tuon jäljemmän vaihtoehdon kohdalla

mutta näin se varmasti silti on. Tietotekniikkaa voidaan jo nyt ja ehkä jatkossa tekniikan ja lainsäädännön tuomien mahdollisuuksien mukaan hyödyntää paremmin.
Osoitenumerointi on melkoisen paljon poikkeavaa eri kunnissa. Toisissa parittomat on oikealla, toisessa vasemmalla puolen, numerot alkavat lähempää kuntakeskusta tai sitten sattumanvaraisesti tai jollain riviensihoitajalle selviämättömällä logiikalla... Numeron perässä saattaa olla aata beetä ceetä, tärkeätä kalkkia... hups, ei tainnut kuulua asiaan

mut kirjain saattaa olla joko samasta liittymästä lähtevän toisen talon yhteydessä tai molemmilla omansa ( esim. 43 ja 43a tai 43a ja 43b (jäljempi ehdottomasti parempi)), a voi olla ensimmäinen tai kauempana oleva talo, samasta liittymästä voi lähteä myös eri numerolla oleviin taloihin ainoa tie

jne. Ja sitten tietysti tulee myös ei-ainakaan-suoraan pelkästään virkahenkilöstä johtuvat haitat (osoitekyltti on nätisti tuvan uunin pankolla, ollut siinä jo viisi vuotta, ei ole tullut koppeuduttua laittamaan tien varteen...

)