30 vastausta tähän aiheeseen

[Kuljettaja]

Jaha, rupeaako nyt tapahtumaan. Luulisi kyllä 14/15 hätäkeskusjohtajan mielipiteellä olevan jotain merkitystä. Toinen asia on sitten kuinka nopeasti mahdollinen eron jälkeinen johtaja saa rivit kuntoon. Ongelmat eivät silti poistu yhdessä yössä. Henkilöstöä ei ole lisää vetää taikahatusta. Toinen mikä ainakin käsittääkseni mättää, on tietojärjestelmä. Saadaanko ELSistä koskaan rakennettua oikeasti hyvää järjestelmää vai onko se vain huono mitä pystyy hieman virittää...

Hätäkeskusten johtajat vaativat koko laitoksen esimiehen eroa
Julkaistu: 21:59
Anna-Riitta Sippola
helsingin sanomat


Hätäkeskuslaitos on vakavassa kriisissä, joka ei ratkea ennen kuin hätäkeskusyksikön johdossa tapahtuu merkittäviä muutoksia, hätäkeskuksen johtajat toteavat kirjeessään sisäministeri Kari Rajamäelle (sd).

Kirje on lähetetty viime viikolla, ja sen on allekirjoittanut 14 hätäkeskuksen johtajaa. Kaikkiaan Suomessa on 15 hätäkeskusta.

Kriisi ilmenee uupumisena, siitä johtuvana henkilöstön levottomuutena sekä runsaana sairasteluna.

Johtajien mukaan hätäkeskusten henkilöstön usko tulevaisuuteen on kadonnut Hätäkeskuslaitoksen johtajan heikon johtamistavan ja henkilöstöpolitiikan seurauksena.


Kirjeessä todetaan, että hätäkeskusten ja Porissa toimivan keskusyksikön välillä on "voimakas vastakkainasettelu ja syvä epäluottamus, mikä ilmenee epäasiallisena kontrollina, rajoituksina tai suoranaisina uhkauksina".

Laitoksen johtaja ratkaisee kirjeen mukaan mielellään yksityiskohtaisia asioita ja siirtää epämiellyttävät asiat hätäkeskusten ratkaistavaksi.

"Ellei pikaisia muutoksia tapahdu, on koko hätäkeskusuudistus, hätäkeskusten toimintakyky ja kansalaisten perusturvallisuus vakavassa vaarassa", kirjeessä todetaan.

Syytökset kohdistuvat Hätäkeskuslaitoksen johtajaan Kari Landstedtiin. Hän ei ollut maanantaina tavoitettavissa.

Vaikeudet ovat näkyneet pahimmillaan Helsingin hätäkeskuksessa, jossa on ollut pahaa pulaa henkilöstöstä.

Kirjeen allekirjoittajat toteavat toisaalla olevansa erittäin sitoutuneita hätäkeskusuudistukseen. He myös toteavat, että kynnys kirjeen kirjoittamiseen oli korkealla.


"Se on vakava kirje ja iso kannanotto", sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen sanoi maanantaina. Hän tapaa allekirjoittajat keskiviikkona ja Landstedtin ensi viikolla.

Sisäministeriössä on juuri valmistunut selvitys Hätäkeskuslaitoksen sisäisestä tilasta, johtamisesta ja työilmapiiristä. Elokuussa asetettiin lisäksi Viljasen johtama arviointiryhmä, joka puuttuu laitoksen toiminnassa esiintyviin ongelmiin.


Asiaa käsitellään ministeriössä parin viikon kuluttua, jolloin Viljasen mukaan on johtopäätösten aika. Hän huomauttaa, että Landstedtin tapauksessa kukaan ei ole nostanut esille mahdollista virkavirhettä.

[Petu]

Hätäkeskusten johtajat vaativat koko laitoksen esimiehen eroa
Julkaistu: 21:59
Anna-Riitta Sippola
helsingin sanomat


---
Syytökset kohdistuvat Hätäkeskuslaitoksen johtajaan Kari Landstedtiin. Hän ei ollut maanantaina tavoitettavissa.
---

Olisivat nyt edes saaneet tuohon nimen oikein, ihme etteivät tavoittaneet

[Turakainen236]

Hätäkeskusten johtajat vaativat koko laitoksen esimiehen eroa
Julkaistu: 21:59
Anna-Riitta Sippola
helsingin sanomat


---
Syytökset kohdistuvat Hätäkeskuslaitoksen johtajaan Kari Landstedtiin. Hän ei ollut maanantaina tavoitettavissa.
---

Olisivat nyt edes saaneet tuohon nimen oikein, ihme etteivät tavoittaneet

Jaa petu, eikö se ole laitoksen tapa, pää pensaaseen vaan. Ihmetyttää vaan valtion tapa hoitaa asioita. Kaikki tietää mitä kävi poliisille kun 90-luvulla tehtiin ns kihlakunta uudistus. Lakkautettiin kaikki pienet poliisiasemat ja konstaapelit siirrettiin alueen keskuskuntaan. Ja tätä perusteltiin toiminnan tehostamisella. Ja samoja perusteluja kuului hätäkeskusuudistuksen tiimoita. Ja sitten vielä vielä joku uuno haluaa koko pelastustoimen valtiolle. Valtiolla paha tapa muuttaa timantit tuhkaksi eikä päin vastoin. Jos viisitoista Häke johtajaa vaatii ison pomon eroa niin siihen on suhtauduttava aika vakavasti.Asioita ei enää pidä selvittää vaan vihdoinkin tehdä päätöksiä, silläjos asiat eiselviydy piakkoin niin112 auttaa yhä huonommin ja huonommin. Ja mitä mitä olen asioita ymmärtänyt, niin enpä enää oikein voi arvostella päivystäjiä jos koko systeemi kuohuu, niin vaikuttaahan se ihmiseen ja hänen työtehoon. Mutta riittääkö se enää että laitoksen johtaja eroaa? Vahinkoa onjo tapahtunut ja suurin syy siihen on henkilökunnan alimiehitys.se korjaantuu aikanaankun kurssit valmistuu jamenee töihin. Kuka vastasi henkilökunnan mitotuksesta ymym.Toivon että tässä haetaan aitoa ratkaisua eikä vaan syntipukkia

ps Hyvä kasu kaveri ilmoitti rattijuoposta ja poliisi oli puhalluttamassvähän alle viidessä minuutissa SOITON
ALKAMISESATA aika nopeaa toimintaa joskus !!!!

pss aivan turhaa kuski oli selvä ja konstua vitutti turhan työn tekeminen

[SilentSoul]

The empire strikes back....

Pelastusylijohtaja ihmettelee hätäkeskusjohtajien kirjettä

Julkaistu: 13:58


Pelastusylijohtaja Pentti Partasen mukaan hätäkeskuslaitoksen tulehtunut tilanne on ollut tiedossa jo jonkin aikaa. Hän kuitenkin hämmästyi hätäkeskusten johtajien sisäministeri Kari Rajamäelle lähettämästä kirjeestä.

Johtajat syyttävät kirjeessä kovasanaisesti hätäkeskuslaitoksen johtajaa Jyrki Landstedtia. Kirjeen mukaan Landstedt ei kanna vastuutaan ja siirtää vaikeat asia muiden ratkaistaviksi. Johtajien mukaan hätäkeskuslaitos on ajautunut syvään kriisiin, joka uhkaa kansalaisten perusturvallisuutta.

Partasen ei ole kriisin vakavuudesta samaa mieltä kirjoittajien kanssa. Hän ihmettelee kirjeen kirjoittajien sanavalintoja. Pelastusylijohtajan mukaan sisäministeriö on selvittänyt hätäkeskusten tilannetta kesän lopulta lähtien. Hän arvioi, että kirjelmällä yritettäneen vaikuttaa selvityksen lopputulokseen.

Sisäministeri Kari Rajamäki lupasi hätäkeskuslaitoksen tilanteen selvittämisen jatkamista. Rajamäen mukaan vuonna 2001 aloitettu hätäkeskusuudistus on onnistunut hyvin, mutta ongelmiakin on.

"Toiminnan sujuvuudessa, johtamisessa ja henkilöstön työtyytyväisyydessä on nähtävissä merkittäviäkin alueellisia eroja."

Ministerin mukaan erityisesti pääkaupunkiseudulla on henkilöstön rekrytointiongelmia ja liian pienen henkilöstövahvuuden vuoksi tilanteesta on aiheutunut ongelmia. Rajamäki kertoi, että pääkaupunkiseudun tilanteeseen on odotettavissa parannus lokakuussa.

Sisäministerin mukaan hätäkeskustilannetta seuraava työryhmä jatkaa edelleen toimintaansa. Rajamäen mukaan työryhmä kertoo toimistaan lähiviikkoina.

STT

[Kuljettaja]

Kyllähän henkilömäärämitoitus tehtiin jo ennen Landstedtin aikaa SM:ssä! Aikanaan Helsingin silloisen kunnallisen hätäkeskuksen johtaja (on nykyäänkin!) ihmetteli, että ilmoitetuilla salivahvuuksilla ei kyetä hoitamaan edes pelastustoimen ja sairaankuljetuksen tarpeita pääkaupunkiseudulla!

Ja Janne häärää SM:ssä edelleenkin ja pitää huolen, että VIRVE kaatuu omaan mahdottomuuteensa!

Sisäministeriö arvioi seitsemän vuotta sitten, että valmiin hätäkeskusjärjestelmän käyttökulut vuonna 2005 ovat noin 33,6 miljoonaa euroa.

Nyt Hätäkeskuslaitos nielee vuodessa noin 50 miljoonaa euroa.

Hätäkeskuslakia säädettäessä esitetyt ministeriön arviot perustuivat vuoden 1999 kustannustasoon, eikä niissä otettu huomioon esimerkiksi palkankorotuksia, korostaa sisäministeriön talousjohtaja Jukka Aalto.

Rahanarvon muutokset huomioiva Nordean laskin antaa vastaukseksi, että 1999 arvioitu 200 miljoonaa markkaa tarkoittaa 39,3 miljoonaa euroa 2005.

Siis sisäministeriössä ei osata laskea? Vai tarkoittaako tämä nyt sitä, että olettivat etteivät palkat vaan nouse tulevina vuosina vaan pysyvät samana.. Ei ihme että on rahat loppu kokoajan.

Mitä tulee tuohon erovaatimukseen, niin ilmeisesti ensi viikolla ministeriö kommentoi asiaa jollain tapaa. Todennäköisesti toteavat vain kaiken olevan hyvin ja hommat jatkuu kuten ennenkin..

[Marqu]

Hätäkeskuslaitokselle haetaan uusi johtaja
Sanomalehti Kaleva 10.10.2006:

Hätäkeskuslaitoksen johtaja vaihtuu. Kalevan saamien tietojen mukaan laitoksen nykyinen johtaja Jyrki Landstedt siirretään Länsi-Suomen lääninhallitukseen valtakunnallisiin ja alueellisiin suunnittelutehtäviin.
Maan 14 hätäkeskusjohtajaa lähetti äskettäin Landstedtista valituskirjelmän sisäministeri Kari Rajamäelle (sd.). Kirjeessä vaaditaan Landstedtin eroa. Selvitysten jälkeen Landstedtille ei jäänyt mahdollisuutta jatkaa tehtävissään. Suoranaisia potkuja hänelle ei annetta, vaan Landstedtin kerrotaan pyytävän virkavapautta. Sen jälkeen hänellä ei kuitenkaan ole paluuta Hätäkeskuslaitoksen johtoon.

Tarkoitus on, että laitoksen johtajan paikka täytetään alkuun tilapäisjärjestelyillä, vaikka Landstedtin seuraaja tullee laitoksen ulkopuolelta. Paikka on kuitenkin tarkoitus laittaa myöhemmin normaaliin tapaan haettavaksi.

Sisäministeriö kertoo ministeri Rajamäen johdolla tulevista ratkaisuista tarkemmin keskiviikkona tiedotustilaisuudessa. Silloin valotetaan ministeriön valmistelemat toimet hätäkeskuslaitoksen johtamisesta, henkilöhallinnosta ja toiminnan tehostamisesta. Luvassa on laajempi ohjelma.

Hätäkeskuslaitoksen johtajaongelmassa on haettu ratkaisua, jonka "kanssa kaikki voisivat elää", Kalevalle todetaan.

Johtajavaihdos on tarkoitus toteuttaa mahdollisimman pian.



http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=603819

[Kuljettaja]

No, nythän sitten Landstedt "eroaa" eli katsottuaan ettei hänellä ole edellytyksiä jatkaa laitoksen johdossa vallitsevassa tilanteessa. Viikko pari sittenhän lausunto oli ettei hän aio erota koska ei ole tehnyt mitään väärää. Paljon mahdollista että näin on asia ollut, mutta kyllä omat johtopäätökset olisi pitänyt vetää jo silloin kuin 14/15 "alaisesta" vaatii eroa. No eipä hätä tosin ole tämännäköinen, onhan jo seuraava virka tiedossa!

Siinäpä selvitystä kerrakseen:
http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf...io_11102006.pdf

Kokonaan eri asiahan onkin sitten miten tämä "siirtyminen muihin tehtäviin" edesauttaa hätäkeskuslaitoksen vaikeaa tilannetta. Odotettavissa on vaikea urakka myös seuraajille..

[Turakainen236]

Niinpä niin Lansted lähtee ja hyvä niin. Mutta huomasiko kukaan, että sm pelasrusosasto sai myös pyyhkeitä siitä että se päästi tilanteen näin pitkälle.Tulee vähän sellainen olo että Lanstedin piti lähteä, ettei asioiden penkominen mene liian ylös pelastusosastolle tai vielä ylemmäs ministeriöön. Jos ajatellaan häke uudistusta niin lain valmistelu ja muut asiaan kuuluvat valmistelut tehtiin jo paljon ennen kun Lansted astui kuvioihin mukaan. Ja yhtenä suurena valmistelijana oli varmaan pelastusosasto. Olenkin jo jonkun aikaa miettinyt koko osaston roolia suomalaisessa valtion/ pelastuskentässä. Tuntuu siltä että uudistuksia ajetaan vain sen takia,että joku virkamies niitä keksii kun ei saa aikaansa muuten kulumaan. Jälki näissä pelastusosaston uudistuksissa ei ole kovin kehuttavaa vai mitä? Esim Virve häke uudistus ja osittain myös siirtyminen alpe mallin. Pelastustoimi on edelleen kunnallista toimintaa kun kunnat on "osakkaina" pelastuslaitoksissa. Tietyllä tavalla katsottuna pelastusosaston "uudistukset" osoittavat yhteen suuntaan virveä lukuunottamatta. VALTIOLLISTAMISEEN. Ensin kunnalliset ahk:t siirrettiin häke laitokseen ja samaan aikaan kunnalliset palo ja pelastuslaitokset siirrettiin isompiin yksikköihin aluepelastuslaitoksiin. Ja kaikkihan tietää keskustelun pelastustoimen valtiollistamisesta. Toinen asia joka ihmetyttää on se että ei myönnetä että on sattunut virhe. Yritetään puhumalla saada musta valkoiseksi ja ei ne faktatiedot ole aina kohdallaan. Vai mitä sanotte ylijohtaja partasen kommentista 45 min ohjemassaa 11.10.06 joka väitti että poliisit olisivat olleet jo ahk aikana hätäkeskuksissa ottamassa hälyjä vastaan. Ei minun tietääkseni ennen hätäkeskuslaitosaikaa (paitsi niissä kokeiluhätäkeskuksissa) . Eli niinkuin kirjoitin alussa ei Lansted ole yksin syyllinen nykyiseen tilanteeseen. En puolustele häntä ollenkaan, mutta tuli vähän sellainen olo että kun piti saada joku pää vadille niin se oli Lansted. Parempi uhrata laitoksen johtaja kun naapurityöhuoneen kaveri. Ja tyypilliseen suomalaiseen hallintotapaan asiaa selvitti tietysti asianosaiset itse.Mikähn olsi lopputulos jos joku olisi ulkopuolelta selvittänyt asiaa. Olisiko vastuunkantajia löytynyt myös niistä asioista ja virheistä jotka tehtiin kun hätäkeskus uudistusta alettiin valmistella.Osa niistä kantaa tähän päivään asti mm Henkilökunnan mitoitus ja uuden henkilökunnan koulutus ja tietojärjestelmän valinta mutta tätähän ei sitten saada tietää

[rollikka]

Sitä mä olen koko ajan ihmetellyt, miksi pirkanmaan hätäkeskusjohtaja oli ainoa, joka ei pistänyt nimeään vaatimukseen. Tuskin syynä on ainakaan se, ettei pirkanmaalla ole ongelmia.

Viestiä muokkasi rollikka, 19 tammikuu 2007 - 09:40

[#410]

Sitä mä olen koko ajan ihmetellyt, miksi pirkanmaan hätäkeskusjohtaja oli ainoa, joka pistänyt nimeään vaatimukseen. Tuskin syynä on ainakaan se, ettei pirkanmaalla ole ongelmia.

Lansted on juuriltaan Tamperelainen palomies, liekö asialla vaikutusta?

Vai eikö Pirkanmaalla sittenkään ole ongelmia??
Verratkaa Porin pääkallopaikan aiempaan tiedottamiseen useista eri aiheista ( "Kaikki kunnossa" ) ja tehkää omat johtopäätöksenne...

[öllöP]

Eli niinkuin kirjoitin alussa ei Lansted ole yksin syyllinen nykyiseen tilanteeseen. En puolustele häntä ollenkaan, mutta tuli vähän sellainen olo että kun piti saada joku pää vadille niin se oli Lansted.

Jos nyt pätkääkään olen ymmärtänyt oikein, niin kyse ei ole valtiollistamisesta. Eikä vain Landstedtista.

On ollut vähän tunne, että hätäkeskuslaitos on osin sisäasiainministeriöstä sotkettu asia, sitten siihen ovat sotkeutuneet poliitikot. Kuka innoissaan perustamassa ihan-mitä-tahansa-Helsingin ulkopuolelle aluepoliittisista syistä, kuka julistamassa "ihan-itse-organisoidun" hommelin "kansainvälistä ainutlaatuisuutta". Ja siihen kun on heitetty kaveri, joka ei arkipäiväisessä työssä käy nuuskimassa kenttää, vaan omaa omat visionsa, niin.

Landstedtin lähtö on yksi keino aloittaa organisatorisen hässäkän purkaminen puhtaalta pöydältä. Kyllä, Landstedt ei ehkä reagoinut, ehkä hänellä ei ollut ihan tilaa reagoida. Mutta kyllä, Landstedt on myös sijaissyyllinen. Ei hätäkeskuslaitoksen ohjaus sen ulkopuoleltakaan tainnut ihan osua kohdilleen. Varsin korkealla poliittisella tasolla taitaa toimia henkilö, josta välillä vähän kuulee negatiivista. Juhlavia puheita ja kunnian ottamista itselle, mutta todellinen kyky reagoia ja osaaminen on sitten...

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselle Landstedt on tuttu henkilö, ja LUPE uskaltaa palkata hänet sinne pomoksi. Ja LUPE on käynyt läpi hätäkeskushommeleiden taustoja myös Landstedtin osalta. Nyt sitten nähdään, onko Landstedt Espoon kipparoinnin sijaan vastaamaan alueelliseen haasteeseen.

Ymmärtääkseni hätäkeskuslaitos oli näitä monumentteja, joissa uutta virastoa perustettiin innoissaan ja ratkaisut olivat puhtaasti aluepoliittisia. Vielä uskottiin, että Helsinki elää virkamiehistä ja muulle maalle tulee käsittämätöntä glooriaa ja osaamista, kun lisätään virkamiehiä. Laitoksesta tuli monumentti, jonka ulkoinen imago ja itse laitoksen pintakiilto tuli käsittämättömän tärkeäksi. Poriinhan ei hätäkeskustoiminnalla ollut mitään todellisempia liitoksia, ja noissa Helsingin ulkopuolisten monumenttien rakentamisissahan välillä karkaa täysin mopo käsistä.

Tällä kertaa monumentista tuli politiikan jatke, yhteys todelliseen kenttään katkesi nopeasti. Ja jostain kumman syystä ihan ei hätäkeskuslaitokseenkaan taidettu saada sitä osaamista mitä olisi tarvittu. "Outoa", mutta ne kaverit, joita siellä olisi kaivattu, eivät lähteneet Poriin. En nyt sano, että hätäkeskuslaitosta olisi pitänyt pistää Helsinkiin, mutta aika monta hommaa tuossa laitoksen perustamisessa ja sen käynnistämisessä meni kintuille.

Oma lukunsa oli Jäätteenmäen-Vanhasen hallituksen alkutaipale, jolloin ei korkeassa politiikassa takuuvarmasti ajateltukaan mitään alueellistetun organisaation toimivuutta. Silloin yritettiin repiä etelärannikolta tavaraa, rahaa ja ihmisiä enemmän, nopeammin ja sen kummemmin miettimättä mitä veli venäläinen teki valloitetulla alueella 1940-luvulla. Oli siinä toki kiirusta saada kuvio pyörimään, mutta en nyt tiedä, mitä ministeriössä ja ministeritasolla on mietitty, kun kokeiluhätäkeskuksista ei ole otettu oppia, ja resurssien jakaminen hätäkeskuksissa ei nyt ainakaan todellisen työkuorman mukaan ole mennyt. Näillä kulmillahan poliisi hiljaa pisti pystyyn oman keskuksensa, koska laskeskeli jo etukäteen, ettei kuvio tule toimimaan. Samoin muutama hätäkeskus on tullut tunnetuksi "puhelinkeskuksena", ja siinä missä alueellisessa hätäkeskuksessa on tullut kuultua "yhden päivystäjän" hetkittäisestä tilanteesta, ei todellisuus pahasti ole tuosta ollut täällä 560 000 asukkaan kyläpahasessakaan.

Ja kun "koordinaatio" (lue: sähläys) tapahtui hyvinkin korkeissa poliittisissa ohjelmissa, missä ministeriö taisi elää omissa maailmoissaan, jos omilla reunaehdoillaan ja korkeat poliitikot suitsuttavat omia ihmeellisyyksiään, niin mikä jottei, etteikö yksi valtion organisaatio voi olla tuuliajolla pitkänkin aikaa. Reagoimattomuushan ulottui ministeritasolle asti. Sitten kun asia tuli julkiseksi, alkoivat juhlavat puheet.

Paljon hyvää sisältänyt uudistus, mutta monta mokaa matkan varrella.

[palokessu]

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselle Landstedt on tuttu henkilö, ja LUPE uskaltaa palkata hänet sinne pomoksi. Ja LUPE on käynyt läpi hätäkeskushommeleiden taustoja myös Landstedtin osalta. Nyt sitten nähdään, onko Landstedt Espoon kipparoinnin sijaan vastaamaan alueelliseen haasteeseen.

Laitokselta tuskin löytynee virkamiestä, joka olisi tähän valmis. Kyllä kyse on selvästi kyseisen liikelaitoksen omistajaohjauksesta. Lienevätkö asiat menneet liian hyvin ja työt tulleet tehtyä liian hyvässä ilmapiirissä.

On aika käsittämätöntä, että toimialajohtaja Louko yrittää esittää Landstedtia uudeksi pelastusjohtajaksi. Landsted ei ollut aikaisemmin operatiivisen henkilöstön suosiossa kun toimi Espoon palopäällikkönä. Nyt ryvettyään Hätäkeskuslaitoksen pomona niin Louko tarjoaa pestiä Espoosta. Luulen, että 14 hatäkeskusjohtajaa ovat monta kertaa miettineet asiaa ennenkuin tulivat kirjeineen julkisuuteen. Kaikkea ei varmaan voi laittaa Landstedtin syyksi mutta hänen johtamistavassaan täytyy olla vikaa jos hommat päästetään noin tulehtuneiksi. Espoossa henkilöstöjärjestöt tulevat esittämään syvän huolestuneisuutensa asiasta jos Jyrki huomenna valitaan. Osa henkilöstöstä on jopa sanoutumassa irti jos Landstedt tulee takaisin Espoooseen.

Palokessu

[öllöP]

[/u]Lukuja verrattuna vuoteen 2005

- Palo- ja pelastustehtävät +1000 kpl

- Ensihoitotehtävät + 4000 kpl

- Koodi X-5 (ei tarvetta sairaankuljetukselle) +1000kpl

T: "hyvin menee" - "ongelmaa ei ole" - "maltti on valttia"

Itse hiljaa mietin lisäksi tehtäviä, joissa olisi ollut selvä ambulanssin tarve, mutta paikalle kaartaa ennemmin tai myöhemmin (tavallisesti myöhemmin) poliisi. Joka myös tuppaa ihmettelemään, mitä he siellä tekevät.

[#410]

Aina uuden pronto version tullessa huomaa taas mitä ennen luontaisia palveluita pelastukselle häke on taas lakkauttanut, kun "ei kuulu toimenkuvaan". Vahvuuksien kirjaamisessa on nyt siirrytty tietoyhteiskunnan menetelmistä lyijykynä- ja paperi- menetelmään, mitähän seuraavaksi. Hitaasti mutta varmasti ollaan menossa palveluissa alaspäin. Hivuttaen pieni pala kerrallaan asia hoituu niin ettei vastapuoli huomaakaan kun asia on jo tapahtunut. Veikkaan että pohja ei vielä ole saavutettu palvelun tasossa, vaan suunta on edelleen vakaasti sama

Varmaan monen mielestä vahvuuksien kirjaaminen ja tilastoiminen ei ole ollenkaan tärkeä tai olennainen asia, ja heidän mielestään se kuten moni muu asia voitaisiin siirtää jonkun muun hoidettavaksi ja toivon ettei tästä aleta jauhaa turhuuksia. On se vaan niin mielenkiintoista kun asia on kuitenkin viranomaisten tai yhteiskunnan tai pelastusorganisaation tehtävä.

En usko, että hätäkeskusta varsinaisesti koskaan aiempienkaan järjestelmien aikana on kiinnostanut yksiköiden lähtövahvuudet. Koska ahk-aikana ko. toiminta oli pelastuslaitoksien tai alueen kuntien itsensä tuottamaa, niin luonnollisesti "oman talon toimintana" ahk on kirjaillut vahvuuksia. Meidän suunnalla vahvuuksia ei ilmoiteltu lähdettäessä enää ahk:n loppuaikoinakaan ahk:lle, vaan pelastustoimenjohtajalle, joka tiedosta eniten hyötyy. Sama käytäntö on jatkunut valtion hätäkeskuksen otettua hätäkeskustoiminnan vastuulleen vuosia sitten.

Keikan jälkeen onnettomuustiedot toimitetaan PTJ:lle sähköpostilla koko alueen yhteisellä lomakepohjalla. PTJ lisäilee vahvuudet Pronto-onnettomuusselostetta tehdessään.

Kyseinen asia on siis pelastustoimen oma juttu, joten pelastustoimi saa sen itse toteuttaakin. Asia ei ole missään muodossa hätäkeskuksen asia. Viimeisellä lauseellasi vastasit omaan ihmettelyysi...

Toinen asia on tiedottaminen: ahk:sta tiedotusvälineet olivat tottuneet lypsämään tietoja onnettomuuksista ja muista tapahtumista. Sama poliisin hälytyskeskuksista. Hätäkeskus ei voi toimia tiedonantajana/tiedotuskanavana, koska tiedottaminen kuuluu kullekin viranomaiselle. Tämä on vieläkin valitettavan kirjavaa Suomessa, ja hätäkeskuksista tiedotetaan asioita, joista hätäkeskus ei voisi oikeudellisesti kertoa yhtään mitään. Esim. 112info ei todellakaan ole hätäkeskuksen tuottama palvelu, vaan Sisäministeriön Pelastusosaston. Hätäkeskukset toimivat vaan teknisen tiedon välittäjänä, koska se on ainoa paikka, mistä tiedot saa reaaliaikaisena automaattisesti.

Ote 112infon ohjesivulta: "Palvelun tuottaa sisäasiainministeriö. Palvelu on maksuton. Palvelun tietojen myyminen sellaisinaan edelleen on kielletty. Palvelun tavoitteena on nopeuttaa tiedon välitystä sekä helpottaa median edustajien ja viranomaisten työtä. Tiedotteiden sisällöstä vastaa toimintaa johtava pelastusviranomainen. Hätäkeskus toimii tiedotteiden teknisenä välittäjänä. Yleensä onnettomuustilanteissa on toiminnassa useita viranomaisia (esim. pelastus, poliisi sairaankuljetus). Tiedottamisesta vastaa se viranomainen, jonka johtovastuulla toiminta on. Kukin viranomainen vastaa omasta toiminnastaan tiedottamisesta, kuitenkin ottaen huomioon yleisjodon antamat suuntaviivat ja mahdolliset rajoitukset, jotka ovat tarpeen joissakin poliisijohtoisissa operaatioissa. "

Viestiä muokkasi #410, 02 helmikuu 2007 - 16:56

[#410]

Pahvi: 112 infosta sen verran, että se todellakin on Hätäkeskuslaitoksen sisäasianministeriön (hätäkeskuslaitosta lainmukaan valvova ministeriö) määräyksestä toteuttama (tuottama?). Yhtään tietoa ei välity ilman hätäkeskuksen myötävaikutusta kyseiseen palveluun.

Jaa, Hätäkeskuslaitoksen sivuilla väitetään aivan muuta, kuten 112infon ohjeissakin. Samaa oli 112infon käyttöönoton yhteydessä tulleessa ohjeläpyskässä, joka oli peräisin pelastusosastolta... Häkelaitoksen sivuilta: 112info

vierailija: ...vaan uskon edelleen vakaasti itseäni, että mielestäni olisi järkevämpää että vahvuustieto olisi järkevää kirjata enemmän yhdessä paikassa reaaliaikaisesti, jotta asialle voi tarvittaessa jotain tehdä mahdollisimman nopeasti, eikä niin että jälkikäteen joka ikinen peräkylän vpk ja kaikki me tuhannet muut pelastajat kirjoittelee kenttäolosuhteissa vaihtelevalla laadulla ja tekniikalla asioita paperilapuille, ehkä lähetetään ja luetaan sähköposteja, ja jos sattuu onnistumaan niin kirjataan tilastoon (jos ei onnistu niin kirjataan joka tapauksessa).

Jos luit kirjoitukseni, niin siinähän selkeästi lukee, että lähtövahvuudet ilmoitetaan pelastustoimenjohtajalle (johtamisryhmissä), jonka jälkeen PTJ voi tehdä omat johtopäätöksensä heti jonkun yksikön lähdettyä.

Pahvi esitti toki tiedossani olleen mallin, miten asian VOISI hoitaa teknisesti. Kun vaan pelastuslaitokset eivät ole halunneet tuohon statuksella lähtövahvuudet ilmoittavaan malliin mennä, koska päivittäisissä statuksien painamisissa on muutenkin isoja puutteita. Koulutukset eivät ole auttaneet. Statuksia ei vaan tunnuta osaavan painella. Tuon lähtövahvuuden ilmoittavan statusnäppäily-yhdistelmän käyttöönotto sekoittaisi tilannetta entisestään. En usko, että hätäkeskuksella sitä vastaan on.

Pahvi ihmetteli myös sähköpostirumbaa keikan jälkeen. Vaikka PTJ on saanutkin vahvuustiedot keikan alussa, niin asia varmistetaan jälkikäteen Pronton täyttämistä varten ns. palautelomakkeella, jossa voi vuodattaa huolensa ja murheensa perustietojen lisäksi. Alueellamme ainakin P3:t yms. PTJ:t ovat aika hyvin kirjailleet vahvuustiedot jo keikan aikana, mutta noista maileista saavat vielä "ruista ranteen" ympärille varmuudeksi.

vierailija: ...Työtä ei ole kunnallisissa hätäkeskuksissa aloitettu tehdä ”oman talon toimintana” itselle, vaan siksi että joku viisas päällikkö on ollut sitä mieltä, että toimintavalmiuden jatkuva seuraaminen on ollut tarpeellinen asia, jotta torjuntavoimat voidaan mitoittaa niin ettei riskit saa ylivoimaa.

No mikäs on toimintaa oman talon hyväksi, ellei tuo juuri?? Saahan pelastustoimi toki jatkaa omaa toimintaansa, kukas sen estää??
Poliisin tilastointi on aika pitkälle automatisoitu hätäkeskuksien tehtävälapuista. Pronto pelastustoimen saralla on hieman perässä, ja terveystoimella ei ole valtakunnallista tilastointijärjestelmää ensihoidon osalta ollenkaan. Tilanne heikkeni vuodenvaihteessa, sillä Prontosta poistettiin sakutehtävien tilastointi, koska eivät kuulu mitenkään pelastustoimelle, eikä sen tilastointijärjestelmiin...

Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että yksiköt huutelisivat vahvuuksiaan, mutta ongelmia on useita sen jälkeen: isommissa keskuksissa on ns. infopöytiä myös pelastus/saku-touhuille, ja niillä on yleensä perustellusti ihan riittävästi muutakin tekemistä kuin tehdä hätäkeskuksille kuulumatonta pelastustoimen tilastointityötä. Pronto-oikeuksia kun ei joka päivystäjällä ole. Lähinnä vuoromestareilla ja varaVM:llä oikeudet on. Eli normitapauksessa se infopäivystäjä ei pystyisi sitä vahvuustietoa edes Prontoon kirjaamaan, puhumattakaan, että sitä ehtikään tehdä.
Yksittäinen keskisuuri-tilanne ei saa viedä infopöydän koko aikaa, koska kymmeniä muitakin tehtäviä on hoidettavana päivisin, yöllä usein rauhallisempaa. Meillä esim. saku/palo-infolla on jatkuvassa kuuntelussa TARPEELLISET 11 puheryhmää vähintään. Nämä eivät sisällä muita kuin Antoja ja infoja. (Annot lisähälytyksiä varten ja joitain sakujen B-A tehtäviä varten. C- ja D-tehtäviä ei edes kuulutella Virveen.)

Muutenkin olen tyytyväinen, että siirtyessäni aikanaan ahk:sta valtiolle loppuivat työhöni täysin kuulumattomat asiat, kuten: palolaitoksen puhelinvaihteena toimiminen (nykyään toimistosihteeri vastailee jos sattuu olemaan paikalla), saunan päällelaittaminen brankkareille, jotka keikalta palaavat (nykyään hetivalmis kiuas), tallien ovien aukaisemiset ovikohtaisesti painonapeilla (nykyään kaukosäädettävät), aamuherätykset ja ruokailukuulutukset (nykyään automaattisesti tietokone hoitaa) ynnä muuta, ynnä muuta. Nämä kaikki veivät aikaa varsinaiselta ydinasialta. Toki asiat priorisoitiin, eli hätäpuhelut ensin.

Noh, henkilöstö vaihtuu ympäriltä, kun vanhat eivät jaksa, eikä uudet kauaa paineessa viihdy, kun helpommallakin pääsee jossain. Sairaslomalistat pitenevät, ja hätäpuhelujonoon ihmiset kyllästyvät. Virkoja on auki, muttei ole hakijoita, ainakaan kovin potentiaalisia. Minimivahvuuksista joutuu tinkimään usein (mutta sehän onkin yhteistä palopuolen kanssa), ja ylityöt eivät kiinnosta. Edes sunnuntaisin. Samaan aikaan jossain pikkunarikassa loikoillaan jalat pöydällä, ja ihmetellään sitä ainoata taskupuhelua tunnin aikana...

editoitu 4.2 väsymyksestä johtuvia kirjoitusvirheitä

Viestiä muokkasi #410, 04 helmikuu 2007 - 10:55

[Päivystäjä]

Pronton vahvuustiedot ovat sinänsä varsin vähäinen asia, mutta osa kokonaisuutta kuitenkin. Vastaavia paljon merkityksellisempiä ja viilausta edellyttäviä toimintoja on SM:n hallinnon alalla paljon. Hyvä esimerkki on vaikkapa pelastuslaitosten ja poliisien uudet valvomoratkaisut. Oma mielipiteeni on, että eri viranomaisten johtoporras tarvitsisi näkökulman laajennusta toimintaansa. Ajattelutapa "ei ole minun tehtäväni" saa aikaiseksi turhaa ja tehotonta työtä, tarpeettomia investointeja sekä ristiriitoja toimijoiden välillä. Sisäinen turvallisuus tulisikin ottaa tarkasteluun, jossa työtehtäviä jaetaan sinne, jossa ne ovat tarkoituksenmukaisimpia hoitaa. Nykyiset rajat tulisi tässä tarkastelussa unohtaa ja lainsäädäntöä sekä muuta normistoa tarkistaa tehtäviä vastaavaksi. Tarkastelun jälkeen yhteiskunnan resursseja tulee kohdentaa siten, että työtehtävät kyetään hoitamaan. Tämän jälkeen tekniset järjestelmätkin olisivat helpommin hiottavissa käyttäjiä palvelevaksi.