57 vastausta tähän aiheeseen

[Hörökorva]

En oikein tiedä miten olisin otsikon laatinut mutta, eiköhän tuo jotain kerro.
Kimmoke tähän kirjoitukseen on lähtenyt tämän palstan seuraamisesta sekä keskusteluista joita olen käynyt niin "siviilihenkilöiden" kuin "alalla" olevien kanssa.

Ongelma on tuotu monella taholla julki, uutta väkeä on vaikea saada innostumaan toiminnasta.
Syyksi on sitten esitetty esim muuttotappioita, muita seksikkäämpiä harrastusmahdollisuuksia,keikkojen vähyyttä,päällystön luonteenlaatua ja kaikkea muuta maan ja taivaan väliltä.
Yksiselitteistä vastausta ei varmasti asiaan ole, mutta esitän nyt muutamia isoihin korviini tarttuneita pointteja,toivottavasti herättää ainakin keskustelua.

1. Usealla aikuisväestöstä on sellainen kuva että palokuntatoiminta pitää aloittaa nuoriso-osastosta.

2. VPK-toiminta on antanut itsestään vuosien saatossa sisäänpäin lämpeävän salaseuraramaisen kuvan. On syntynyt kuva siitä että palokunnat eivät halua uusia jäseniä, varsinkin kun sitten uusi tulokas on palokunnalle saapunut "vanhat" katsovat nenänvartta pitkin ja jatkavat omissa kuppikunnissaan P;n jauhantaa.

3. Vpk;t "häpeävät" omaa historiaansa,kukaan ei oikeastaan halua/viitsi kertoa millaista toiminta on ollut vuosikymmeniä sitten ja miten on tultu nykytilanteeseen. Ihmiset tietävät että palokunnista osa on perustettu jo ennen itsenäistymistä,mutta mitä ne ovat tehneet? Ja toisaalta mitä on näköpiirissä millaista toiminta on ensi vuosikymmenellä?

4. Ihmisillä on luulo että pitäisi olla kunto kuin Teräsmiehellä kiipeilytaito kuin Hämähäkkimiehellä,voimaa kuin Kolossilla jne jne jo valmiiksi ennen kuin voi harrastuksen edes aloittaa.

5.Luulo siitä että palokuntatoiminnalla ei ole mitään merkitystä mihinkään, tässä varsinkin kaupunki palokunnat on virtsanneet omiin muroihinsa valittelemalla ettei tule keikkaa,meitä ei käytetä meille ei ole mitään tehtävää jne jne.

6.Luulo siitä että pitää sitoutua loppuelämäkseen kaikkeen palokuntatoiminnassa, hommasta ei ole ulos pääsyä vaan kaikki päivät,illat,yöt vietetään hälytystä odottaen.

7. Ei ole selkeyttä mitä toiminta on, kokeilkaapa, mekää pysäyttämään kadulta satunnaisesti henkilöitä ja kysykää mitä on palokuntatoiminta? tai mitä on VPK-toiminta Saatatte muuten hämmästyä vastauksista.

Ja sitten sokerina pohjalla:
Esittäkääpä kysymys satunnaisotannalla ihmisille:
Miten pääsee mukaan palokuntatoimintaan? Ja vartailu kysymyksenä miten voit aloittaa karaten tai jalkapallon harrastamisen?

Viestiä muokkasi Hörökorva, 20 syyskuu 2006 - 20:38

[rollikka]

Hörökorva osui aika lailla oikeaan. Ei tavallinen kadun tallaaja tiedä, mitä palokuntatoiminta on. Haluaisin vastata, miksi ei tiedetä. Koska aika harva palokunta pitää tilaisuuksia, jossa asia kerrottaisiin. Tai jos pitää, niin siitä tilaisuudesta ei tiedetä laajemmin. Uskoisin, että juuri ne palokunnat, joilla on väen tarvetta kuuluvat Hörökorvan mainitsemiin "salaseuroihin". Tarvitsisivat uutta väkeä, mutta eivät halua sitä! Hö! Mutta noin se jossain vain on. Ne palokunnat joilla porukkaa riittää pitävät mölinää toiminnastaan ja siksi toiminta paikkakunnalla tunnetaan. Ja itse palokuntalaiset. 112-päivä on sellainen tilaisuus. Silloin on mahdollisuus "avata ovet" ja kertoa toiminnasta. Myös erilaiset toimintanäytökset kuntakekkereiden yhteydessä ovat hyviä. Silloin kun toiminta on näkyvää joku/jotkut saattavat kiinnostua siitä. Rummut kumisemaan!

Viestiä muokkasi rollikka, 20 syyskuu 2006 - 21:52

[pako]

Kyllä nämä ALPE ajat koittelee vapaaehtoistoimintaa niin VPK kuin toimenpidepalkkaisten puolella .Energia kuluu kaikenlaisiin "vääntöihin" ja uuden henkilöstön hankkimiseen ei yksinkertaisesti riitä voimavaroja/halua .näin ainakin Pirkanmaalla. Valitettavasti lapsi on nyt menossa pesuveden mukana.

[rollikka]

Tota en kyllä allekirjoita. Ei taistelu alpen kanssa voi/saa työllistää koko palokunnan porukkaa. Asioista pitäisi neuvotella päällystö. Tottakai jatkuva eripura vaikuttaa miehistön motivaatioon, varsinkin jos päällystön uutiset ovat huonoja. Muttei se saa olla syy olla tekemättä mitään. Silloin ollaan luovutettu ja toiminta loppuu aivan varmasti. Ei Suomella ole varaa menettää VPK-toimintaa. Jossain vaiheessa alpekin sen huomaa. Toivottavasti ei ole silloin liian myöhäistä. Pirkanmaalla ollaan menossa huonoon suuntaan alpen osalta, mutta VPK:t voivat myös itse vaikuttaa myönteisesti lopputulokseen. Ei alpe sanele Pirkanmaallakaan ihan kaikkea. Oliko tarpeeksi vaikeasti sanottu? Siis jos oikeasti halutaan, voidaan toitottaa ja rummuttaa. Sitä ei voi kieltää kukaan eikä mikään!

[veksu]

ai eiks noi kohdat mitä oli esitety olluttkaan totta, häh?

juu kyllähän sitä monessa paikassa ollaan tilanteessa ettei porukka meinaa löytyä ja osin ongelmia toki saada sellaisia jotka ovat jollakin tavalla aktiivisia.

pikkusen vana huono lähtä tonne aikuisten kouluun kertoo hommasta kun ei semmosta ole ja jos ilmoittelee jossakin niin ketään ei tule. nooh pittää toivoo etä junnut pysyvät rivissä niin niistä sittne joskus nousee porukkaan taidokkaita nuoria kavereita.

[YKJ]

Ainakin kaupungeissa yksi syy miksi monet kaikkoaa on juuri käytettävyyden vähyys. Taas mukaan tuleville uusille jäsenille olisi hyvä ja suositeltavaa pitää heti alkuunsa perehdytyskurssi, jossa ennakkoluulot saadaan pois ja palokunnan todellinen toimenkuva jne tulee tutuiksi. Meillä on toiminut. Kurssi kannattaa räätälöidä oman kunnan pelastustoimen kuvioiden mukaan, valtakunnallisesta mallista. Tällöin jäsenet pääsevät heti mukaan eikä toiminta ole hapuilevaa ihmettelyä. Rutiinit, säännöt, toimintamallit ja ohjeet tulee tutuiksi alkuunsa. Paikallislehtiin vaan ilmoitusta kurssista ja kun vaikka kuusi on saatu kasaan niin päällikön jne toimesta kurssi pystyyn.

[#410]

Päijät-Hämeessä toteutettiin elokuussa 2005 rekrytointipäivä, jonka lopputulos oli aika laiha. Esimerkiksi Padasjoella (jossa tarvetta tämänkin foorumin perusteella olisi kipeästi) tapahtumaan ei tullut ketään, vaikka lehdistö ja radiot ilmoittivat tapahtumista kohtuullisen paljon.
Lisää PH Pelan jutussa.

[pmsk]

Sehän on selvää ettei kansalaiset juurikaan tiedä mikä oikeastaan on VPK ja miten sinne pääse jne. Kun tämä ongelma on poistettu, tullaan sen seuraavan eteen. Jos saat napattua kadulta jonkun mukaan toimintaan, todennäköisyys sille, että puolen vuoden päästä miestä/naista ei näy, on melko suuri. Vaikka tämä alan vetonaulaksi voi laskea "seksikkyyden" ja toiminnallisuuden, on loppujen lopuksi vähän niitä, joita ala todella kiinnostaa sen ensimmäisen puolen vuoden jälkeen.
Tehokkain värväyskeino on meillä osoittanut tehokkuutensa: 3 kpl aikuisia, TOIMIVIA jäseniä, jotka alkavat olla kurssiputken imuissa. Kyseiset kaverit on saatu suoraan jäsenien kautta tyyliin: "Töissä on yks äijä jota vois nää hommat kiinnostaa niin tuonpa sen harkkoihin mukaan". Näin on ainakin helpompi tulla ryhmään kun on ainakin yksi jonka tuntee. Eli kaverin kaiman serkut ja muut ovat otollista riistaa värväykseen!
Mitä tulee noihin hälytysmääriin.. Enpä usko että sillä on ratkaisevaa merkitystä, kunhan vaan faktat tuodaan esiin alussa niikuin YKJ mainitsi. Jos porukalla on hyvä henki talossa, korvaa se monen monta hälytystä... tai jotain.

[Hörökorva]

Tuo on tietty ongelma kaikissa "harrastuspohjalta" toimivissa organisaatioissa,miten saada väki joka aloittaa pysymään niissä?harva karaten harrastajakaan jatkaa mustaanvyöhön asti.
Oraganisaation pitää pystyä tuottamaan mielenkiintoisia ja sopivasti haasteellisia mahdollisuuksia toimintaan,vapaa-ajan aktiviteetteja unohtamatta.
Monesti "yhdistyksissä" poltetaan jäsenistö loppuun joko sillä että ne jotka ryhtyvät jotain puuhaamaan niin huomaavat yhtäkkiä tekevänsä kaiken maan ja taivaan väliltä tai vastaavasti sillä että ei saa tehdä mitään.
Palokuntatoiminnassa harjoituksen vetäjällä on suuri vastuu mielenkiinnon ylläpitäjänä jos harjoituskerrat koostuu autonvahaamisesta,kahvinjuonnista ja itsensä kehumisesta on varma että tulokkaan into hiipuu nopeasti,lisäksi voi esittää kysymyksen onko organisaatio silloin priimakunnossa muutenkaan tarjoamaan apua pelastustoimen haastavassa maailmassa?
Myös vuoden jatkunut perusselvityksen hierominen keilankaatoineen suihkulla on omiaan tappamaan "vanhojenkin" motiivin harjoitteluun.
Samoin sisäiseen (ja ulkoiseen) viestintään tulisi kiinnittää huomiota, jos kokoajan "valitetaan" meillä ei ole käyttöä,tilat on huonot,taas noi toiset sai meidän keikat,autot on romuja,mitään uutta ei saada,meil on vain näitä vanhoja vehkeitä,noilla muilla on paremmin niillä on rahaa,maakunnissa on sentään todellista käyttöä,kyllä me kaikki keikat hoidettaisi vaikka yksin jne... Kokonaisuus muodostuu helposti sellaiseksi että uudet eivät halua tulla kun asiat on noin kerta "huonosti" ,lisäksi sidosryhmien edustajat nousevat herkästi takajaloilleen.

En myöskään usko siihen että keikkojen määrällä on suurtakaan merkitystä jos organisaatio on muutoin kunnossa ja avoimesti on kerrottu mikä on ko. palokunnan asema kunnan/kaupungin pelastustoimessa.
Toki käytettävyyden merkitystä ei voi myös pidä aliarvioida, ihmisluonteeseen kuitenkin kuuluu sellainen ominaisuus kuin halu olla tarpeellinen.

Viestiä muokkasi Hörökorva, 23 syyskuu 2006 - 12:06

[Turakainen236]

ai eiks noi kohdat mitä oli esitety olluttkaan totta, häh?

juu kyllähän sitä monessa paikassa ollaan tilanteessa ettei porukka meinaa löytyä ja osin ongelmia toki saada sellaisia jotka ovat jollakin tavalla aktiivisia.

pikkusen vana huono lähtä tonne aikuisten kouluun kertoo hommasta kun ei semmosta ole ja jos ilmoittelee jossakin niin ketään ei tule. nooh pittää toivoo etä junnut pysyvät rivissä niin niistä sittne joskus nousee porukkaan taidokkaita nuoria kavereita.

Menkää ja tehkää kaikki palokuntalaisiksi.Eli kaikki on kiinni niin monesta asiasta. ensiksi pitäisi miettiä sitä minkäläinen kuva palokunnasta on ulkopuolisilla.Onko kuvassa jotain korjattavaa.ja jos on korjattavaa niin yritetään korjata. Toiseksi paloaseman kynnys on korkea kiinostuneellekkin eli pitäisi olla joskus siellä missä on paljon ihmisä.Eli yhteistoiminta muiden järjestöjenkanssa näiden tilaisuuksissa. Lisäksi pitäis miettiä vähän sitä, miten uusi sammutusmiehen taimi otetaan vastaan palokunnassa,että siitä joskus tulisi vanhempi sammutusmies

[KKL]

ai eiks noi kohdat mitä oli esitety olluttkaan totta, häh?

juu kyllähän sitä monessa paikassa ollaan tilanteessa ettei porukka meinaa löytyä ja osin ongelmia toki saada sellaisia jotka ovat jollakin tavalla aktiivisia.

pikkusen vana huono lähtä tonne aikuisten kouluun kertoo hommasta kun ei semmosta ole ja jos ilmoittelee jossakin niin ketään ei tule. nooh pittää toivoo etä junnut pysyvät rivissä niin niistä sittne joskus nousee porukkaan taidokkaita nuoria kavereita.

Menkää ja tehkää kaikki palokuntalaisiksi.Eli kaikki on kiinni niin monesta asiasta. ensiksi pitäisi miettiä sitä minkäläinen kuva palokunnasta on ulkopuolisilla.Onko kuvassa jotain korjattavaa.ja jos on korjattavaa niin yritetään korjata. Toiseksi paloaseman kynnys on korkea kiinostuneellekkin eli pitäisi olla joskus siellä missä on paljon ihmisä.Eli yhteistoiminta muiden järjestöjenkanssa näiden tilaisuuksissa. Lisäksi pitäis miettiä vähän sitä, miten uusi sammutusmiehen taimi otetaan vastaan palokunnassa,että siitä joskus tulisi vanhempi sammutusmies

Ennen rekrytoinnin aloittamista tosiaan pitäisi ajatella asiaa pidemmälle kuin lehti-ilmoitukseen paikallislehdessätai kylätapahtumaan menemistä. Ajatuksia, mitä mulle tuli mieleen:

- Miten asemalle ekaa kertaa tullut / yhteyttä ottanut otetaan vastaan
Harjoitukset ei välttämättä ole se paras hetki esitellä toimintaa... Ehkä keskustelu päällikön/ päällystöön kuuluvan / nimetyn perehdyttäjän kanssa olisi parempi tapa ja sen jälkeen kierros asemalla, josta löytyy siistit asematilat, puhtaat autot ja tavarat siististi omilla paikoillaan. EIKÖ NIIN ?

- Hoidetaan perehdytyskuvio valmiiksi
Kun kaveri ekaa kertaa tulee asemalle ja on kiinnostunut tulemaan mukaan, miten kaverin "sisäänajo" hoidetaan ? Montaa kertaa ei tulla harjoitusten sivuun kattomaan tai kokoamaan vain letkuja. Kurssi/koulutus samoin tein pyörimään tai sitten vain yhden kaveri tullessa joku perehydysohjelma käteen, josta kaveri voi katsoa mitä opetetaan ja milloin.
Miten muualla muuten homma hoidetaan, meillä perehdyskurssi, noin kerran vuodessa.

- Onko palokunta sellainen, johon uusi kaveri haluaa tulla mukaan ?
Onko harjoitukset peruttu joka toinen kerta, onko harjoitusten vetäjät osaavia ja motivoituneita, onko ryhmähenki kadonnut ?
Miksi turhaan tehdä työtä rekrytoinnissa kun se työ menee kuitenkin hukkaan. Oma pesä ensin kuntoon ja sitten ruvetaan vasta hankkimaan lisää väkeä.

[dvortex]

No, ainakin Dragsnäsbäck FBK/Vetokangaksen VPK on saanut lisävoimat!

[pmsk]

Olen vasta aloittanut VPK:n hommat. Ihmettelen suuresti miten eri kunnissa samalla alueella voi olla eri säännöt. Tieden et naapurikunnassa hälytyksiin pääsee mukaan kun on käynyt lääkärin tarkastuksessa. Kun taas meillä pitää olla sammutustyökurssi käytynä.

Luulen et tässäkin yks syy siihen et VPK:n ei saada porukkaa kun jo eka päivänä sanotaan et 1v menee et pääset mukaan. Kun mielestäni pitäis katsoo pikkasen taustaa, joukkoon voi tulla huippuosaajia aloitta jotka todella on hyödyksikin esim rak.alan insinööri. (Vai ei olis avuksi esim rakennuspalossa)

Kyllä se niinkin on et uusi mies tekee hantti hommia ja vanhemmat paremmat. Esim. Letkujen laitot harjoituksen jälkeen kun muut menee kahville. On kyllä porukassa sellasiakin jotka osaa ottaa uudet huomioon mut niitä on yks tai kaks per treenit.

Sit lisäksi uusille annetaan harjoituksissa sellainen kuva et homma on hyvin vastenmielistä, kyllä varmasti porukka miettii et onko tää sittenkään mun harrastus. Joku voi valittaa et tulee kuuma, hiki, olishan sitä kotonakin tekemistä jne... Jotkut jopa Yksikön johtajina.

Työ ilmapiiri on kyllä meillä ihan ok mut sulkeutunutta. Pitää päästä hyvin porukkaan heti mukaan.
Kun mä menin eka harjoituksiin niin yksi esittäytyi, kun itse etittelin porukalle nimeni ja yksi tunsi aikaisemmin. Harjoituksissa oli 16 henkeä. Se siitä sulkeutuneisuudesta.

Tuohon ensimmäiseen asiaan jonka koet ongelmaksi on erittäin hyvä syy: hälytystoiminta ei ole mikään iltapäiväkerho johon voi hypätä ilman mitään koulutuksia (vaikka kieltämättä välillä siltä tuntuukin). Tämä on asia jossa VPK:n pitää kantaa vastuunsa ja asettaa (tai noudattaa) vaatimuksia koska olet tekemisissä oikeiden ihmisten kanssa joilla on oikeasti hätä. Palokunta tekee järjestelmälle karhunpalveluksen laiminlyömällä em. asioita ja voi olla että juuri HÄN on se jonka pyörimistä yleisö seuraa onnettomuuspaikalla tehden omat johtopäätöksensä kyseisen palokunnan ammattitaidosta. Mikään insinöörin koulutus ei korvaa paloalan koulutusta vaikka monien alojen osaajista on yleensä hyötyä esim asemapalvelustehtävissä yms. Tuli kirjoitettua hieman kärkkäästi mutta varmaan ymmärsit syyn.. Niiden aikojen pitäisi olla takana päin, kun kaikki (selvimmät) kylänmiehet kelpuutettiin lähtemään hälytyksiin!

Nuo muut mainitsemasi asiat on kyllä todellisia ongelmia jotka johtuvat ihan VPK:n/harjoituksenpitäjän hölmöydestä. Itse koulutusvastaavana tiedän että pakka tavallaan sekoaa kun remmiin tulee uusi kaveri joka ei ole käynyt läpi nuorison kurssiputkea. Silloin on aloitettava taas kengännauhojen sitomisesta mutta eipä tämä ongelmaksi ole muodostunut. Se jos mikä on palkitsevaa kun huomaa että vanhat jermutkin saa innostumaan kaluston nostoista sun muista perusharjoituksista!

Mitä tuohon ilmapiiriin tulee niin kannattaa jättää niiden tiettyjen kitinät omaan arvoonsa ja hoitaa oma hommansa reippaasti. Porukassa on aina niitä jotka ovat unohtaneet että homma on vapaaehtoista. Jossain vaiheessa kitisijät jättäytyvät taka-alalle ja taas asetelma voi muuttua täysin kun miehistöön siirtyy uusia tulokkaita.

[simpe]

Olen vasta aloittanut VPK:n hommat. Ihmettelen suuresti miten eri kunnissa samalla alueella voi olla eri säännöt. Tieden et naapurikunnassa hälytyksiin pääsee mukaan kun on käynyt lääkärin tarkastuksessa. Kun taas meillä pitää olla sammutustyökurssi käytynä.

Luulen et tässäkin yks syy siihen et VPK:n ei saada porukkaa kun jo eka päivänä sanotaan et 1v menee et pääset mukaan. Kun mielestäni pitäis katsoo pikkasen taustaa, joukkoon voi tulla huippuosaajia aloitta jotka todella on hyödyksikin esim rak.alan insinööri. (Vai ei olis avuksi esim rakennuspalossa)

Niinpä. Oman kokemukseni (kaksi palokuntaa eri puolilla maata) mukaan palokuntatoiminnassa ei kovin hyvin osata tai haluta hyödyntää sitä osaamista ja kokemusta, joka uusilla ihmisillä on jostakin muualta. Kuitenkin aina muistetaan puhua siitä, miten paljon palokunnille on hyötyä siitä, että porukassa on kaikkea maanviljelijästä ja putkimiehestä insinööriin ja ekonomiin. Vanhemman porukan osaamiselle lienee vähän paremmin käyttöä.

Toinen asia, mihin pitäisi saada muutosta, on koulutusjärjestelmä. "Aikojen alussa" luotu koulutuspolitiikka (yksi kurssi vuodessa tai kahdessa) ei toimi enää nykymaailmassa. Niitä, jotka aloittavat nuorisossa ja jatkavat veteraaniosastoon asti, ei enää tänä päivänä palokuntiin saada. Ihmiset budjetoivat - tietoisesti tai tiedostamatta - elämästään tiettyjä ajanjaksoja tiettyihin asioihin. Jos palokuntahommiin varataan esim. väli, joka sijoittuu valmistumisesta ensimmäisen lapsen saamiseen, niin monessakaan palokunnassa henkilöstä ei ehditä saamaan mitään irti. Pahimmillaan tällainen henkilö on ollut aiemmin jollakin muulla sektorilla opiskelijavoimin toimivassa yhdistyksessä aktiivina ja tottunut siihen, että ura tulokkaasta projektipäälliikkyyteen voidaan käydä läpi kolmessa vuodessa. Kun osoittautuu, että palokunnassa pelkkä rivijäsenyyden saaminen voi kestää toista vuotta, saattaa motivaatio lopahtaa heti alkuunsa. "Eikö noi luota muhun?" Alasta kiinnostunut pitäisikin saada jo ensimmäis(t)en kk:(i)en aikana (viimeistään 3 kk:n aikana) järjestetylle perehdytyskurssille ja sen päättymistä seuraavien parin kuukauden aikana sammutustyönkurssille. Mahdollisuus peruspaletin (STK+Savu+EA+Pelastus) suorittaminen pitäisi olla ensimmäisen vuoden aikana, jos kaverilla vaan aikaa ja innostusta riittää.

Ja kun asiaa loppuun asti ajattelee, noissa kahdessa edellisessä kappaleessa puhutaan oikeastaan samasta asiasta. Aktiivisuus pitää hyödyntää heti, kun sellaista ilmenee. Odottamalla se menee useimmiten ohi.

Viestiä muokkasi simpe, 27 marraskuu 2006 - 10:00

[Marqu]

Jos verrataan vpk koulutusputkea vaikkapa (vesi)sukeltamiseen, niin vpk touhu takkuaa pahasti. Sukelluksen peruskurssille owd/P1 tjsp menevä voi about vuodessa edetä jo melkoisen pitkälle. Jatko-, nitrox-, rescue- ja ties mitä muita kursseja on tarjolla ja aina pääsee eteenpäin, kunhan on hyväksyttävästi läpäissyt edellisen..

Ettei vaan nopea eteneminen urheilusukeltajapätevyyksissä johtuisi homman kaupallisuudesta? Nuo kurssit jokainen sukeltaja maksaa itse. Palokuntahommissa kurssimaksun maksaa alpe tai palokunta.
Google & klik-klik:

Sukelluskokeilu (Discover Scuba Diving)
Kokeiluun osallistujalta vaaditaan:
- uimataito
- normaali terveyden tila
- vähintään 12 vuoden ikä
Laitesukelluskokeilun hinta on altaalla 30,00 EUR ja avovedessä 80,00 EUR

Padi Open Water Diver -peruskurssi
Kurssin hinta on 450,00 EUR (teoria+altaat 250 ja avovedet 200)

Padi Advanced Open Water Diver -peruskurssi
Kurssin hinta on 300,00 EUR (materiaali + 50 eur/sukellus)

Nitroksisukeltajakurssi
Kurssin hinta on 250,00 EUR (teoria+sukellukset+kaasut)

Rescue Diver 380eur Kurssilaisella oltava kaikki omat sukellusvarusteet! Katso laitepakettitarjous!
Divemaster 600eur Kurssilaisella oltava kaikki omat sukellusvarusteet! Katso laitepakettitarjous!

Laitesukelluksen peruskurssi
(CMAS P1 / NAUI Scuba Diver
Kurssin hinta on noin 400 euroa

...Vanha CMAS M2 -kurssi maksoi 625 euroa ja kesti kaksi viikonloppua. Uusi CMAS M2 -kurssi maksaa 935 euroa, mutta sen kesto on kolme viikonloppua. ...


jne...

[nega_47]

Vierailija_Vierailija_*: palaappa maan pinnalle! Täällä landella, jossa me olemme osana niitä oikeitakin keikkoja, kurssi mahdollisuudet ovat vähentyneet. Mielellämmehän me ottaisimme enemmän kursseja ja useammin, että saisimme kaikki koulutettua Mutta se ei ole niin yksinkertaista. Kursseja ootelessa parasta koulua on harjoituksissa aktiivinen käynti, luonnollinen uteliaisuus ja toimeen tulo ihmisten kanssa. Kun kursseille on paljon tunkua, niin kaikki halukkaat eivät välttämättä edes pääse! Keikoilla pääsyn vaatimuksena useimmissa paikoissa smtk, evykeikoilla koulu/kurssit. Parhaiten oppii jos uutena sivulta seuraa muita eikä mene mukaan sähläämään, jos ei varmasti osaa... !

(olipas taas kommentti miultakin.. huono päivä )

Viestiä muokkasi nega_47, 18 lokakuu 2007 - 17:28

[LEKA]

Kuinka monessa palokunnassa kysytään uudelta jäseneltä, mikä toiminnassa kiehtoo, mitä haluaisi erityisesti tehdä, mihin "suuntautua", kiinnostaako mahdollinen päällystökoulutus jossain vaiheessa, haluaako pysyä rivimiehenä, onko "kovat keikat" tai vaikka valistus enemmän se oma juttu?

Ja tietysti keskustelu toistetaan määräajoin...

[HES-7]

Kuinka monessa palokunnassa kysytään uudelta jäseneltä, mikä toiminnassa kiehtoo, mitä haluaisi erityisesti tehdä, mihin "suuntautua", kiinnostaako mahdollinen päällystökoulutus jossain vaiheessa, haluaako pysyä rivimiehenä, onko "kovat keikat" tai vaikka valistus enemmän se oma juttu?

Ja tietysti keskustelu toistetaan määräajoin...

Niin tämähän on nykyaikana polttava kysymys. Jo palokunnassa olevilta pitäisi kysyä "miksi olet palokunnassa?" ja palokuntaan liittyviltä tosiaakin pitäisi vakavasti kysyä "miksi haluat palokuntaan?". Luulen että vastausten kirjo ja taso on TODELLA laaja. Näitä kysymyksiä kun ei pitäisi rajoittaa vain VPK sektorille vaan myös vakinaiselle puolelle.... Asenne ja motivaatio pelastusalalle lähtee minun mielestäni tästä kysymyksestä.

[LEKA]

Ja kun henkilön vastaukset noteerataan ja toiveita edes pyritään noudattamaan, niin ollaan jo yhden askeleen lähempänä jäsenen sitouttamista.

[mba]

Kuinka monessa palokunnassa kysytään uudelta jäseneltä, mikä toiminnassa kiehtoo, mitä haluaisi erityisesti tehdä, mihin "suuntautua", kiinnostaako mahdollinen päällystökoulutus jossain vaiheessa, haluaako pysyä rivimiehenä, onko "kovat keikat" tai vaikka valistus enemmän se oma juttu?

Ja tietysti keskustelu toistetaan määräajoin...

Niin tämähän on nykyaikana polttava kysymys. Jo palokunnassa olevilta pitäisi kysyä "miksi olet palokunnassa?" ja palokuntaan liittyviltä tosiaakin pitäisi vakavasti kysyä "miksi haluat palokuntaan?". Luulen että vastausten kirjo ja taso on TODELLA laaja. Näitä kysymyksiä kun ei pitäisi rajoittaa vain VPK sektorille vaan myös vakinaiselle puolelle.... Asenne ja motivaatio pelastusalalle lähtee minun mielestäni tästä kysymyksestä.

Ehkä kiteyttäisin asian näin:
Yhdistyksellä pitää olla missio eli olemassa olen tarkoitus ja toiminallinen tarkoitus
Yhdistyksellä pitää olla tavotteita (lyhyen ja pitkäaikavälin)
Yhdisys pitää pystyä priorisoimaan tekimisiään omien resurssien puitteissa eli keskitytään niihin
jotka ovat omien mahdollisuuksien rajoissa.
Yhdistys pitää pystyä tarjoamaan palokuntalaisille arvot (osastosta riippumatta) , koska pohjimmiltaan kyse
on aatteellisesta toiminnasta (vaikka osa siitä palkkaa saakin)


Jos yhdistys pystyy tarjoaamaan edellä mainitut teesit, niin palokuntalaisen ei tarvitse
montaa kertaa kysyä palokuntauran aikana itseltään: Miksi kuulun palokuntaa?

[HES-7]

Ja kun henkilön vastaukset noteerataan ja toiveita edes pyritään noudattamaan, niin ollaan jo yhden askeleen lähempänä jäsenen sitouttamista.

En tiedä voidaako tuota lausetta käyttää kun puhutaan VPK sektorista...tietysti on alueellisia eroja esim. pääkaupunkiseutu VPK ja isojen kaupunkien VPK versus maaseutu PVPK. Vakinaisella puolella varmasti voi uusi "jäsen" sanella nykypäivänä omat reunaehtonsa siitä millä sopimuksella taloon tulee, duunarin markkinat kun on päällä.

[pmsk]

Kuinka monessa palokunnassa kysytään uudelta jäseneltä, mikä toiminnassa kiehtoo, mitä haluaisi erityisesti tehdä, mihin "suuntautua", kiinnostaako mahdollinen päällystökoulutus jossain vaiheessa, haluaako pysyä rivimiehenä, onko "kovat keikat" tai vaikka valistus enemmän se oma juttu?

Ja tietysti keskustelu toistetaan määräajoin...

Niin tämähän on nykyaikana polttava kysymys. Jo palokunnassa olevilta pitäisi kysyä "miksi olet palokunnassa?" ja palokuntaan liittyviltä tosiaakin pitäisi vakavasti kysyä "miksi haluat palokuntaan?". Luulen että vastausten kirjo ja taso on TODELLA laaja. Näitä kysymyksiä kun ei pitäisi rajoittaa vain VPK sektorille vaan myös vakinaiselle puolelle.... Asenne ja motivaatio pelastusalalle lähtee minun mielestäni tästä kysymyksestä.

LEKAn kysymys on kyllä huomion arvoinen asia. Itse luulen, että tätä suuntausta pitäisi viedä enemmän juuri VPK:n puolelle. Ideaalitilanne olisi se, että näitä "kehityskeskusteluja" pidettäisiin säännöllisesti (vuoden välein?). Siinä käytäisiin läpi henkilön toiveet koulutuksen, ja miksei muunkin suhteen. Pelastuslaitoksilla, niin kuin monilla muillakin työpaikoilla, käydään läpi em. asioita.

Ammattipuolella nämä kysymykset hoitaa opiston pääsykokeet. Testit pyrkivät nimenomaan kartoittamaan soveltuvuuden ohella näitä asennekysymyksiä. Onko sitten tarkoituksenmukaista kysyä vanhemmalta brankkarilta, että miksi olet palokunnassa? En tiedä..

[mba]

Kuinka monessa palokunnassa kysytään uudelta jäseneltä, mikä toiminnassa kiehtoo, mitä haluaisi erityisesti tehdä, mihin "suuntautua", kiinnostaako mahdollinen päällystökoulutus jossain vaiheessa, haluaako pysyä rivimiehenä, onko "kovat keikat" tai vaikka valistus enemmän se oma juttu?

Ja tietysti keskustelu toistetaan määräajoin...

Niin tämähän on nykyaikana polttava kysymys. Jo palokunnassa olevilta pitäisi kysyä "miksi olet palokunnassa?" ja palokuntaan liittyviltä tosiaakin pitäisi vakavasti kysyä "miksi haluat palokuntaan?". Luulen että vastausten kirjo ja taso on TODELLA laaja. Näitä kysymyksiä kun ei pitäisi rajoittaa vain VPK sektorille vaan myös vakinaiselle puolelle.... Asenne ja motivaatio pelastusalalle lähtee minun mielestäni tästä kysymyksestä.

LEKAn kysymys on kyllä huomion arvoinen asia. Itse luulen, että tätä suuntausta pitäisi viedä enemmän juuri VPK:n puolelle. Ideaalitilanne olisi se, että näitä "kehityskeskusteluja" pidettäisiin säännöllisesti (vuoden välein?). Siinä käytäisiin läpi henkilön toiveet koulutuksen, ja miksei muunkin suhteen. Pelastuslaitoksilla, niin kuin monilla muillakin työpaikoilla, käydään läpi em. asioita.

Ammattipuolella nämä kysymykset hoitaa opiston pääsykokeet. Testit pyrkivät nimenomaan kartoittamaan soveltuvuuden ohella näitä asennekysymyksiä. Onko sitten tarkoituksenmukaista kysyä vanhemmalta brankkarilta, että miksi olet palokunnassa? En tiedä..

Kehityskeskustelu on hyvä tapa kartoittaa palokuntalaisten haluja ja toiveita. MUTTA jatkuvana toimintona se on
raskas. Homma toimii, jos joku palokunnasta tekee työssään kehityskeskusteluja ja hänellä on käytettävänä valmis kyselykaavake jonka avulla keskusteluja käydään. Ei tässä kaikki, tulokset on myös analysoitava, joka
on kohtuullisen vaativa juttu. Sitten sokerina pohjalla, tarttis tehdä jotain tulosten pohjalta.
Tämä on se vaikein juttu myös työelämässä.

Homma toimii, jos palokunnassa pystytään tekemään kehityskeskusteluja "ammattimaisesti", muissa tapauksissa
niistä tulee kaikkia turhauttava rutiini joka ei johda mihinkään. Joten en suosittele mitään kehityskeskustelu- kokeiluja ilman asiaan perusteellista suunnitelua.

[HES-7]

Kuinka monessa palokunnassa kysytään uudelta jäseneltä, mikä toiminnassa kiehtoo, mitä haluaisi erityisesti tehdä, mihin "suuntautua", kiinnostaako mahdollinen päällystökoulutus jossain vaiheessa, haluaako pysyä rivimiehenä, onko "kovat keikat" tai vaikka valistus enemmän se oma juttu?

Ja tietysti keskustelu toistetaan määräajoin...

Niin tämähän on nykyaikana polttava kysymys. Jo palokunnassa olevilta pitäisi kysyä "miksi olet palokunnassa?" ja palokuntaan liittyviltä tosiaakin pitäisi vakavasti kysyä "miksi haluat palokuntaan?". Luulen että vastausten kirjo ja taso on TODELLA laaja. Näitä kysymyksiä kun ei pitäisi rajoittaa vain VPK sektorille vaan myös vakinaiselle puolelle.... Asenne ja motivaatio pelastusalalle lähtee minun mielestäni tästä kysymyksestä.

LEKAn kysymys on kyllä huomion arvoinen asia. Itse luulen, että tätä suuntausta pitäisi viedä enemmän juuri VPK:n puolelle. Ideaalitilanne olisi se, että näitä "kehityskeskusteluja" pidettäisiin säännöllisesti (vuoden välein?). Siinä käytäisiin läpi henkilön toiveet koulutuksen, ja miksei muunkin suhteen. Pelastuslaitoksilla, niin kuin monilla muillakin työpaikoilla, käydään läpi em. asioita.

Ammattipuolella nämä kysymykset hoitaa opiston pääsykokeet. Testit pyrkivät nimenomaan kartoittamaan soveltuvuuden ohella näitä asennekysymyksiä. Onko sitten tarkoituksenmukaista kysyä vanhemmalta brankkarilta, että miksi olet palokunnassa? En tiedä..

Kehityskeskustelu on hyvä tapa kartoittaa palokuntalaisten haluja ja toiveita. MUTTA jatkuvana toimintona se on
raskas. Homma toimii, jos joku palokunnasta tekee työssään kehityskeskusteluja ja hänellä on käytettävänä valmis kyselykaavake jonka avulla keskusteluja käydään. Ei tässä kaikki, tulokset on myös analysoitava, joka
on kohtuullisen vaativa juttu. Sitten sokerina pohjalla, tarttis tehdä jotain tulosten pohjalta.
Tämä on se vaikein juttu myös työelämässä.

Homma toimii, jos palokunnassa pystytään tekemään kehityskeskusteluja "ammattimaisesti", muissa tapauksissa
niistä tulee kaikkia turhauttava rutiini joka ei johda mihinkään. Joten en suosittele mitään kehityskeskustelu- kokeiluja ilman asiaan perusteellista suunnitelua.

Ei minullakaan ole mitään noita kehityskeskusteluja vastaan....vakkari puolella niitä tosiaankin käydään aika ajoin joko kessun kanssa kahdenkesken tai sitten ne puidaan vuoronkesken. VPK:ssa kehityskeskusteluita harrastetaan sitten miten milloinkin (saunaillat, kuppikunnat, varjohallitukset, päällystökokoukset jne....).
Ajatukseni oli että kysymys pitäisi kohdistaa vakkari puolella juuri näihin kesakoihin jotka ovat olleet sen nanosekunnin palokunnassa(tiedätte mitä tarkoitan).
LEKAn ja mban perään kuuluttama käytäntö VPK:ssa on kyllä hyvä idea. Luulen että keskustelut avaisivat silmiä VPK asioihin ihan uudella tavalla molemmin puolin.

Jotta saadaan muitakin tähän keskusteluun mukaan niin heitän kysymyksen: käydäänkö teidän VPK:ssa oikeita kehityskeskusteluja ja missä muodossa??

[LEKA]

Ja kun henkilön vastaukset noteerataan ja toiveita edes pyritään noudattamaan, niin ollaan jo yhden askeleen lähempänä jäsenen sitouttamista.

En tiedä voidaako tuota lausetta käyttää kun puhutaan VPK sektorista...tietysti on alueellisia eroja esim. pääkaupunkiseutu VPK ja isojen kaupunkien VPK versus maaseutu PVPK. Vakinaisella puolella varmasti voi uusi "jäsen" sanella nykypäivänä omat reunaehtonsa siitä millä sopimuksella taloon tulee, duunarin markkinat kun on päällä.

Etkö näe asiaa niin, että VPK-toiminnassa on tärkeää sitouttaa jäsenistöä mukaan toimintaan pitkällä tähtäimellä? En oikein osaa tulkita tuota viestiä muullakaan tavoin. Vai onko jossain palokunnassa (sinun palokunnassasi) tulossa uusia jäseniä ovista ja ikkunoista?