Helsingin Sanomat: Palokuolemat ja suurpalot lisääntyneet hälyttävästi Vaihtoehdot

[RSS-Pelastustoim...]

Pääkirjoitus/Helsingin Sanomat 28.8.2006

Venäjän metsäpalot ovat tänä kesänä työntäneet savua Suomen puolelle
poikkeuksellisen paljon. Savun mukana kulkeutuvat pienhiukkaset aiheuttavat
terveyshaittoja. Huonokuntoisille ja sairaille ihmisille hiukkaset voivat olla
jopa hengenvaarallisia. Tilastollisesti puhutaan kymmenistä
kuolemantapauksista, joissa pienhiukkaset ovat olleet välillisinä
aiheuttajina.

Venäjän savujen varjoon on jäänyt paljon vakavampi ilmiö. Suomessa saattaa
tänä vuonna kuolla tulipaloissa enemmän ihmisiä kuin aikoihin. Kun koko viime
vuonna kuolleita oli 81, tänä vuonna tulipaloissa on elokuun puoliväliin
mennessä menehtynyt jo 75 ihmistä.

Palokuolemien musta vuosi oli 2004, jolloin tulipaloissa kuoli 115 ihmistä.
Yhtä synkkä vuosi oli viimeksi 25 vuotta sitten. Suomen Palontorjuntaliitto ja
sittemmin Pelastusalan keskusjärjestö ovat yrittäneet valistaa ihmisiä
varovaisuuteen tulen käsittelyssä, mutta ilmeisen huonolla menestyksellä.

Eniten ihmisiä kuolee omakotitalopaloissa. Kuolleet ovat useimmiten
keski-ikäisiä ja sitä vanhempia miehiä. Yhteistä heille on tupakka, viina ja
sohva tai sänky. Valistuksen ongelma onkin, ettei se tavoita kaikkien
riskialttiimpia ihmisiä, joita ovat myös vanhukset. Palokuolemien torjuntaan
tarvitaan normaalin kynttilävalistuksen ohella tekniikan apua.

Palovaroittimet ovat osoittaneet tehonsa. Ne ovat pelastaneet satoja
ihmishenkiä. Palovaroittimet eivät kuitenkaan aina toimi, kun niihin unohdetaan
vaihtaa paristot tai niiden vaihtaminen on vaikeaa iän tai muun syyn vuoksi.
Parasta olisi, että palovaroittimet toimisivat verkkovirralla ja niiden paikat
olisi katsottu jo rakennusvaiheessa.

Automaattiset palosammuttimet ovat yrityksissä ja julkisissa tiloissa
tuttuja. Miksi niitä ei voisi asentaa myös asuinhuoneisiin?
Huoneistokohtainen automaattinen sammutusjärjestelmä saattaa tuntua kalliilta
ja utopistiselta ratkaisulta. Niistä on kuitenkin hyviä kokemuksia Kanadassa,
jossa jo kymmeniä vuosia sitten asuntojen vesijohdot otettiin myös
sammutuskäyttöön. Palokuolemat on saatu lähes kokonaan loppumaan. Palokuntien
työt ovat myös vähentyneet, kun alkusammutus toimii.

Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto on alkanut kampanjoida sprinklereiden
puolesta. Liitossa valmistellaan asuntosprinklerisääntöjä. Urakoitsijoille ja
rakentajille suunnatut asennus- ja huolto-ohjeet pyritään saamaan valmiiksi
syksyn aikana.

Kuolonpalojen ohella myös yritys- ja muita kiinteistöjä on palanut
ennätysmäärä. Vakuutusyhtiöiden Keskusliitolla on siihen mielenkiintoinen
selitys. Liiton mukaan yritysten säästötoimet, kovat tuotantotavoitteet ja
työntekijöiden ulkoistamiset lisäävät tulipaloriskejä.

Riskit myös näkyvät lisääntyneinä suurpaloina, joiden vahingot nousevat
suuriin summiin. Heinäkuun loppuun mennessä vakuutusyhtiöt ovat maksaneet
korvauksia 130:stä suurpalosta noin 90 miljoonaa euroa. Liiton epäily
riskienhallinnan tinkimisestä toivottavasti antaa ajattelemisen aihetta
yrityksille. On tyhmää säästää turvallisuudessa, sillä vahingot ovat paljon
suuremmat kuin säästöt.

Suomi haluaa olla Euroopan viiden turvallisimman maan joukossa. Se
tarkoittaa muun muassa sitä, että tulipaloissa ei saisi vuosittain kuolla kuin
enintään 30 ihmistä. Tavoite on kova, mutta ei mahdoton. Sen saavuttamiseksi
tarvitaan edelleen valistusta, mutta myös tekniikkaa on pystyttävä käyttämään
nykyistä tehokkaammin hyväksi.

Linkki uutiseen: http://www.pelastustoimi.fi/uutiset/2741