0

H190 vs. muut

Aloittaja: **Vierailija**, tammi 25 2006 13:46

6 vastausta tähän aiheeseen

#1 Vierailija

Vierailija

Lisätty 25 tammikuu 2006 - 13:46

Löytyisköhän täältä tietoa siitä mikä auto H190 on tarkalleen ja miten se eroaa verrattuna muihin yksiköihin? Eräs tuttavani on nimittäin edelleen vakuuttunut siitä, että lääkäriyksikkö on samanlainen kuin esim. H191. Itselläni on ollut tilaisuus käydä sisällä lääkäriyksikössä ja olen aivan vakuuttunut siitä, ettei se todellakaan ole samanlainen kuin tavisambulanssit, ei ainakaan vuonna 2002 ollut. Ja onko vieläkään? Mutta tietääkö kukaan esim. mitä mallia H190 on ja löytyisikö faktaa autojen eroista jostain? Olen naureskellut poartaani tälle tuttavuudelleni, joka jaksaa asiasta vouhkata, mutta tuli mieleen nyt vähän selvitellä kuitenkin faktoja.

#2 JuhanaHi

Jäsen

Jäsen
57 viestiä

Gender:Male
Location:Helsinki
Interests:VPK, rautatiet, valokuvaus, pyöräily, sekä säännöllisen epäsäännöllisesti suunnistusta, lenkkeilyä, sulkapalloa yms...
Pelastustoimialue:
Helsinki

Lisätty 25 tammikuu 2006 - 16:15

LAINAUS(Vierailija @ 25.01.2006 - 12.46) <{POST_SNAPBACK}>

Eräs tuttavani on nimittäin edelleen vakuuttunut siitä, että lääkäriyksikkö on samanlainen kuin esim. H191.

Eipä kyllä ole, H190 näyttää tältä: http://www.fireimages.net/gallery/displayimage.php?pos=-8391
Ja H191 on laitoksen "peruslanssin" näköinen: http://www.fireimages.net/gallery/displayimage.php?pos=-6431

Kuvia kannattaa etsiä tuolta linkkaamaltani sivustolta, http://www.fireimages.net/gallery/

-Juhana | Rautatiesivusto Seisake - Helsingin VPK

#3 öllöP

Vanhempi Jäsen

Jäsen
188 viestiä

Pelastustoimialue:
Ei vielä valittu

Lisätty 25 tammikuu 2006 - 18:15

LAINAUS(Vierailija @ 25.01.2006 - 12.46) <{POST_SNAPBACK}>

Löytyisköhän täältä tietoa siitä mikä auto H190 on tarkalleen ja miten se eroaa verrattuna muihin yksiköihin? Eräs tuttavani on nimittäin edelleen vakuuttunut siitä, että lääkäriyksikkö on samanlainen kuin esim. H191. Itselläni on ollut tilaisuus käydä sisällä lääkäriyksikössä ja olen aivan vakuuttunut siitä, ettei se todellakaan ole samanlainen kuin tavisambulanssit, ei ainakaan vuonna 2002 ollut. Ja onko vieläkään? Mutta tietääkö kukaan esim. mitä mallia H190 on ja löytyisikö faktaa autojen eroista jostain? Olen naureskellut poartaani tälle tuttavuudelleni, joka jaksaa asiasta vouhkata, mutta tuli mieleen nyt vähän selvitellä kuitenkin faktoja.

H190 on hieman erilainen yksikkö kuin tavallinen piipaa-auto. Kaksi olennaista eroa on, että se ei kuljeta, ja sisältää lääkärin. H190:n lääkärit (noin 8 kpl) työskentelevät myös HUS:ssa (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri), lähinnä Meikun ja Töölön anestesiapuolella, jos oikein muistan, aiemmin myös enempi Mariassa. Tehohoito- ja anestesialääkärit kun omaavat kohtalaisen osaamisen juuri peruselintoimintojen ylläpitämisestä. HUS pyörittää taas näiden kulmien erikoissairaanhoitoa, ja sen ensihoitoyksikkö sisältää sairaalan ulkopuolisen ensihoidon. Fyysisesti H190 sijaitsee kyllä Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella, ja yhteistyö on aika kiinteää työn, koulutuksen ja testaamisen merkeissä. HUS-linkki on näppärä organisointi hoitoketjun kannalta, eli ajatus ei katkea ambulanssin ja sairaalan välillä. Toisaalla ambulanssilääkärit säilyttävät tuntuman tehohoito- ja leikkaussalityöhön ja ovat tietoisia siitä, miten potilasta käsitellään siitä eteenpäin (= osaavat huomioida näitä tarpeita kentällä ja sairaankuljettajien koulutuksessa).

Lääkärillä varsin laajat oikeudet suorittaa ensihoidon toimenpiteitä, ja lääkäriyksikköä käytetään nimenomaan kiireellisimmissä ja vaikeimmissa tilanteissa. Lääkäri toki konsultoi eli neuvoo esimerkiksi puhelimitse kaupungin sairaankuljetusyksiköitä, ja voi antaa puhelimessa oikeuden sairaankuljetusyksikölle käyttää esimerkiksi tiettyjä lääkkeitä, joita itsenäisesti ei saa käyttää. Työ on hyvin paljon muutakin kuin vain ensihoitoa kohteessa. Lääkäriyksikkö suorittaa vuodessa myös noin 1700 tehtävää kentällä, jos muistan lukuja sinne päinkään ulkoa. Lääkäriyksikkö toimii 24 h vuorokaudessa kaikkina päivinä viikossa. Käytännössä maailmalla on laskeskeltu, että vaatii noin 500 000 ihmisen asukaspohjan, jotta ympärivuorokautinen, oma lääkäriyksikkö olisi järkevä yleensä suhteessa siitä saataviin hyötyihin. Luku on vain suuntaa-antava. Lääkäriyksikön historiikki Helsingissä perustuu 1970-luvun alkuun, ja myös muissa kaupungeissa on toiminut ajoittain lääkärityksiköitä hyvin erilaisina versioina. Pienillä paikkakunnilla saattaa lähteä terveyskeskuslääkäri mukaan tarvittaessa.

Lääkäriyksikkö ei kuljeta, vaan kykenee liikkumaan ripeästi paikasta toiseen, ja irtautumaan helposti edellisestä tehtävästä uuteen. Potilasta kuljettava yksikkö voisi usein joutua tilanteeseen, jossa potilas olisi kuljetettava sairaalaan, ennenkuin se voi irtautua uuteen tehtävään. Ensihoidon tavoitteitahan on saada potilaan tila kohentumaan kentällä tasolle, jossa kuljettaminen sairaalahoitoon on mahdollista ja turvallista. Potilaan tilan parannuttua tasolle, jossa lääkäri ei ole välttämätön kuljetuksen aikana, on lääkäriyksikkö vapaa seuraavalle tehtävälle. Lääkäriyksikön lisäksi potilaan luokse tuleekin käytännössä aina myös kuljettamaan kykenevä ambulanssi. Lääkäriyksikössä on potilastilojen tilalla joukko välineitä ja varusteita. Nämä voidaan helposti ottaa mukaan kuljettavaan yksikköön, ja lääkäriyksikkö saattaa kuljettavaa ambulanssia, jossa lääkäri lääkkeineen ja varusteineen voi hoitaa potilasta. Näin Helsingin kaduilla näkyy usein lääkäriyksikkö perässään potilasta kuljettava sairaankuljetusyksikkö. Lääkäri ei niinkään aina ole kädet kiinni potilaissa (pl. toimenpiteet, jotka vain lääkäri saa suorittaa), vaan tehtävä on enemmänkin kokonaisuuden arvioiminen ja ohjaaminen.

Lääkäriyksikössä työskentelee päiväsaikaan lääkärin lisäksi myös 1 - 2 sairaanhoitajaa ja palomies-sairaankuljettaja. Öisin eli hiljaisempaan aikaan yleensä lääkärin lisäksi 2 palomies-sairaankuljettajaa. Tiimi on tavallisesti varsin hyvin osaava ja yhteentoimiva "nyrkki", mutta tietysti kykenee toimimaan muiden yksiköiden tekijöiden kanssa. Varsinkin kun Helsingissä koulutus ja tehtäväkierto hieman tällaisia ominaisuuksia vaativat.

On hyvä muistaa, että ensihoidon perusrungon muodostavat pitkälti muut tasot. Perustason sairaankuljetus niistä tärkeimpänä, runsaimpana ja kattavimpana. Myös perustasolla on kohtuullisesti osaamista, oikeuksia ja välineistöä tyypillisimpien hätätilanteiden tyydyttävään hoitamiseen. Lääkäriyksikköön pääsemiseksi vaaditaan tavallisesti aiempaa työskentelyä muissa yksiköissä, jouhevaa osaamista, yhteistyökykyjä jne.

Hieman samankaltainen järjestelmä on ns. lääkintäesimies, joka on tavallisesti sairaanhoitaja, mutta omaa pidemmän kokemuksen ja yleensä paremman koulutuksen kuin perussairaankuljettajat. Lääkintäesimies liikkuu usein yksin kuljettavan yksikön luokse.

Riittikö? Tiedot ulkomuistista, oikaiskaa virheet....

Kotisivuja:
Helsingin pelastuslaitos, lääkintäyksikkö: www.hel.fi/pel -> organisaatio -> operatiivinen toimiala -> lääkintäyksikkö
Lääkäriyksikön tehtävämäärät: www.hel.fi/pel -> ajankohtaista -> vuoden 2004 toimintakertomus
HUS:n ensihoitoyksikkö: http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,66...,3671,4461,4463

#4 autoilija

Vierailija

Lisätty 26 tammikuu 2006 - 13:07

Tässä taidettiin alunperin pikemmin tiedustella lääkäriyksikön AJONEUVON eroja ns. tavisambulansseihin verrattuna - ei niinkään eroja oikeuksissa, velvollisuuksissa, koulutuksessa jne..

#5 öllöP

Vanhempi Jäsen

Jäsen
188 viestiä

Pelastustoimialue:
Ei vielä valittu

Lisätty 30 tammikuu 2006 - 14:15

LAINAUS(autoilija @ 26.01.2006 - 12.07) <{POST_SNAPBACK}>

Tässä taidettiin alunperin pikemmin tiedustella lääkäriyksikön AJONEUVON eroja ns. tavisambulansseihin verrattuna - ei niinkään eroja oikeuksissa, velvollisuuksissa, koulutuksessa jne..

Ja me taas näemme H190:n ominaisuudet nimenomaan aivan jossain muualla kuin ajoneuvomerkissä tai korimallissa. Melkein sama se millä pelillä osaajia, osaajista ja hitusen laitteita ja lääkkeitä kuljettaa...