15 vastausta tähän aiheeseen

[öllöP]

Helsingin sanomien mielipidepalstalla on tänään kerrottu mihin hätäkeskuksen valtiollistaminen on johtanut: ammattitaidon ja palvelutason heikkenemiseen sekä vastuullisten viranomaisten ohjauksen estämiseen. Todennäköistä on, että pelastustoimen valtiollistamisesta seuraisi samoja ilmiöitä.

No kokonaisvaltaisesti hätäkeskuksissa on otettu käyttöön uutta tekniikkaa, henkilöresurssit eivät ole yhden ihmisen varassa, peruskoulutustaso on noussut - ja joustavuus toivon mukaan lisääntynyt. Toisaalla mm. hälytysviiveet ovat kasvaneet, ja uuden henkilöstön sisäänotto ja koulutus on kaiketi jossain ollut hieman ongelmallista.

Katsotaanpa muuten, notkahtaako Helsingin Utstein -tulokset hätäkeskuksen valtiollistamisen myötä. Tietysti niissä on muutenkin hieman vuotuista vaihtelua, ja johtopäätöksiä voi tehdä vasta usean vuoden trendin jälkeen - jolloin useatkin Utstein-mallilla ja muutenkin menehtyneet peittyvät tilastokohinaan... Vai paranevatko tulokset, jos hätäkeskus toimiikin ylivarovaisesti, ja "sattumalta" riittävästi ja riittävän nopeasti apu tavoittaa myös henkilöitä, jotka oireiden perusteella olisivat päätyneet vähäriskisempään luokkaan? Hätäkeskus on kuitenkin erittäin tärkeä osa ensihoitojärjestelmää, jopa niitä kriittisimpiä osia: jos se ei toimi, ei hurjasti voi muualtakaan odottaa.

Itse ehkä odotan iltapäivälehtien otsikoita, joissa riskinarviointi on mennyt pyllylleen, ja hätätilapotilasta on käsitelty useaan otteeseen vaikkapa "sammuneena" tai "humalaisena". Poliisin peräti 40 henkilön siirto nopeasti myös pelastuksen, sosiaalitoimen ja sairaankuljetuksen hätäkeskustehtäviin ei oikein kuulosta mukavalta, vaikka poliisin virka näennäisen pätevyyden tehtäviin antaa. Ehkä tällainen otsikko on odotettavissa melkein joka tapauksessa, mutta useampia sellaisia ei kaivata. Harmillisesti terveydenhuollon jalolla saralla kömmähdyksiä on osattu haudata myös ilman otsikoita, jos nyt eräitä vastaan tulleita inside kommentteja vuosien varrelta voisi jollain tavoin ääneen lausua.

Mutta annetaanpa uusien hätäkeskuslaitosten näyttää ensin kykynsä - ja mitattavat laatutulokset - ennenkuin arvostellaan tai maalataan uhkakuvia enemmän. Jos perustellumpia näkemyksiä on jo saatavilla, ovat tietysti käyttökelpoista tavaraa kuvioita eteenpäin vietäessä.

[öllöP]

olisko ollut radiosuomessa tänään missä puhuttiin tosta riskiarvionti virheistä?

Meni täysin ohitse tuo lähetys. Oliko mitä sisältöä?

[Häkepässi]

Helsingin sanomien mielipidepalstalla on tänään kerrottu mihin hätäkeskuksen valtiollistaminen on johtanut: ammattitaidon ja palvelutason heikkenemiseen sekä vastuullisten viranomaisten ohjauksen estämiseen. Todennäköistä on, että pelastustoimen valtiollistamisesta seuraisi samoja ilmiöitä.

Mielipidepalstoillahan ne valtakunnan totuudet kerrotaankin...

Itse olen vakaasti sitä mieltä, että hätäkeskustoiminnan siirtäminen isompiin yksiköihin sekä poliisin ja pelastustoimen hälytyspalvelujen yhdistäminen ovat olleet ensimmäinen edellytys hätäkeskustoiminnan laadun parantamiseen ja toiminnan kehittämiseen - muuallakin kuin Etelässä.

Se tapa millä uudistus toteutettiin/toteutetaan herättää kyllä itsessänikin voimakasta kritiikkiä. Homma olisi voitu hoitaa paremminkin.

Seuraavassa listattuna itselle mieleen tulevia positiivisia ja negatiivisia asioita hätäkeskusuudistuksesta:

Positiivisia:

+hälytettävän avun laji ei enää riipu siitä, minkä hätänumeron soittaja valitsee.
+Koko valtakunnassa on yhtenäiset riskinarvio- ja tehtävänkäsittelyohjeet sekä toimintamallit
+Koko valtakunnassa on yhtenäiset henkilöstön pätevyysvaatimukset ja koulutus.
+Koko valtakunnassa on yhtenäiset laaduntarkkailumenetelmät.
+Koko valtakunnassa on yhtenäiset toiminnan dokumentointijärjestelmät.
(Tehtäväselosteet, radio- ja puhelinliikenteen nauhoitus jne.)
+Koko valtakunnasta on mahdollista saada yhtenäistä tilastotietoa.
+Lähimmän ja/tai tarkoituksenmukaisimman yksikön hälyttäminen sopimusteknisistä asioista riippumatta.
(Ei ole ollut kunnallisten hätäkeskusten aikana itsestäänselvyys kaikkialla - eikä tosin ole vielä nytkään.)
+Laajempialainen tilannekuva isommista hätäkeskusalueista johtuen.
+Hälytystoiminta ei ole enää poliisi- ja pelastusviranomaisten "sivutoimia" vaan oma itsenäinen toimialansa.
+Hätäkeskukset on sijoitettu tavalla tai toisella suojattuihin tiloihin.
+Päivystäjien ei tarvitse tehdä enää töitä yksin. (työturvallisuus ja tuki tehtävien hoidossa)
+Ainakin meikäläisen palkka parani. Silti henkilöstökuluissa säästetään koska päivystäjien määrä väheni.


Ja negatiivisia:

-Häiriöt hätäkeskuksen toiminnassa haittaavat toimintaa laajemmalla alueella kuin aikaisemmin.
-Uusi digitaalitekniikka ei ole yhtä luotettavaa kuin vanha analoginen.
-Päivystäjän paikallistuntemus ei voi kattaa koko hälytysaluetta.
-Ns. "joustavuus" on vähentynyt koska päivystyksen vajaamiehitystä ei voi enää paikata kentältä otetuilla.
(Minusta tämä ei ole edes negatiivinen asia, mutta tiedän että joistakin on)
+Päivystäjien kokonaistyömäärä kasvoi.
(Vertauspohjana hätäkeskuspäivystäjien kokonaismäärä hätäkeskusalueella ennen ja jälkeen uudistuksen.)



Seuraavaksi asioita, jotka olisi mielestäni pitänyt tehdä toisin uudistusta toteutettaessa:

* Päivystäjien ristiintyöskentely (poliisipuhelut/pelastuspuhelut) olisi pitänyt käynnistää vasta sitten, kun kummankin toimialan "entisillä" päivystäjillä olisi ollut koulutus ja todennettu tieto/taitotaso suoriutua kaikista puheluista. Tätä ennen poliisipuhelut olisi pitänyt ohjata pääsääntöisesti poliiseille ja pelastus/sakupuhelut pääsääntöisesti entisille "kunnallisille hätäkeskuspäivystäjille". Näinhän mm. Joensuussa ja Lapissa toimittiin pitkään, jolloin henkilöstöllä oli aikaa päästä sisälle vieraan toimialan tehtäviin.
* Koulutusta annettiin liian vähän - tosin mistä olisi otettu päivystäjät siksi ajaksi kun väki on koulutuksessa.
* Aloittavat hätäkeskukset eivät ottaneet tarpeeksi oppia jo aloittaneiden keskusten kokemuksista. Samoja virheitä tehtiin yhä uudelleen ja uudelleen.
* Uusi tietojärjestelmä otettiin käyttöön liian keskeneräisenä vaikka käytössä olisi ollut vanha ja toimivakin.
* Säästötoimet aloitettiin jo ennen kuin uudistus oli valmis.
* Uudistus runnottiin läpi liian nopeassa aikataulussa: osa keskuksista toimii hajautetusti ja väliaikaisissa tiloissa.

Selvää on että monet noista positiivisista seikoista ovat vielä nykyisellään utopiaa, mutta ainakin itse jaksan uskoa että vielä joskus ne kaikki toteutuvat. Mielestäni on myös selvää että nuo positiiviset asiat painavat vaakakupissa enemmän kuin negatiiviset.

Positiivisista ja negatiivisista esimerkeistä saa toki heittää lisää esimerkkejä jos muille niitä tulisi mieleen.

Mitä tulee pelastustoimen valtiollistamiseen, niin mikä estää alueellista pelastustoimea tekemästä niitä palvelutason huononnuksia, mitä valtio voisi tehdä pelastustoimen siirtyessä mahdollisesti valtiolle?

Minulle ei ole suurtakaan väliä sillä, kuka pelastustoimen/ensihoitopalvelut hoitaa. Palveluita järjestettäessä tasa-arvo pitäisi ottaa kuitenkin nykyistä paremmin huomioon. Jos mummot A ja B asuvat kumpikin Y kilometrin päässä kuntakeskuksesta, jossa on X asukasta, niin mielestäni molempien mummojen pitäisi saada samantasoista apua ja suunnilleen yhtä nopeasti. Tämä ihanne ei nykyisellään toteudu, ei alueellisessa pelastustoimessa eikä ensihoidossa.

Ja sitten asia kaksi:

Riskinarvioinnin virheitä - tai siis väitettyjä virheitä - mm. julkisuudessa ja kahvipöytäkeskusteluissa käsiteltäessä tuntuu monesti unohtuvan, että kyseessä on nimenomaan riskinarvio - ja joskus tilanteesta johtuen jopa arvaus - joka perustuu nimenomaan ilmoittajalta saatuihin tietoihin.

Omallekin kohdalle on sattunut muutama tapaus, jossa C/D-luokan sakutehtävässä on lopputuloksena ollut X-1 ilman että kiireellisyysluokkaa on ensimmäisen arvion jälkeen korotettu: alkutilanteena on siis ollut ilmoituksen ja mahdollisuuksien mukaan potilaan oman haastattelun perusteella suhteellisen hyväkuntoinen ja stabiili potilas, ei mikään mätänemistilassa oleva vainaja. Nämä kaikki tapaukset on omasta pyynnöstäni arvioitu jälkikäteen esimiesten ja toimiala-asiantuntijoiden toimesta, ja yhdessäkään tapauksessa laiminlyöntiä ei ole omantuntoni onneksi todettu, vaan kyseiseen lopputulokseen vaikuttavina tekijöinä ovat olleet joko ilmoittajan antamat väärät ja harhaanjohtavat tiedot tai sitten puhelinohjeiden laiminlyönti. (eli mm... ja mikäli tilanne muuttuu huonommaksi ennen kuin auttajat ovat potilaan luona niin soittakaa välittömästi uudelleen 112:een.)

Niin kauan kuin meiltä päivystäjiltä vaaditaan puhelimessa tehtävää riskinarviota niin huteja tulee varmasti myös ilman päivystäjän laiminlyöntejäkin. Ja päivystäjä on jokaisen tapauksen jälkeen ainakin vähän aikaa hartiat lysyssä - jos ei ole, niin on ehkä väärällä alalla.

Joskus potilaat myös sattuvat kuolemaan aivan kokonaan muusta syystä kuin minkä takia he ovat soittaneet hätänumeroon. Sormeensa haavan viiltänyt saattaa aivan hyvin saada sydäninfarktin kohtapuoliin. Ja mikäli haavakko on soittanut viimeisen vuorokauden sisällä hätänumeroon niin voitte olla varmoja siitä että lehdissä on otsikko: "hätäkeskus ei lähettänyt apua - potilas kuoli!" tai jotain sinne päin...

Että tämmöstä tälläkertaa.

Hyvää joulua kaikille! Erityisesti niille meille jotka ovat töissä.

[Häkepässi]

Surullista havaita hätäkeskuspäivystäjässä tällaista sinisilmäisyyttä. Mietpä seuraavia väittämiäsi ja vastaa niihin uudelleen.

No minäpä mietin ja koetan vastata. Lopuksi puhun sitten taas omiani.

Kaikki soittavat yhteen numeroon > yleisen hätäkeskuksen hälytysviiveet ovat kasvaneet kohtuuttomasti, kun erilliset hätänumerot eivät seulo varkauksia ja onnettomuuksia eri keskuksiin

Näin kieltämättä on, mutta johtuuko se siitä, että meillä on yksi yhtenäinen hätänumero, vai siitä, että tuohon samaan hätänumeroon soitellaan kaiken maailman asiat kulotus- ja polttoilmoituksista menneenä yönä tapahtuneeseen murtoon? Kukaan ei vain ole ajatellut vielä oikein sitä, että hätäkeskus on hätäkeskus, ei mikään keskus. Toissa yönä sattunut perunakellarimurto ei ole hätänumeroon soittamisen asia, ei nyt, eikä olisi pitänyt olla ennenkään: 10022:n tarkoitus oli olla poliisin hätänumero, ei poliisin puhelinkeskus.

Itse asiassa yksi hätänumero ei minunkaan mielestäni riitä: käyttöön pitäisi saada myös toinen "kiireettömämpi" linja johon vastaisivat samat henkilöt kuin hätänumeroonkin, hätälinjaan tulevat puhelut vain menisivät noiden kiireettömimpien puhelujen edelle. Tähän "kiireettömämpään" numeroon voisi sitten soittaa kaikki päivittäistoiminnan rutiinijutut, hätänumeroon soitettaisiin silloin kun on HÄTÄ!

Vanhan järjestelmän aikaan soittaja teki aina ensimmäisen valinnan paikalle lähetettävästä avusta: jos hangessa makasi "humalainen" ja ilmoittaja soitti 10022:een, paikalle tuli jossain vaiheessa ehkä poliisipartio. Minkäänlaista ensihoidollista riskinarviota ei missään vaiheessa tehty. Sama päti liikenneonnettomuuksiin ja tietyssä määrin pahoinpitelyihinkin.

Kaikilla yhtenäinen koulutus > ei todellakaan, poliisit tulevat pelkän peruskoulutuksensa voimalla tekemään pelastustoimen, ensihoidon ja sosiaalitoimen riskinarviota, jota sitten yritetään paikata toimipaikkakoulutuksella

Osui ja upposi osittain, myönnän. Mutta uudessa systeemissä kaikilla koko valtakunnassa on sentään tulevaisuudessa jonkinlainen koulutus, ja toivottavasti myös sitä toimipaikkakoulutusta järjestettäisiin rutkasti enemmän. Kun oikein pitkälle mennään, niin ehkäpä kaikilla päivystäjillä on tulevaisuudessa yhtenäinen koulutus.

Yhtenäiset toimintamallit ... > me emme haluamme itse kontroloida, että hätäkeskus tekee mahdollisimman oikeaa riskinarviota oikeilla menetelmillä, sen rakentamiseen ei hätäkeskuklaitoksen kompetenssi riitä

Siis ette halua vai haluatte?

Entäpä olisivatkohan Takahikiän kunnan asukkaat kiinnostuneita saamaan yhtä laadukasta hätäkeskuspalvelua kuin teillä on saatu? Jos te haluattekin itse kontrolloida saamaanne hätäkeskuspalvelua ja menetelmiä mitä hätäkeskuksissa käytetään, miksi tämän pitäisi tarkoittaa sitä, että tuohon laadukkaaseen ja kontrolloituun palveluun ei muilla olisi mahdollisuuksia. Vanhan järjestelmän ja siitä aiheutuneen resurssitilanteen aikana tuollaiseen kontrollointiin ja laaduntarkkailuun ei suurimmassa osassa Suomea ollut edellytyksiä tai halua.

Kun siellä teillä on kaikki ollut niin hyvin, niin mikä estää tarjoamasta kokemuksianne hätäkeskuslaitoksen käyttöön? Jos on tarjottu mutta ei ole otettu vastaan, se ei kerro siitä että uudistus on perseestä, ainoastaan siitä että uudistajat saattavat olla


Yhtenäinen dokumentointijärjestelmä > hätäkeskuslaitos estää dokumentaation tarkastamisen

Mutta se dokumentointijärjestelmä tulee silti olemaan. Jos joku estää tiedon tarkastamisen, tässä valtiossa on onneksi olemassa aina niitä, jotka tietoon pääsevät käsiksi jos tarvetta on.

Laajempialainen tilannekuva > yleisempi, mutta epätarkempi tilannekuva

Tietyssä mielessä ehkä kyllä, mutta tämä tarkoittaa vain sitä, että eri viranomaisten johtajien ( poliisin kenttäjohtaja, P4/P3 jne.) täytyy alkaa pitää huolta siitä, mistä heille on tähänkin asti maksettu: oman vastuualueensa tilannekuvasta.

En kuitenkaan oikein ymmärrä, miten tuo tilannekuvan tarkkuus ratkaisevasti heikkenee. Myös valtion häkessä yksiköiden tilatiedot on tiedossa jos niitä on oikein käytetty. Tehtävien sijaintipaikat on tiedossa. Lossit/lautat on tiedossa. Vapaat resurssit on tiedossa. Kaikenlaista turhaakin on tiedossa...

Itsenäisyys > erittäin paljon heikentynyt yhteistyö, substanssin heikkeneminen, kehittäminen taantunut

Miksi? Onko se uudistuksen vika vai uudistajien vika? Ja minulla on varaa myöntää, että en tiedä mitä substanssi tarkoittaa, enkä jaksa googlettaakkaan. Voisi olla jotain sisältöön viittaavaa?

Itse olen myös ihmetellyt, että kaikkialla missä olen vähäistä työuraani taivaltanut on hätäkeskuspäivystäjien ja kentällä toimivan henkilöstön välit muuttuneet tavallaan viileämmiksi. "Vanhan" häken aikaan selän takana oli tuon tuostakin joku lukemassa lehtiä tai juomassa kahvia - vaikka ei olisi aina niin toivottukaan. Nyt sosiaalinen kanssakäyminen on paljon hiljaisempaa, ainoastaan poliisit ovat ottaneet tavaksi pistäytyä silloin tällöin kylässä, lähinnä öisin. Silloin tällöin on käynyt joku ambulanssimiehistö. Palopuolen ihmisiä tosi harvoin. Näillä vierailuilla tarkoitan "ruohonjuuritason" vierailuja, en herrojen kekkereitä.

Tietysti tämä kanssakäymisen hiljentyminen on ymmärrettävää siltä kantilta, että nyt ollaan eri tiloissa. Jotkut keskukset ovat vielä rajoittaneet sidosryhmien henkilöstön päivystyssaliin pääsyä, mikä on mielestäni todella älytöntä! Kuitenkin ainakin omasta mielestäni on aina ilo, jos kentältä tulevia tulee käymään kylässä heille sopivana aikana.

Laaduntarkkailu > no julkaiskaapa ylipitkiksi venyneet hälytysviiveet, niin puhutaan sitten laadun parantamisesta tarkkailun sijaan

Jos tälle linjalle mennään, niin julkaiskaa te pelastusyksiköiden ja ambulanssien todelliset lähtöviiveet varsinkin öiseen aikaan niin puhutaan sitten miten lähtöihin saadaan lisää nopeutta. Tätä linjaa en kuitenkaan kannata. Se ei ole kenenkään etu!

Ja ilman tarkkailua ei voi olla parannusta. Jos teillä on aikaisemmin tarkkailtu ja parannettu, niin muualla ei välttämättä ole. Joissain paikoissa ei ole edes tallenneltu eikä dokumentoitu - edes tulevia puheluita!

Suojatut tilat > meillä on oltu jo yli 30 vuotta suojatuissa tiloissa

Meillä ei. Meillä oltiin paloasemalla maan päällä. Ikkunoissa ei ollut edes luodinkestävää lasia. Tietysti päivystäjiä olisi saanut aina uusia, mutta kalliit radiot olisivat voineet mennä rikki. Minun tietojen mukaan se ikkuna tosin kivitettiin alas vaan kerran...

Yksin työskentely > meillä ei ole tehty koskaan yksin

Meillä on tehty, useimmissa paikoissa 24/7, lopuissa vaan öisin!

Tämä ei tietenkään ole sinun ja kolleegoidesi vika, mutta kovin sinisilmäinen on näkemyksesi. Meillä valtion häke on merkinnyt toiminnan roimaa alasajoa. On erittäin surullista, että päättäjät eivät tunnusta näitä epäkohtia ja ryhdy kiireesti korjaamaan puutteita, sillä tämä maksaa joka päivä paljon terveyden ja turvallisuuden heikkenemisenä.

Otan puolestani osaa ja valitan. Uskallan myös sanoa että näkemykseni ei ole ehkä niin sinisilmäinen kun se sinusta on aluksi näyttänyt. Kirjoitin aiemmin että mielestäni uudistus on edellytys palvelun kehittämiseksi - muuallakin kuin Etelässä.

Kirjoitin myös että suhtaudun uudistuksen toteuttamistapaan monin paikoin melko kriittisesti. Kuitenkin pysyn vakaasti sillä kannalla, että hätäkeskusuudistus on pitkällä tähtäimellä Suomen hätäkeskustoiminnalle hyvä asia.

Meillä täällä maakunnassa kehitys on ollut hieman toisen suuntainen, nimenomaan minun näkökulmastani, kunnallispoliitikkojen, palo- tai poliisipäälliköiden ym. päättäjien näkökulmasta en tiedä. Minä koen asiakkaiden saavan kokonaisuutena arvioiden keskimääräisesti parempaa palvelua kuin ennen. Minä koen että toiminta on kokonaisuutena arvioiden parantunut. Kun vielä mm. koulutusasiat ja tietojärjestelmä saataisiin kuntoon, palvelu voisi vielä parantua.

Ai niin yksi juttu, josta olin samaa mieltä kanssasi, jos se pitää painkkansa. Tosi hyvä, jos saitte lisää liksaa. Sen te todella ansaitsette. Työnne on erittäin tärkeää ja vaikeaa, mutta sitä johdetaan amatöörimäisellä tavalla.

Kiitos! Minä sain lisää liksaa, muihin en ota kantaa kun se ei minulle kuulu. Olen myös omahyväisesti sitä mieltä, että tekemämme työ on tärkeää ja vaikeaakin. Se on kuitenkin auttamisen ketjussa vain yksi lenkki: ilman meitä "porukka" ei juuri lähde keikoille, mutta ilman "porukkaa" mitään ei keikoilla tapahdu - paitsi ehkä Vaasassa silloin tällöin

Kun laitoksen virkamies olen, en tuohon johtamiseenkaan viitsi nyt suoraan sanoa mitään. Ehkäpä näkemykseni on jo jossain tihkunut läpi. Ja mistäköhän nuo väitetyt amatöörimäiset johtajat ovat kokemuksensa saaneet ja mallinsa oppineet? Hätäkeskuslaitos on kovin nuori organisaatio...

Toivottavasti "'älä unta näe" - eli Petu kenties? - et kuitenkaan anna negatiivisten kokemuksien sumentaa esittämääni ihanaa visiota siitä, mitä uudistus voisi olla, jos epäkohdat korjattaisiin. Toivottavasti voit vaikuttaa siihen että niitä korjataan ajan mittaan. Uudistus olisi pitänyt tietysti toteuttaa niin, että epäkohtia ei olisi syntynyt. Epäkohtien synty on tosin osittain helposti ymmärrettävissä: hätäkeskusuudistuksen toteuttamistavasta - niin kuin uudistuksista yleensä - päättivät ne, joilla ei ole ko. toimialan ruohonjuuritason toiminnasta juurikaan kokemusta, tai tuota kokemusta ei käytetty hyväksi raha- ym. poliittisista syistä!

Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että mikään uudistus ei ole valmis keskeneräisenä. Väitän myös että mitään näin perustavaa laatua olevaa uudistusta ei myöskään voi toteuttaa ilman tilapäistä palvelutason notkahdusta. Toivoisin myös, että aloittaville hätäkeskuksille annettaisiin mahdollisuus.

En ole missään nimessä sitä mieltä, että ongelmat tulisi painaa näkymättömiin. Tiedän kuitenkin sen, että mikäli hätäkeskusuudistuksen ongelmia käsitellään "liikaa" julkisuudessa sensaatiohakuisella tavalla, kansalaisten luottamus toimintaan saattaa pahasti järkkyä. Jos se järkkyy, ongelman saa heti seuraavaksi syliinsä päivystäjä, joka luottamuksen menettäneen kansalaisen puhelua käsittelee!

Minun on pakko nähdä tästä häkeuudistuksesta kaunista - ja sinisilmäistä - unta: Minun on pakko jaksaa uskoa siihen, että tulevaisuus on positiivinen! Minun on pakko jaksaa uskoa siihen, että lopullinen ELS x.x on hyvä ja toimiva tietojärjestelmä! Minun on pakko jaksaa uskoa siihen että vielä joskus saadaan toimiva reaaliaikainen yksiköiden paikannus jne...!

Minun on pakko uskoa tulevaisuuteen, muussa tapauksessa voisin alkaa miettiä alanvaihtoa. Mutta osittaiseksi järkytyksekseni olen huomannut pitäväni tästä työstä!

Hyvää ja turvallista uutta vuotta kaikille. Myös niille jotka eivät ole töissä!

[moska]

Entäpä olisivatkohan Takahikiän kunnan asukkaat kiinnostuneita saamaan yhtä laadukasta hätäkeskuspalvelua kuin teillä on saatu? Jos te haluattekin itse kontrolloida saamaanne hätäkeskuspalvelua ja menetelmiä mitä hätäkeskuksissa käytetään, miksi tämän pitäisi tarkoittaa sitä, että tuohon laadukkaaseen ja kontrolloituun palveluun ei muilla olisi mahdollisuuksia. Vanhan järjestelmän ja siitä aiheutuneen resurssitilanteen aikana tuollaiseen kontrollointiin ja laaduntarkkailuun ei suurimmassa osassa Suomea ollut edellytyksiä tai halua.

Kun siellä teillä on kaikki ollut niin hyvin, niin mikä estää tarjoamasta kokemuksianne hätäkeskuslaitoksen käyttöön? Jos on tarjottu mutta ei ole otettu vastaan, se ei kerro siitä että uudistus on perseestä, ainoastaan siitä että uudistajat saattavat olla

Kunnallisen häken kehittämisestä on syntynyt paljon kokemusta ja tietoa, jota on tarjottu moneenkin otteeseen, mutta vastaan ei ole otettu. Kaikesta tästä surkein esimerkki on se ELS:a, joka näyttelee varsin suurtaosaa hälyttämisessä.

Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että takahikiällä saadaan yhtä laadukasta palvelu on kuin meillä on totuttu saamaa. Valitettavasti nyt on käynyt niin, että saamme yhtä laadukasta palvelua kuin siellä takahikiällä. Muutokseen ollaan oltu tyytyväisiä kun siellä taka- ja etuhikiällä olot ovat parantuneet. Olisi mukava tietää miten on muualla. Onko tässä käynyt nyt niin, että miljoonan ihmisen palvelut on parantuneet ja neljän huonontuneet.

Hätäkeskuslaitos puhuu laadusta ja mittaamisesta. Olisi mukava joskus kuulla muistakin mittareista ja niiden tuloksista kuin miten nopeasti puheluun on vastattu ja miten nopeasti sieltä on auto lähetetty. Tärkeää tämäkin, mutta näiltä osin mikään ei vielä eroa taksikeskuksesta vaikka sitä eroa nimenomaan on korostettu.

Meillä on ollut hieno ja palkittu yhteistyö kunnallisen hätäkeskuksen kanssa. Haluamme edelleen olla mukana kehittämässä hoitoketjun ensimmäistäkin lenkkiä. Olisi mukava kun Porissakin ymmärrettäisiin tämä ja se, että stadilla takahikiällä on muissakin palveluissa eroja eikä niidenkään tasapäistämisessä ole mitään järkeä.

Uudistus - vaikka en sitä sanaa mielelläni käyttäisikään yhteyksissä joissa toiminnan taso palautetaan edelliselle vuosituhannelle - on aina yhtä hyvä kuin lopputulos, joten se on meille aivan yhdentekevää onko tyritty suunnittelussa vai toteutuksessa. Asia olisi tietysti eri, jos toteutusta arvioitaisiin jotenkin ja tekijät voitaisiin tarvittaessa vaihtaa.

[Häkepässi]

Kunnallisen häken kehittämisestä on syntynyt paljon kokemusta ja tietoa, jota on tarjottu moneenkin otteeseen, mutta vastaan ei ole otettu. Kaikesta tästä surkein esimerkki on se ELS:a, joka näyttelee varsin suurtaosaa hälyttämisessä.

Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että takahikiällä saadaan yhtä laadukasta palvelu on kuin meillä on totuttu saamaa. Valitettavasti nyt on käynyt niin, että saamme yhtä laadukasta palvelua kuin siellä takahikiällä. Muutokseen ollaan oltu tyytyväisiä kun siellä taka- ja etuhikiällä olot ovat parantuneet. Olisi mukava tietää miten on muualla. Onko tässä käynyt nyt niin, että miljoonan ihmisen palvelut on parantuneet ja neljän huonontuneet.

Hätäkeskuslaitos puhuu laadusta ja mittaamisesta. Olisi mukava joskus kuulla muistakin mittareista ja niiden tuloksista kuin miten nopeasti puheluun on vastattu ja miten nopeasti sieltä on auto lähetetty. Tärkeää tämäkin, mutta näiltä osin mikään ei vielä eroa taksikeskuksesta vaikka sitä eroa nimenomaan on korostettu.

Meillä on ollut hieno ja palkittu yhteistyö kunnallisen hätäkeskuksen kanssa. Haluamme edelleen olla mukana kehittämässä hoitoketjun ensimmäistäkin lenkkiä. Olisi mukava kun Porissakin ymmärrettäisiin tämä ja se, että stadilla takahikiällä on muissakin palveluissa eroja eikä niidenkään tasapäistämisessä ole mitään järkeä.

Uudistus - vaikka en sitä sanaa mielelläni käyttäisikään yhteyksissä joissa toiminnan taso palautetaan edelliselle vuosituhannelle - on aina yhtä hyvä kuin lopputulos, joten se on meille aivan yhdentekevää onko tyritty suunnittelussa vai toteutuksessa. Asia olisi tietysti eri, jos toteutusta arvioitaisiin jotenkin ja tekijät voitaisiin tarvittaessa vaihtaa.

ElSasta on turha enää minun puhua mitään, kaikki tietää jo sen mitä mieltä siitä työkalusta nykytilanteessa olen.

Turha minun on tuohon väitettyyn pääkaupunkiseudun tilanteeseen enää sanoa yhtään mitään: minulla ei ole siitä mitään ensikäden kokemuksia tai tietoja. Lisäksi en ole tehnyt siellä koskaan töitäkään - siis hätäkeskustöitä ainakaan. Lisäksi minun ei ole ollenkaan vaikeaa myöntää, että täällä esitetyt negatiiviset näkemykset hätäkeskusuudistuksen osalta pitävät varmaan paikkaansa - pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla. Olen edelleenkin vakaasti sitä mieltä, että muualla Suomessa muutos on ollut positiivinen.

Kunhan tässä asiassa ei olisi taustalla se, mikä monessa muussakin kinastelussa Helsingin/pääkaupunkiseudun ja valtion välillä: päättäjien välit tuntuvat olevan jostain syystä todella huonot ja joskus tuntuu että siellä riitelee enemmän ihmiset kuin asiat.

Kyllä "meidänkin" hätäkeskuksessa on kahvipöytäkeskusteluissa tiedetty, että kunhan hätäkeskusuudistus leviää Uudellemaalle, asiasta ja epäkohdista aletaan puhua ja isommalla äänellä. Etelässä toiminta on kuitenkin aivan erilaista jo pelkkiä suuruuslukuja katsottaessa. Tämä keskustelu on pelkästään positiivista, jos sillä saadaan epäkohtia poistettua.

Minä katson kuitenkin aina asiaa myös meidän suoritusportaan tasolta ja tiedän sen, että mitä enemmän hätäkeskustoiminnan tai yleensä pelastustoimen/poliisin/ensihoidon ongelmista keskustellaan julkisuudessa negatiiviseen sävyyn, sitä vaikeammaksi hätäpuhelun käsittely ja riskinarvio muuttuvat koska soittajienkin käytös muuttuu.

Muistaakseni hätäkeskuslaki tai joku muu vastaava sanoo selvästi, että sisäasiainministeriö ohjaa hätäkeskuslaitosta yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Minä vaan en ole koskaan kuullut sosiaali- ja terveysministeriön ohjanneen millään tavalla. Jos hätäkeskuslaitos väitteen mukaan estää ensihoidon riskinarvion kehittämisen tai muita ensihoidollisia asioita, olisikohan tuon sosiaali- ja terveysasioista vastaavan ministeriön aika myöskin tarttua asiaan. Luulisi löytyvän herran - tai rouvan - herrallekin!

Minä ymmärrän kyllä, että minua eikä muitakaan päivystäjiä ole syyllistetty tällä eikä muillakaan foorumeilla hätäkeskusuudistuksen epäkohdista tai valtion hätäkeskusten nykyisessä toiminnassa olevista väitetyistä epäkohdista. Kun julkisuudessa kuitenkin puhutaan, että hätäkeskus teki sitä ja tätä, vaikuttaa se kuitenkin väistämättä päivystäjiin, koska tavalla tai toisella väitetyt tekemiset ja tekemättä jättämiset yleensä liittyvät - tai ainakin liitetään - päivystystyöhön. Jos Hesarissa kirjoitetaan, että Helsingin "uusi" hätäkeskus on syvältä, niin on aivan selvää, keiden ammattitaito ja työpanos tuossa kyseenalaistuu! Siinä ei auta hätäkeskusuudistukseen tai valtion hätäkeskuslaitoksen toimintaan vetoaminen yhtään!

Tämä tässä tällä erää. Palataan asiaan jos uutta ilmenee.

[moska]

Muistaakseni hätäkeskuslaki tai joku muu vastaava sanoo selvästi, että sisäasiainministeriö ohjaa hätäkeskuslaitosta yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.

Yksi ongelman ytimistä lienee juuri tuossa, kummallakaan kompetenssi ei riitä ohjaamiseen. Ministeriöt katsovat asioita "laajasti" ja näkevät keskinkertaisuuden ratkaisuna ongelmiin. Jos STM:mästä sanotaan meille, että kyllä tämä toimii Porissakin (joka on kaupunki, niinkuin Helsinkikin) niin kyllä se toimii teilläkin, ei virkamies ole täysin tehtäviensä tasalla. Yritimme ratkaista em. ongelmaa sillä, että otettaisiin valtakunnallisesti käyttöön meidän malli, kun se toimii pienemmälläkin volyymilla toisin kuin heidän mallinsa suuremmilla. Vastaus oli ei ja perustelu sama.

Helsinki on maamme kartalla vain nuppineulan kokoinen alue... Jostain syystä hätäkeskusuudistus on tuonnut pinta-alan merkittäväksi volyymiksi.

Se on valitettavaa, että väärät ihmiset kärsivät palautteesta. Me otamme kuitenkin asiakkaan palautteen kasvotusten myös hätäkeskuslaitoksen toiminnasta, joka on aivan yhtä paljon meidän syymme kuin teidänkin.

[Häkepässi]

Se on valitettavaa, että väärät ihmiset kärsivät palautteesta. Me otamme kuitenkin asiakkaan palautteen kasvotusten myös hätäkeskuslaitoksen toiminnasta, joka on aivan yhtä paljon meidän syymme kuin teidänkin.

Sori mutta oli heti pakko palata, kun en ymmärrä mitä tuossa tarkoitat. Siis sen oletan käsittäväni että ketkä "kärsii" ja ketkä ottaa asiakkaan palautteen vastaan kasvotusten, mutta mikä on yhtä paljon kenenkin syytä? Siis keiden "teidän" ja "meidän" syytä mikä on???

Pelkään pahoin että tässä käy niin kuin monen muunkin epäkohdan kanssa: vaaditaan joku isompi julkinen pläjäys - tai paljon pienempiä lyhyen ajan sisällä - että asiat saavat edes mahdollisuuden parantua. Ja skeida valuu tietysti sinne suoritusportaaseen eli päivystäjien ja kentällä töitään tekevien niskaan: asiakas lukee jutut lehdestä ja niihin tukeutuen kyseenalaistaa päivystäjän puhelunkäsittelyn - eli kehiin hyökkää se miksi-te-kyselette-laita-se-auto-nyt-jo-tulemaan -repliikki. Kun päivystäjä hoitaa hommansa oikein ja käsittelee urputuksesta huolimatta puhelun niin kuin kuuluu eli ei "vaan laita sitä autoa tulemaan", niin totta kai se asiakas haukkuu seuraavaksi ne kyytihenkilöt tai poliisit jotka paikalle joutuvat menemään - mikäli se auto siis ylipäätään sinne lähetetään.

Mutta voimia teille sinne etelään! Jospa se siitä - ja jos ei niin meikäläisen virka-asema ja vaikutusvallattomuus ei kyllä riitä tuomaan asiaan parannusta...

[Petu]

Surullista havaita hätäkeskuspäivystäjässä tällaista sinisilmäisyyttä. Mietpä seuraavia väittämiäsi ja vastaa niihin uudelleen.

Laaduntarkkailu > no julkaiskaapa ylipitkiksi venyneet hälytysviiveet, niin puhutaan sitten laadun parantamisesta tarkkailun sijaan

Jos tälle linjalle mennään, niin julkaiskaa te pelastusyksiköiden ja ambulanssien todelliset lähtöviiveet varsinkin öiseen aikaan niin puhutaan sitten miten lähtöihin saadaan lisää nopeutta. Tätä linjaa en kuitenkaan kannata. Se ei ole kenenkään etu!

Moneen kertaan nähty rutiini yöllä keikalle lähtevästä sakusta: ensin auton luokse ehtivä käy painamassa statukselta lanssin matkalle, lähtee etsimään printtiä ja sitten autoon odottelemaan kaveria... Yksikkö on "matkalla" suhteellisen nopeasti, se koska tallista on ulkona onkin kokonaan eri asia

Suojatut tilat > meillä on oltu jo yli 30 vuotta suojatuissa tiloissa

Meillä ei. Meillä oltiin paloasemalla maan päällä. Ikkunoissa ei ollut edes luodinkestävää lasia. Tietysti päivystäjiä olisi saanut aina uusia, mutta kalliit radiot olisivat voineet mennä rikki. Minun tietojen mukaan se ikkuna tosin kivitettiin alas vaan kerran...

On nuo suojatut tilat joissain paikoissa hienoja!
Aikoinaan kun oltiin tutustumassa Helsingin ahk:hon, niin kehuivat että radiotkin ovat niin hyvin EMP-suojattu että kestävät ydinräjähdyksen aiheuttaman pulssin. Menivät hiukan vaikeiksi siinä vaiheessa, kun kysyin että keneen he sitten ovat sen jälkeen sillä radiolla yhteydessä, kun maan pinnalla olisi kaikki radiot siinä vaiheessa entisiä

Toivottavasti "'älä unta näe" - eli Petu kenties?

En ollut minä, jotain lainaus sotkuja vain siivoilin

Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että mikään uudistus ei ole valmis keskeneräisenä. Väitän myös että mitään näin perustavaa laatua olevaa uudistusta ei myöskään voi toteuttaa ilman tilapäistä palvelutason notkahdusta. Toivoisin myös, että aloittaville hätäkeskuksille annettaisiin mahdollisuus.

Niinpä. Helsingin Sanomissa ollut mielipidekirjoitus koski todennäköisesti Helsingin hätäkeskusta. Nopeasti on valituksia alkanut tulla, 1.10. on hätäkeskus siirtynyt valtiolle ja 1.12. alkaen myös poliisin hätänumeroon soitetut puhelut ovat ohjautuneet sinne. Ja jo 11.12. lehdessä haukutaan yleisönosastolla hätäkeskusta...

No täällä pääkaupunkiseudulla, ja varsinkin tuolla meidän itäisessä naapurikunnassamme tuntuu olevan vahvasti vallalla tämä "mullehetikaikki" -kulttuuri, ja pienimmästäkin ongelmatilanteesta soitetaan hätäkeskukseen. Jokunen vuosi sitten oli mukavaa yrittää soittaa hätäkeskukseen heti sähköjen kadottua kun jokainen helsinkiläinen tuntui soittavan samaan aikaan kertoakseen, että meiltä meni sähköt. Ei siinä mennyt kuin 10 minuuttia että hätäkeskukselle saatiin tieto palavasta muuntamosta. Ja silloinkin kiertoteitse...


Ainut mikä uudistuksessa tuossa mietityttää on tuo puhelujen ohjautuminen pääkaupunkiseudulla. Puhelu kun eräissä paikoissa voi ohjautua "väärälle" hätäkeskukselle, esim tuossa on "kolmen hätäkeskuksen rajapyykki". No toivottavasti palvelu on parempaa kuin aikoinaan kun soitin kännykällä poliisin hätänumeroon puukkotappelusta. Puhelu ohjautui jostain ihmeellisestä syystä Helsingin poliisille, jossa totesivat paikan kuultuaan, että soita Espoon poliisille äläkä meille...

MUTTA JOKA TAPAUKSESSA KAIKILLE HYVÄÄ UUTTA VUOTTA!

[#410]

Enempää kantaaottamatta, yhtenä esimerkkinä kerrottakoot vaikka dramaattinen ja surullinen Konginkankaan bussiturma. Näin jälkeenpäinajateltuna en olisi halunnut olla se vanhanmallin yksinäinen ahk-päivystäjä Äänekosken paloasemalla, kun toimita alkoi. Kun ei tuo toiminta ihan hiljaiselta Kehässäkään kuulostanut.

On siellä salissa kuitenki nyt sitten sitä resurssia ihan eri tavalla, kun alkaa tapahtua. Ja aina on joku, joka tietää jostain asiasta enemmän, kuin toinen.

Eräissä valtion hätäkeskuksissa on yöajan vuorovahvuus erittäin matala. Keski-Suomesta en tiedä, mutta huolestuttavaa on seurata vallitsevaa kehitystä myös talon sisältä.
Esim:Meiltä otettiin yövuoroista kaksi hlöä pois, että saatiin ruuhkaisille päivävuoroille enemmän kapasiteettia. Meillä nykyään yövuoroissa hetkestä riippuen 3-4 henkilöä vähemmän kuin ennen uudistusta olleissa useissa vanhoissa keskuksissa. Nykyisestäkin määrästä on kova paine vähentää/siirtää muille kellonajoille.Meilläkään yövuoron vahvuus ei kestä isoa yksittäistä tilannetta useista pienemmistä (lue keskisuuri) puhumattakaan. Yöllä on toivotonta saada ylityöporukkaa äkkiä töihin, kun sitä ei tule "porkkanoiden" kera päivälläkään...

Mutta enemmän kauhistuttaa itäisessä Suomessa tapahtuva muutos (yövuorojen vahvuudet lähes olemattomiin), jota onneksi henkilöstö kirjallisesti vastustaa-->tuskin johtaa mihinkään??

Mutta onneksi en ehdi vastaamaan kuin yhteen puheluun kerrallaan. Sen käsittelen huolella,teen riskinarvion ja tarvittaessa hälytän. (Useimmiten tosin puhelu ei johda hälytyksiin.) Minua ei voida syyttää jatkuvasti jonossa olevista puheluista tai sieltä luopuvista soittajista. Olenhan tehnyt parhaani, sen PITÄÄ riittää.

[Petu]

Odottakaa vaan, kun siirtävät valtionhallinnon alueellistamis innossaan Helsingin hätäkeskuksen vaikkapa Utsjoelle