Vastaa tähän aiheeseen
Moips!
Täällä on puhuttu viestiliikenteestä ja sen jakautumisesta jne.
Voisiko joku häketoiminnan ammattilainen selventää meille kentällä toimiville hätäkeskuksien yhteistyötahoille, mihin esim. jako ANTO- ja INFO -puheryhmiin perustuu. Kuunteleeko kaikki päivystäjät molempia puheryhmiä vai onko päivystäjät jaettu puheryhmien tai tehtävien mukaan (vai olisiko paremminkin puheryhmät jaettu tehtävien mukaan...).
Kentällä on kohtuullisen paljon syntynyt ihmetystä, miksi pitää olla kaksi eri puheryhmää saman hätäkeskuksen kanssa toimimiseen. Minulla jonkinlainen käsitys aiheesta on, mutta löytyisikö ammattilaisilta tyhjentävä häkeammattilaisen perustelu tähän? Motivoisi kentällä toimivia mahdollisesti paremmin katsomaan, missä puheryhmässä asioitaan möläyttelee.
Kertoisiko joku ihan konkreettisesti, miten hätäkeskuksen toiminta tai kentällä toimivien yksiköidenkin toiminta mahdollisesti vaikeutuu jos käytetään väärää puheryhmää liikennöimiseen.
Omasta puolesta ainakin voisin sanoa tarpeettoman ANTO- tai INFO -ryhmissä liikennöinnin haittaavan yksiköiden toimintaa ja aiheuttavan sen, ettei välttämättä sitten kuulla sieltä seasta mahdollisesti meille tarkoitettua kutsua. Yksiköiden tulisi toimia mahdollisimman paljolti omissa toimintaryhmissään (pelastuksella kuntaryhmät ja johtoryhmät, ensihoidossa ensihoidon omissa ryhmissä ja vastaavissa johtoryhmissä).
Mikä merkitys hätäkeskuksen kannalta on käyttää tilatietoviestejä puheen sijaan?
Ynnä muita sellaisia viestiliikenteeseen liittyviä tekijöitä hätäkeskuksen/hätäkeskuspäivystäjän kannalta.
Kiitos.
0
28 vastausta tähän aiheeseen
#2
-
- Jäsen
-
- 39 viestiä
Jäsen
-
Pelastustoimialue:
Hätäkeskus
Lisätty 28 heinäkuu 2005 - 23:58
Tässä tiivistetty vastaus ensihoitsulle:
Ensinnäkin Suomessa ei ole yhtenäistä toimintamallia hätäkeskuksen salitoiminnalle ja sen seurauksena ei myöskään puheryhmien käyttö ole samanlaista kaikkialla. Karkeasti jaettuna löytyy kahta mallia.
1. Sakujen ja häken välinen liikenne hoidetaan anto-ryhmässä kohteeseen saakka. Infoa käytetään tällöin esim. pyydettäessä kohteessa lisäapua, ilmoitettaessa kuljetuksen varausasteesta ja koodista sekä kuljetusosoitteesta. Lisäksi infoa käytetään tällöin omien keikkojen ilmoittamiseen ja muihin tarpeellisiin tiedon välityksiin, jotka liittyvät vaikkapa normaalista poikkeavaan valmiuteen tms.
Tässä mallissa keikan antava päivystäjä yleensä vaientaa hälyttäessään muut puheryhmät ko. antoa lukuunottamatta. Infoa antopöydän (=puheluja vastaanottava pöytä) ei tarvitse kuunnella lainkaan -> radiomelu vähenee häkessä huomattavasti. Tällöin anto myös erottaa helpommin "oman" sakunsa kutsun ja voi kommunikoida sen kanssa ilman häiriötä muilta ryhmiltä. Päivystäjä pyrkii hoitamaan vähintään ensimmäiset yhteydenotot ja sen vaatimat toimenpiteet antamastaan keikasta. Tällöin myös saku saa tietoa juuri siltä päivystäjältä, joka keikan on antanut. Näin ei myöskään tule ongelmia, mikäli lappuun ei ole kirjattu ylös kaikkea tietoa.
Haittapuolena saattaa aiheutua ongelmia, mikäli sakun lähtöviive on pitkä ja hätäkeskus on ruuhkainen. Tällöin keikan vastaanottanut päivystäjä ei kykene odottamaan sakun liikkeellelähtöä ja joku muu joutuu vastaamaan mahdolliseen keikkaa koskevaan tiedusteluun.
Sakun itsensä ei tässä mallissa tarvitse kuunnella häken suuntaan muita kuin anto-ryhmää -> vähentää merkittävästi heille aiheutuvaa radiomelua parantaen viestinnän selkeyttä ja havaittavuutta sekä kantautumista ulkopuolisille.
2. Toisessa mallissa anto-ryhmissä pelkästään annetaan keikkoja ja niissä ei liikennöidä lainkaan kentältä häken suuntaan. Tällöin anto-pöydät eivät kuuntele lainkaan info-ryhmiä, vaan kaikki infon liikenne menee häken info-pöydän kautta.
Tässä mallissa häke kykenee mahdollisesti ottamaan nopeammin hätäpuheluita vastaan ja melu on vähäisempää, mutta kenttä pääsee harvemmin kommunikoimaan suoraan puhelun käsitelleen päivystäjän kanssa -> tietoa voi jäädä päivystäjälle itselleen. Samalla myös antopöytien kirjallisen tuotoksen ja info-päivystäjän rooli nousevat todella merkittävään asemaan. Info-päivystäjän tehtäviin kuuluu yleensä myös vastata esim kiireettömiin puheluihin ja hoitaa logistiikkaa koko hälytysalueella. Tällöin kaikki "punaiset" keikat menevät yhden päivystäjän kautta, jolloin hänen täytyy olla todella hyvin tehtäviensä tasalla, tehdä hiki hatussa hommia, mutta samalla hän voi toisaalta myös jakaa tehokkaasti resursseja.
---------
Yllä oleva oli hätäisesti kirjoitettua, joten puutteita jäi ja kirjoitusvirheitä varmasti löytyy. Info-pöytämallien puolesta ja vastaan löytyy hyviä perusteita. Ongelmia kuitenkin tuottaa häken vuorovahvuudet, jotka eivät välttämättä riitä pyörittämään yhtäaikaisesti sekä poliisin, että pelastuksen ja sakun erillistä info-pöytää ("sininen ja punainen info"). Kuinka toteutat yhtälön, jossa väestöpohja lähentelee puolta miljoonaa (kirjattavia tehtäviä aiheutuu tällöin 600 - 1300 kpl / vrk), kaikkien viranomaisten ajoneuvokalusto on yhteenlaskettuna reilut 600 kpl ja ilmoitinlaitteita on pitkästi kolmatta tuhatta? Minimivuorovahvuus (=yleensä varsinkin kesällä vilkkaimpana aikana realismia) saattaa kuitenkin lomineen ja muine sosiaalisine poissaoloineen olla vain esim 1+5 tai 1+6. Mikäli perustetaan kaksi infoa, jää puheluita vastaanottamaan mahdollisesti vain 3 päivystäjää ja vuoromestari tueksi. Lisäksi on hoidettava normaali tauotus työvuorolle, jolloin ison osan työvuorosta yksi henkilö on poissa salista kahvilla, syömässä, vessassa yms. Panostusta ei siten voida laittaa liaksi pelkästään radiopäivystykseen, sillä puhelimeenkin on vastattava.
---
Tulipas tekstiä vaikka tarkoitus oli olla ytimekäs. Yhdellä lauseella sanottuna, puheryhmien ja statusten tarkoitus on helpottaa ja vähentää häken ja samalla myös muiden viranomaisten työtä, ei tehdä siitä vaikeampaa. Mikäli jäi jotain epäselvää, kysy tarkennusta.
Ensinnäkin Suomessa ei ole yhtenäistä toimintamallia hätäkeskuksen salitoiminnalle ja sen seurauksena ei myöskään puheryhmien käyttö ole samanlaista kaikkialla. Karkeasti jaettuna löytyy kahta mallia.
1. Sakujen ja häken välinen liikenne hoidetaan anto-ryhmässä kohteeseen saakka. Infoa käytetään tällöin esim. pyydettäessä kohteessa lisäapua, ilmoitettaessa kuljetuksen varausasteesta ja koodista sekä kuljetusosoitteesta. Lisäksi infoa käytetään tällöin omien keikkojen ilmoittamiseen ja muihin tarpeellisiin tiedon välityksiin, jotka liittyvät vaikkapa normaalista poikkeavaan valmiuteen tms.
Tässä mallissa keikan antava päivystäjä yleensä vaientaa hälyttäessään muut puheryhmät ko. antoa lukuunottamatta. Infoa antopöydän (=puheluja vastaanottava pöytä) ei tarvitse kuunnella lainkaan -> radiomelu vähenee häkessä huomattavasti. Tällöin anto myös erottaa helpommin "oman" sakunsa kutsun ja voi kommunikoida sen kanssa ilman häiriötä muilta ryhmiltä. Päivystäjä pyrkii hoitamaan vähintään ensimmäiset yhteydenotot ja sen vaatimat toimenpiteet antamastaan keikasta. Tällöin myös saku saa tietoa juuri siltä päivystäjältä, joka keikan on antanut. Näin ei myöskään tule ongelmia, mikäli lappuun ei ole kirjattu ylös kaikkea tietoa.
Haittapuolena saattaa aiheutua ongelmia, mikäli sakun lähtöviive on pitkä ja hätäkeskus on ruuhkainen. Tällöin keikan vastaanottanut päivystäjä ei kykene odottamaan sakun liikkeellelähtöä ja joku muu joutuu vastaamaan mahdolliseen keikkaa koskevaan tiedusteluun.
Sakun itsensä ei tässä mallissa tarvitse kuunnella häken suuntaan muita kuin anto-ryhmää -> vähentää merkittävästi heille aiheutuvaa radiomelua parantaen viestinnän selkeyttä ja havaittavuutta sekä kantautumista ulkopuolisille.
2. Toisessa mallissa anto-ryhmissä pelkästään annetaan keikkoja ja niissä ei liikennöidä lainkaan kentältä häken suuntaan. Tällöin anto-pöydät eivät kuuntele lainkaan info-ryhmiä, vaan kaikki infon liikenne menee häken info-pöydän kautta.
Tässä mallissa häke kykenee mahdollisesti ottamaan nopeammin hätäpuheluita vastaan ja melu on vähäisempää, mutta kenttä pääsee harvemmin kommunikoimaan suoraan puhelun käsitelleen päivystäjän kanssa -> tietoa voi jäädä päivystäjälle itselleen. Samalla myös antopöytien kirjallisen tuotoksen ja info-päivystäjän rooli nousevat todella merkittävään asemaan. Info-päivystäjän tehtäviin kuuluu yleensä myös vastata esim kiireettömiin puheluihin ja hoitaa logistiikkaa koko hälytysalueella. Tällöin kaikki "punaiset" keikat menevät yhden päivystäjän kautta, jolloin hänen täytyy olla todella hyvin tehtäviensä tasalla, tehdä hiki hatussa hommia, mutta samalla hän voi toisaalta myös jakaa tehokkaasti resursseja.
---------
Yllä oleva oli hätäisesti kirjoitettua, joten puutteita jäi ja kirjoitusvirheitä varmasti löytyy. Info-pöytämallien puolesta ja vastaan löytyy hyviä perusteita. Ongelmia kuitenkin tuottaa häken vuorovahvuudet, jotka eivät välttämättä riitä pyörittämään yhtäaikaisesti sekä poliisin, että pelastuksen ja sakun erillistä info-pöytää ("sininen ja punainen info"). Kuinka toteutat yhtälön, jossa väestöpohja lähentelee puolta miljoonaa (kirjattavia tehtäviä aiheutuu tällöin 600 - 1300 kpl / vrk), kaikkien viranomaisten ajoneuvokalusto on yhteenlaskettuna reilut 600 kpl ja ilmoitinlaitteita on pitkästi kolmatta tuhatta? Minimivuorovahvuus (=yleensä varsinkin kesällä vilkkaimpana aikana realismia) saattaa kuitenkin lomineen ja muine sosiaalisine poissaoloineen olla vain esim 1+5 tai 1+6. Mikäli perustetaan kaksi infoa, jää puheluita vastaanottamaan mahdollisesti vain 3 päivystäjää ja vuoromestari tueksi. Lisäksi on hoidettava normaali tauotus työvuorolle, jolloin ison osan työvuorosta yksi henkilö on poissa salista kahvilla, syömässä, vessassa yms. Panostusta ei siten voida laittaa liaksi pelkästään radiopäivystykseen, sillä puhelimeenkin on vastattava.
---
Tulipas tekstiä vaikka tarkoitus oli olla ytimekäs. Yhdellä lauseella sanottuna, puheryhmien ja statusten tarkoitus on helpottaa ja vähentää häken ja samalla myös muiden viranomaisten työtä, ei tehdä siitä vaikeampaa. Mikäli jäi jotain epäselvää, kysy tarkennusta.
#3
-
- Jäsen
-
- 129 viestiä
Jäsen
- Location:Turku
- Interests:Vpk, voimanosto ja meripelastus
-
Pelastustoimialue:
Varsinais-Suomi
Lisätty 29 heinäkuu 2005 - 00:03
LAINAUS(Ensihoitsu @ 28.07.2005 - 19.16)
Kuunteleeko kaikki päivystäjät molempia puheryhmiä vai onko päivystäjät jaettu puheryhmien tai tehtävien mukaan (vai olisiko paremminkin puheryhmät jaettu tehtävien mukaan...).
Mikä merkitys hätäkeskuksen kannalta on käyttää tilatietoviestejä puheen sijaan?
Mikä merkitys hätäkeskuksen kannalta on käyttää tilatietoviestejä puheen sijaan?
Jos häkessä on ANTO ja INFO -pöydät jaettu, niin ei se ainakaan toimi. Monta kertaa kun kuuntelee, voi todeta että toinen pöytä ei tiedä mitä toinen on tehnyt.
En ole alan ammattilainen, häkepäivystäjät voivat korjata, jos jotain korjattavaa löytyy.
Viestiä muokkasi HP4, 29 heinäkuu 2005 - 00:04
"Tästä mitään tuu, kerätään kamat ja lähetään asemalle. Kivijalkaan meni."
#4
-
- Jäsen
-
- 522 viestiä
Vanhempi Jäsen
-
Pelastustoimialue:
Hätäkeskus
Lisätty 29 heinäkuu 2005 - 00:22
LAINAUS(Ensihoitsu @ 28.07.2005 - 19.16)
Voisiko joku häketoiminnan ammattilainen selventää meille kentällä toimiville hätäkeskuksien yhteistyötahoille, mihin esim. jako ANTO- ja INFO -puheryhmiin perustuu. Kuunteleeko kaikki päivystäjät molempia puheryhmiä vai onko päivystäjät jaettu puheryhmien tai tehtävien mukaan (vai olisiko paremminkin puheryhmät jaettu tehtävien mukaan...).
***Päivystäjä-nimimerkki jo ansiokkaasti vastasikin. Omassa työkohteessani jako on selkeä: ANTO-ryhmissä pelkästään keikat häkestä kentälle päin. Pystyy teoriassa jatkuvasti suorittamaan uusia hälytyksiä, ettei turhaa höpinää ole ANTO-ryhmissä. INFO-ryhmissä radioliikenne häkeen päin kentältä ja lisätiedot yms. Meillä INFO-päivystäjät eivät pääsääntöisesti kuuntele ANTO-ryhmiä, sillä INFOissakin tulee riittävästi mölyä eetteriin... Vastaavasti ANTO-pöydät eivät ehdi INFO-ryhmiä kuuntelemaan, koska puhelimet soivat tiuhaan, ja puheluidenkäsittelemistä varten ANTO-pöydät ovatkin. Toimii mielestäni hyvin. Olen toiminut myös häkessä, jossa kaikki tekevät kaikkea, ja täytyy sanoa, että välillä on koko sali aivan sekaisin!!! Näitäkin hätäkeskuksia on Suomessa monen monta.***
LAINAUS
Kentällä on kohtuullisen paljon syntynyt ihmetystä, miksi pitää olla kaksi eri puheryhmää saman hätäkeskuksen kanssa toimimiseen. Minulla jonkinlainen käsitys aiheesta on, mutta löytyisikö ammattilaisilta tyhjentävä häkeammattilaisen perustelu tähän? Motivoisi kentällä toimivia mahdollisesti paremmin katsomaan, missä puheryhmässä asioitaan möläyttelee.
***Hälytysten perillemenoon liittyen: Status-alarm menee aina ja GSM-viestitkin, mutta Virve-viestien kanssa ongelmia jos puheryhmissä liikennettä. Hälyttämistä varten pitää olla heti käytettävissä vapaata puheryhmätilaa, sillä puheryhmään luetun puheen kuulevat vakituisilla asemilla olevat asemakulutuksena kaiuttimistaan. Kieltämättä joskus joutuu nykyäänkin odottamaan, että joku muu saa muun hälytyksen alta pois. Lähinnä sakuja hälytetään jatkuvasti aivan samanaikaisesti eri tilanteisiin. ***LAINAUS
Omasta puolesta ainakin voisin sanoa tarpeettoman ANTO- tai INFO -ryhmissä liikennöinnin haittaavan yksiköiden toimintaa ja aiheuttavan sen, ettei välttämättä sitten kuulla sieltä seasta mahdollisesti meille tarkoitettua kutsua. Yksiköiden tulisi toimia mahdollisimman paljolti omissa toimintaryhmissään (pelastuksella kuntaryhmät ja johtoryhmät, ensihoidossa ensihoidon omissa ryhmissä ja vastaavissa johtoryhmissä).
***Oman näkemykseni kannalta häkeä ei liiemmälti kiinnosta juttelut, joissa kehoitetaan peruuttamaan vielä kaksi metriä, ja nostamaan puomitikas siitä ylös kohti kattoa. Kuuluisi todellakin johonkin kuntaryhmään tms. Valitettavan usein vastaavia juttuja kuulee INFO-ryhmissä... ***
LAINAUS
Mikä merkitys hätäkeskuksen kannalta on käyttää tilatietoviestejä puheen sijaan?
***Tietojärjestelmän ollessa mikä tahansa nykyään käytössä olevista, tapahtuu tilatietojen käyttämisen mukaan tj:ssä vastaavia muutoksia. Esim. Matkalla-Kohteessa-Potilaan luona-Kuljettaa A/B tai C/D-Perillä jne. (plus useat muut) Nykyään vielä Kuljettamisen yhteydessä puheena kerrotaan kuljetusosoite ja varausaste ja kuljetuskoodi. Lisäksi sakut joka tapauksessa painavat vielä sen Kuljettaa-stauksen varausasteensa kanssa, jolloin häke näkee aidon tilatiedon ja käytettävyyden samanaikaisiin tehtäviin yms. Todellisen tilatiedon merkitys koskee tietenkin myös muita toimijoita. Jatkuvasti vapaana radiolla olevia yksiköitä bongataan keikoille mukaan vaste-ehdotuksien lisäksi. Meillä lähinnä INFO-pöydät seuraavat niitä. INFOt seuraavat siis koko alueen logistiikkaa. Esim. sairaalasiirrot työllistävät päivällä runsaasti (10-20 jonossa on aivan normaalia),INFO ajattaa yksiköt järkevästi kuitenkaan perusvalmiutta vaarantamatta. (INFOt eivät ota puheluita vastaan muilta kuin kenttäyksiköiltä)***LAINAUS
Ynnä muita sellaisia viestiliikenteeseen liittyviä tekijöitä hätäkeskuksen/hätäkeskuspäivystäjän kannalta.
***Yleisesti pelastus- ja ensihoitosektorit ovat hyvin sisäistäneet puheryhmien sujuvan käytön, mutta poliiseilla se on vielä hieman hakusessa. Tosin työturvallisuussyistä osittain, muttei siitä sen enempää.
Toivottavasti hieman selvensi aihetta häken näkökulmasta ajateltuna.***
LAINAUS
Kiitos.
#5 **Guest**
-
- Vierailija
Lisätty 29 heinäkuu 2005 - 00:40
Aluksi on todettava, että jotkut ehtivät jo vastaamaan sillä aikaa kun minä vasta hakkasin vuodatustani: yhtään vastausta ei topicin huomatessani ollut, mutta kun piti yrittää tehdä välillä töitäkin niin meni kirjoittamiseen vähän enemmän aikaa En nyt rupea editoimaan tekstiäni näissä muissa vastauksissa olleiden seikkojen mukaan vaan laitan sen tänne siinä muodossa missä Ensihoitsun kirjoitukseen vastasin
Teoriassahan kaunis tarkoitus olisi se, että ANTO-pöydät ottavat vastaan hätäpuheluita, käsittelevät niitä ja "jakavat" keikkaa yksiköille ja huolehtivat muutenkin tehtävän siihen malliin että yksiköt sen pystyvät parhaalla tavalla hoitamaan.
INFO-pöydän rooli olisi mm. seurata yleistä tilannekuvaa, tukea puheluita vastaanottavia päivystäjiä lähimmän ja tarkoituksenmukaisimman yksikön valinnassa kiireellisiin tehtäviin sekä tukea kentällä olevia yksiköitä tarpeellisin lisätiedoin jne sekä tämän lisäksi huolehtia muistakin tukitoimista: kirjaa poliisipartioiden ja muidenkin yksiköiden oma-aloitteiset tehtävät sekä poliisipartioiden ilmoittamat suoritteet ja muut tiedot, vastaa poliisipartioiden tekemiin rekisterikyselyihin, huolehtii ambulanssien kuljetusosoitteiden ja varausasteiden merkitsemisestä - koska hätäkeskuslaitos ei ole onnistunut hankkimaan sellaista systeemiä, jossa kuljetuskoodit, -osoitteet ja varausasteet välittyisivät statusviesteillä
- sekä huolehtii lisäresurssipyynnöistä kaikilta rintamilta ruumisautosta hinureihin jne. INFO huolehtii pääsääntöisesti myös odotuksella olevien tehtävien jakamisesta vapautuville yksiköille. Kaiken muun toiminnan lisäksi INFO joutuu monesti sotkeutumaan automaattisiin ilmoitinlaitteisiin ja niiden testauksiin, jos erillistä laitteiden testaajaa ei työvuorossa satu juuri sillä hetkellä olemaan.
Tästä voi nähdä että INFO saattaa olla aika työllistetty paikka, joten ei ole mikään ihme, jos siellä joutuu odottamaan puheenvuoroaan joskus minuuttikaupallakin. "Omassa" hätäkeskuksessani INFO-pöytiä on yleensä yksi ja joskus kiireisempinä aikoina yhdistetty ANTO- ja INFO-pöytä joka tukee INFOa mutta ottaa vastaan myös hätäpuheluita. Pääasiallinen INFO ei ota vastaan puheluita, paitsi jonotilanteissa jos vuoromestari on vapaana toimimaan hetken INFOna. Jos VM on varattu ei INFO ota puheluita vaikka niitä olisi jonossakin.
Eli kuten Ensihoitsu epäilikin, päivystäjille on jyvitetty erilaisia tehtäviä ja tämän jaon mukaan myös kuunneltavat puheryhmät ovat erilaisia. Lisäksi kaikki suurimmissa hätäkeskuksissa jatkuvaa päivystystä vaativat puheryhmät eivät "mahdu" kerralla DWS:ään kuunteluun, joten tämäkin pakottaa eri pöydät kuuntelemaan eri ryhmiä.
Jako ANTO- ja INFO-puheryhmiin perustuu siihen, että varsinaisia päivystyspöytiä ei kuormitettaisi tarpeettomasti sellaisella VIRVE-liikenteellä, jolla ei niille ole merkitystä. Näin koetetaan varmistaa mahdollisimman häiriötön työympäristö hätäpuhelujen vastaanottamiseen.
Eri keskuksissa on olemassa erilaisia käytäntöjä siihen, missä tehtävän elinkaaren vaiheessa yksiköiden ja HÄKEn välinen liikenne siirtyy ANTO-ryhmästä INFOon. Tämän hetken työpaikassa siirtymän pitäisi pääsääntöisesti tapahtua paikalla-statuksen hetkellä. Eli kaikki pölinä matkalla-aikaan käydään ANTO-ryhmässä, ja kun yksikön status on paikalla, siirrytään INFOon. Myös kaikki kiireettömät radiolla annettavat ilmoitukset kuten oma-aloitteiset tehtävät, huoltoilmoitukset ym. sälä annetaan INFOlla.
Itse envarauksetta kannata tuota paikalla-hetkellä siirtymistä, mutta se on tässä puljussa toimintatapa, enkä nyt vielä muunkaanlaista ole töissäni päässyt kokeilemaan. Ihannetilanne olisi, että yksikön ei tarvitsisi siirtyä puheryhmästä
toiseen kesken tehtävän. Yksi malli olisi se, että kaikki hälytysluontoinen liikenne
HÄKEstä kentällä olevaan yksikköön käytäisiin ANTO-ryhmässä, ja kaikki muu pulina yksiköstä HÄKEen ja kiireetön pulina HÄKEstä yksikköön käytäisiin INFO-ryhmässä. Toinen malli olisi se, että ANTO-ryhmässä tulisivat ainoastaan tehtävänannot, kaikki muu pulina käytäisiin INFO-ryhmässä. Jokainen voi ehdottaa oman mallinsa tänne joukon jatkoksi...
Nykyisten hälytysalueiden koko huomioon ottaen on väistämätöntä, että yksiköiden ja häken välisessä liikenteessä joudutaan käyttämään erillisiä ANTO ja INFO-ryhmiä, mutta viestiliikenteen jaottelumallista näihin ryhmiin voidaan kyllä käydä keskusteluja. Tärkein kriteeri mielestäni on kaikessa viestiliikennejärjestelyissä se että hätäkeskus tietää aina missä puheryhmässä yksikkö on tavoitettavissa. Tämän takia puheryhmistä toisiin siirtymiset tehtävän elinkaaren aikana täytyisi saada minimiin, sillä ihminen on inhimillinen ja unohtavainen - niin kentällä kuin häkessäkin... Tietysti myös yksikön on tiedettävä, missä puheryhmässä häke vastaa lisäapupyyntöihin ym. kiireellisiin yksikön yhteydenottoihin.
Statuksista sen verran, että kun muistetaan kaava vastaanotettu-matkalla-paikalla-(kohteessa)-(kuljettaa)-perillä-vapaa, niin kaikki menee suhteellisen jouhevasti. Kohteessa on suluissa sen takia, koska ko. tilatiedon merkitys ja käyttämisen pelisäännöt näyttävät ainakin omalla toimialueellani olevan vähän epäselvät, kuljettaa taas sen takia että yleensähän sen joutuu antamaan puheviestinä - paitsi tietysti Edistyksellisessä Etelässäkin Kunhan Uusimaa siirtyy valtiolle ja ELSsiin, homma saattaa mennä mielenkiintoiseksi...
Omasta mielestäni statuksiin täytyisi saada vielä status vapaana alueen ulkopuolella tms, joka tarkoittaisi vapaana olevaa yksikköä, joka ei kuitenkaan ole omalla toimialueellaan, vaan esimerkiksi palaamassa pitkältä siirrolta. Näin ainakin siihen asti kunnes reaaliaikainen yksiköiden paikannus saadaan käyttöön.
Kommentteja saa vapaasti esittää ja niitä jopa toivotaan!
Työn iloa kaikille
T: Häkepässi - salasanansa unohtaneena vieraana...
En nyt rupea editoimaan tekstiäni näissä muissa vastauksissa olleiden seikkojen mukaan vaan laitan sen tänne siinä muodossa missä Ensihoitsun kirjoitukseen vastasinTeoriassahan kaunis tarkoitus olisi se, että ANTO-pöydät ottavat vastaan hätäpuheluita, käsittelevät niitä ja "jakavat" keikkaa yksiköille ja huolehtivat muutenkin tehtävän siihen malliin että yksiköt sen pystyvät parhaalla tavalla hoitamaan.
INFO-pöydän rooli olisi mm. seurata yleistä tilannekuvaa, tukea puheluita vastaanottavia päivystäjiä lähimmän ja tarkoituksenmukaisimman yksikön valinnassa kiireellisiin tehtäviin sekä tukea kentällä olevia yksiköitä tarpeellisin lisätiedoin jne sekä tämän lisäksi huolehtia muistakin tukitoimista: kirjaa poliisipartioiden ja muidenkin yksiköiden oma-aloitteiset tehtävät sekä poliisipartioiden ilmoittamat suoritteet ja muut tiedot, vastaa poliisipartioiden tekemiin rekisterikyselyihin, huolehtii ambulanssien kuljetusosoitteiden ja varausasteiden merkitsemisestä - koska hätäkeskuslaitos ei ole onnistunut hankkimaan sellaista systeemiä, jossa kuljetuskoodit, -osoitteet ja varausasteet välittyisivät statusviesteillä
- sekä huolehtii lisäresurssipyynnöistä kaikilta rintamilta ruumisautosta hinureihin jne. INFO huolehtii pääsääntöisesti myös odotuksella olevien tehtävien jakamisesta vapautuville yksiköille. Kaiken muun toiminnan lisäksi INFO joutuu monesti sotkeutumaan automaattisiin ilmoitinlaitteisiin ja niiden testauksiin, jos erillistä laitteiden testaajaa ei työvuorossa satu juuri sillä hetkellä olemaan.Tästä voi nähdä että INFO saattaa olla aika työllistetty paikka, joten ei ole mikään ihme, jos siellä joutuu odottamaan puheenvuoroaan joskus minuuttikaupallakin. "Omassa" hätäkeskuksessani INFO-pöytiä on yleensä yksi ja joskus kiireisempinä aikoina yhdistetty ANTO- ja INFO-pöytä joka tukee INFOa mutta ottaa vastaan myös hätäpuheluita. Pääasiallinen INFO ei ota vastaan puheluita, paitsi jonotilanteissa jos vuoromestari on vapaana toimimaan hetken INFOna. Jos VM on varattu ei INFO ota puheluita vaikka niitä olisi jonossakin.
Eli kuten Ensihoitsu epäilikin, päivystäjille on jyvitetty erilaisia tehtäviä ja tämän jaon mukaan myös kuunneltavat puheryhmät ovat erilaisia. Lisäksi kaikki suurimmissa hätäkeskuksissa jatkuvaa päivystystä vaativat puheryhmät eivät "mahdu" kerralla DWS:ään kuunteluun, joten tämäkin pakottaa eri pöydät kuuntelemaan eri ryhmiä.
Jako ANTO- ja INFO-puheryhmiin perustuu siihen, että varsinaisia päivystyspöytiä ei kuormitettaisi tarpeettomasti sellaisella VIRVE-liikenteellä, jolla ei niille ole merkitystä. Näin koetetaan varmistaa mahdollisimman häiriötön työympäristö hätäpuhelujen vastaanottamiseen.
Eri keskuksissa on olemassa erilaisia käytäntöjä siihen, missä tehtävän elinkaaren vaiheessa yksiköiden ja HÄKEn välinen liikenne siirtyy ANTO-ryhmästä INFOon. Tämän hetken työpaikassa siirtymän pitäisi pääsääntöisesti tapahtua paikalla-statuksen hetkellä. Eli kaikki pölinä matkalla-aikaan käydään ANTO-ryhmässä, ja kun yksikön status on paikalla, siirrytään INFOon. Myös kaikki kiireettömät radiolla annettavat ilmoitukset kuten oma-aloitteiset tehtävät, huoltoilmoitukset ym. sälä annetaan INFOlla.
Itse envarauksetta kannata tuota paikalla-hetkellä siirtymistä, mutta se on tässä puljussa toimintatapa, enkä nyt vielä muunkaanlaista ole töissäni päässyt kokeilemaan. Ihannetilanne olisi, että yksikön ei tarvitsisi siirtyä puheryhmästä
toiseen kesken tehtävän. Yksi malli olisi se, että kaikki hälytysluontoinen liikenne
HÄKEstä kentällä olevaan yksikköön käytäisiin ANTO-ryhmässä, ja kaikki muu pulina yksiköstä HÄKEen ja kiireetön pulina HÄKEstä yksikköön käytäisiin INFO-ryhmässä. Toinen malli olisi se, että ANTO-ryhmässä tulisivat ainoastaan tehtävänannot, kaikki muu pulina käytäisiin INFO-ryhmässä. Jokainen voi ehdottaa oman mallinsa tänne joukon jatkoksi...
Nykyisten hälytysalueiden koko huomioon ottaen on väistämätöntä, että yksiköiden ja häken välisessä liikenteessä joudutaan käyttämään erillisiä ANTO ja INFO-ryhmiä, mutta viestiliikenteen jaottelumallista näihin ryhmiin voidaan kyllä käydä keskusteluja. Tärkein kriteeri mielestäni on kaikessa viestiliikennejärjestelyissä se että hätäkeskus tietää aina missä puheryhmässä yksikkö on tavoitettavissa. Tämän takia puheryhmistä toisiin siirtymiset tehtävän elinkaaren aikana täytyisi saada minimiin, sillä ihminen on inhimillinen ja unohtavainen - niin kentällä kuin häkessäkin... Tietysti myös yksikön on tiedettävä, missä puheryhmässä häke vastaa lisäapupyyntöihin ym. kiireellisiin yksikön yhteydenottoihin.
Statuksista sen verran, että kun muistetaan kaava vastaanotettu-matkalla-paikalla-(kohteessa)-(kuljettaa)-perillä-vapaa, niin kaikki menee suhteellisen jouhevasti. Kohteessa on suluissa sen takia, koska ko. tilatiedon merkitys ja käyttämisen pelisäännöt näyttävät ainakin omalla toimialueellani olevan vähän epäselvät, kuljettaa taas sen takia että yleensähän sen joutuu antamaan puheviestinä - paitsi tietysti Edistyksellisessä Etelässäkin
Kunhan Uusimaa siirtyy valtiolle ja ELSsiin, homma saattaa mennä mielenkiintoiseksi... Omasta mielestäni statuksiin täytyisi saada vielä status vapaana alueen ulkopuolella tms, joka tarkoittaisi vapaana olevaa yksikköä, joka ei kuitenkaan ole omalla toimialueellaan, vaan esimerkiksi palaamassa pitkältä siirrolta. Näin ainakin siihen asti kunnes reaaliaikainen yksiköiden paikannus saadaan käyttöön.
Kommentteja saa vapaasti esittää ja niitä jopa toivotaan!
Työn iloa kaikille
T: Häkepässi - salasanansa unohtaneena vieraana...
#6
-
- Jäsen
-
- 103 viestiä
Jäsen
-
Pelastustoimialue:
Ei vielä valittu
Lisätty 29 heinäkuu 2005 - 11:46
En voi kuin ihmetellä käytäntöä, jossa yksikkö joutuu vaihtamaan puheryhmää keikan aikana, kuulostaa melko hämärältä. Toisaalta kaikkeen tottuu, mutta toivottavasti ei tule "ikuun"...
Voisitko tarkentaa miten "kohteessa" statuksen merkitys ja käyttö voi olla epäselvää?
Onko yleisessä käytössä *** SA EH puheryhmä, ettei häke joudu kuuntelemaan sakujen välistä turinaa?
LAINAUS
Kohteessa on suluissa sen takia, koska ko. tilatiedon merkitys ja käyttämisen pelisäännöt näyttävät ainakin omalla toimialueellani olevan vähän epäselvät
Voisitko tarkentaa miten "kohteessa" statuksen merkitys ja käyttö voi olla epäselvää?
Onko yleisessä käytössä *** SA EH puheryhmä, ettei häke joudu kuuntelemaan sakujen välistä turinaa?
#7
-
- Jäsen
-
- 48 viestiä
Jäsen
- Location:Turku
-
Pelastustoimialue:
Varsinais-Suomi
Lisätty 29 heinäkuu 2005 - 13:16
Eikö se VaSussa ole tällä hetkellä se käytäntö, että vain keikat annetaan ANTO -kanavalla, ja kaikki muu liikennöinti, INFO -kanavalla kohteeseen saakka, kohteessa toimintakanava? Eli jos paikallisella VPKlla on asiaa P3:lle matkan aikana, niin keskustelut INFOssa, vai käydäänkö keskustelut jo matkalla, toimintakanavalla?
#8
-
- Jäsen
-
- 128 viestiä
Jäsen
- Gender:Male
- Location:VS-Alpe
-
Pelastustoimialue:
Varsinais-Suomi
Lisätty 29 heinäkuu 2005 - 14:17
Ohjeesta en tiedä, mutta tällä hetkellä käytäntö on että P3:n tavoittaa kyllä toimintakanavalta, Eli Turussa kun vepari matkalla, niin statusta Vasulle ja Alue8:lla ilmoitus P3:lle, olettaen että on hälytetty. Mut yleensä on. INFO siis käsittääkseni HÄKEEN ilmoitettavia/kysyttäviä asioita varten.
Entäs VirKut kanava.. Onkos sekin INFO-pöydän hommia..
Entäs VirKut kanava.. Onkos sekin INFO-pöydän hommia..
#9
-
- Jäsen
-
- 55 viestiä
Jäsen
-
Pelastustoimialue:
Hätäkeskus
Lisätty 29 heinäkuu 2005 - 17:58
LAINAUS(hahmo @ 29.07.2005 - 11.46)
En voi kuin ihmetellä käytäntöä, jossa yksikkö joutuu vaihtamaan puheryhmää keikan aikana, kuulostaa melko hämärältä. Toisaalta kaikkeen tottuu, mutta toivottavasti ei tule "ikuun"...
Voisitko tarkentaa miten "kohteessa" statuksen merkitys ja käyttö voi olla epäselvää?
Onko yleisessä käytössä *** SA EH puheryhmä, ettei häke joudu kuuntelemaan sakujen välistä turinaa?
LAINAUS
Kohteessa on suluissa sen takia, koska ko. tilatiedon merkitys ja käyttämisen pelisäännöt näyttävät ainakin omalla toimialueellani olevan vähän epäselvät
Voisitko tarkentaa miten "kohteessa" statuksen merkitys ja käyttö voi olla epäselvää?
Onko yleisessä käytössä *** SA EH puheryhmä, ettei häke joudu kuuntelemaan sakujen välistä turinaa?
Kuten jo kerroinkin, myös omasta mielestäni tuosta puheryhmän vaihtamisesta olisi hyvä päästä eroon. Yksinkertaistaa liikennöintiä sekä yksikön että häken kannalta.
Tuolla paikalla/kohteessa -kommentillani tarkoitin sitä, että aika monelle oman alueeni yksikölle näyttää olevan epäselvää se, mitä kohteessa-status oikein tarkoittaa, eli sakutapauksessa potilaan kohtaamista ja poliisin tapauksessa esim. kohdeasunnossa sisällä oloa. Ja paikalla on siis siinä vaiheessa kun auto laitetaan
parkkiin kohdeosoitteessa. Tämä epäselvyys näkyy esimerkiksi siinä, että kohteessa-statuksia annetaan ajoneuvoasemasta, vaikka kohdeosoite on kolmannessa kerroksessa.
Omien havaintojeni mukaan kyytimiehet ovat kuitenkin täsmällisimpiä statusten käytössä. Palopuolella unohduksia tulee paljon useammin, tai sitten tekniikka paloautoissa on epäluotettavampaa, koska niitä statuksia jää tulematta perille - sanoisinko nyt että huomattava määrä. Yleisin uupuva status on paikalla - niin ambulansseilla, palomiehillä kuin poliiseillakin. Ns. matkalle jäävät yksiköt aiheuttavat ylimääräistä stressiä päivystäjälle, koska yksikön oikean statuksen selvittäminen aiheuttaa ylimääräistä työtä sekä päivystäjälle ja että yksikön miehistölle.
Ainakaan meidän alueella häke ei juurikaan joudu kuuntelemaan "ylimääräistä turinaa" ambulanssien välillä, joten omien ryhmien käyttö pelaa aika hyvin. Tai sitten niillä ei vaan ole toisilleen paljoa asiaa
Silloin tällöin tietysti ylimääräistä pulinaa kuuluu kaikilta toimialoilta, mutta kutsuuhan häkekin välillä yksiköitä väärissä puheryhmissä...Omassa häkessäni INFO - tai tehtäväseuranta (TESE), kuten sitä jossain päin on alettu kutsua - kuuntelee seuraavia puheryhmiä: SA INFO, PE INFO, PO INFO, PO ATK, PO APUA (ko. ryhmään tulevat poliisin hätäkutsut), FIN-HÄKE, VirKutsu, FIN Vir Yt1 sekä kolme poliisin ANTO-ryhmää. Poliisin annot ovat kuuntelussa infossa, koska valtaosa poliisin puheliikenteestä, mm. tilatiedot, käydään noissa ANTO-ryhmissä. Muita ryhmiä otetaan kuunteluun tarpeen mukaan.
ANTO-pöydät kuuntelevat kolmea pelastuksen, poliisin ja sakujen ANTO-ryhmää, sekä myös yleensä VirKutsua, FIN Vir Yt1:ää ja FIN-HÄKEä, koska noissa jälkimmäisissä on yleensä sen verran vähemmän liikennettä, että se ei häiritse päivystystyötä ja näin saadaan noita ryhmiä kuuntelemaan useampi korvapari.
Tuo keikka annolla, muut infolla -malli kuulostaa ihan hyvältä, mutta luonnollisesti häken on tavoitettava toiminnan johtaja aina sillä INFOlla kohteessa toiminnan aikanakin.
#10
-
- Jäsen
-
- 49 viestiä
Jäsen
-
Pelastustoimialue:
Pohjois-Savo
Lisätty 29 heinäkuu 2005 - 20:32
LAINAUS(Päivystäjä @ 28.07.2005 - 23.58)
1. Sakujen ja häken välinen liikenne hoidetaan anto-ryhmässä kohteeseen saakka. Infoa käytetään tällöin esim. pyydettäessä kohteessa lisäapua, ilmoitettaessa kuljetuksen varausasteesta ja koodista sekä kuljetusosoitteesta. Lisäksi infoa käytetään tällöin omien keikkojen ilmoittamiseen ja muihin tarpeellisiin tiedon välityksiin, jotka liittyvät vaikkapa normaalista poikkeavaan valmiuteen tms.
Tässä mallissa keikan antava päivystäjä yleensä vaientaa hälyttäessään muut puheryhmät ko. antoa lukuunottamatta. Infoa antopöydän (=puheluja vastaanottava pöytä) ei tarvitse kuunnella lainkaan -> radiomelu vähenee häkessä huomattavasti. Tällöin anto myös erottaa helpommin "oman" sakunsa kutsun ja voi kommunikoida sen kanssa ilman häiriötä muilta ryhmiltä.
Sakun itsensä ei tässä mallissa tarvitse kuunnella häken suuntaan muita kuin anto-ryhmää -> vähentää merkittävästi heille aiheutuvaa radiomelua parantaen viestinnän selkeyttä ja havaittavuutta sekä kantautumista ulkopuolisille.
Tässä mallissa keikan antava päivystäjä yleensä vaientaa hälyttäessään muut puheryhmät ko. antoa lukuunottamatta. Infoa antopöydän (=puheluja vastaanottava pöytä) ei tarvitse kuunnella lainkaan -> radiomelu vähenee häkessä huomattavasti. Tällöin anto myös erottaa helpommin "oman" sakunsa kutsun ja voi kommunikoida sen kanssa ilman häiriötä muilta ryhmiltä.
Sakun itsensä ei tässä mallissa tarvitse kuunnella häken suuntaan muita kuin anto-ryhmää -> vähentää merkittävästi heille aiheutuvaa radiomelua parantaen viestinnän selkeyttä ja havaittavuutta sekä kantautumista ulkopuolisille.
Meillä Pohjois-Savossa on käytössä tämä malli. Muuten toimii hyvin, mutta yksi asia riipii selkäpiirtä aivan jumalattomasti. Meidän VIRVE-kapulat kun päivitettiin, niin ne myös lukittiin siinä samalla. Tästä aiheutui se, että me emme enää saa INFOa pois "tapailusta=skannauksesta". Eli se huutaa aina ja koko ajan, jos kaiutin on päällä.
Potuttaa hirvittävästi, kun potilaan luonakin olet ja on semmoinen tilanne, että kohteeseen on muitakin yksiköitä tulossa ja kaiutin pitäisi olla kuulolla ja jatkuva pölötys raikuu ilmoille. Meillä kun nuo tällä alueella nuo siirtoautot ja lukuisat muut autot ilmoittaa itse omat keikkansa häkelle juuri tuolla INFO-kanavalla. Ja sama pölötys jatkuu sitten autossa koko ajan kuljetuksen ajankin, kun INFOa pitääkin ohjeistuksen mukaan sitten kuunnella.
Aiemmin sain otettua INFOn pois skannailusta ja kuunneltua pelkkää ANTOa. Vähensi haittamelun minimiin. Protestoin parametroijalle, enkä saanut selvää vastausta siihen, miksi INFO muka tulee olla skannailussa kokoajan. Meillähän tuo VIRVE ei sinänsä SAKUssa ole siinä määrin työturvallisuusväline, kuin poliisilla, joilla kuulemma parametroijan mukaan on velvollisuus kuunnella INFOa kokoajan. Järjetöntä. Ymmärtäisitte, jos olisitte kuulemassa. Pohjois-Savossa aika suuri määrä keikkoja tulee yksiköille suoraan, etenkin nuo sairaalasiirrot. Kuulemma on suunnitteilla, että mahdollisesti noille KYS:n siirtoautoille tulisi oma kanava, joka siten vähentäisi "melua". Tulisi edes se pian. Kyllästyttää.
Ja kun nyt sitten puretaan mieltä, niin jatketaan. Onko se niin vaikea ymmärtää näille lisäavuksi tuleville yksiköille ja häkelle (muut SAKUt, ILMARI), että ymmärtäisivät antaa työrauhan. Eli antaa tutkia, hoitaa potilasta rauhassa. Kyllä me sitten annamme lisätietoja, kun niitä on antaa, esim. peruutusta varten. Eli ei tartte huudella, että mikä siellä on tilanne. Kerrotaan, kun keretään.
Ei se oo niin nuukaa
#11 **Pahvi**
-
- Vierailija
Lisätty 29 heinäkuu 2005 - 22:08
- Pääkaupungin häkesssä ANTOja ei voi kuunnella, ellei tuo saliin käsikapulaa. Työasemaintegraatiossa ei ole annon kuuntelua.
- Kaikki tila-, sijainti- kuljetustiedot annetaan satuksina, joita on varattuna useita satoja vanhan VHF-maailman jäänteenä. Käytössä niistä on reilut viisikymmentä. Infossa ei tällöin ole löpinää, ellei asia koske häkeä.
- Kohteessa ilmoitukset annetaan toimialueen toimintaryhmässä lähdönjohtajalle. Matkalla ilmoitukset näkyvät johtoyksiköiden näytöiltä. Toimintaryhmiä ei häke kuuntele.
- Uudenmaan siirtyessä ELS-järjestelmään (4.0) siinä toimii jo LIP/beeline yhdistelmä. Tällöin vapaana kauemapana olevan yksikön valinta voidaan pääosin estää älykkäästi suunnitelluilla resurssiryhmillä. Näyttääkin siltä, että resurssiryhmien määrät jäävät pelastuksen puolella alle sataan keskusta kohti, kun niitä nyt on useita satoja pienissäkin keskuksissa.
- Kaikki tila-, sijainti- kuljetustiedot annetaan satuksina, joita on varattuna useita satoja vanhan VHF-maailman jäänteenä. Käytössä niistä on reilut viisikymmentä. Infossa ei tällöin ole löpinää, ellei asia koske häkeä.
- Kohteessa ilmoitukset annetaan toimialueen toimintaryhmässä lähdönjohtajalle. Matkalla ilmoitukset näkyvät johtoyksiköiden näytöiltä. Toimintaryhmiä ei häke kuuntele.
- Uudenmaan siirtyessä ELS-järjestelmään (4.0) siinä toimii jo LIP/beeline yhdistelmä. Tällöin vapaana kauemapana olevan yksikön valinta voidaan pääosin estää älykkäästi suunnitelluilla resurssiryhmillä. Näyttääkin siltä, että resurssiryhmien määrät jäävät pelastuksen puolella alle sataan keskusta kohti, kun niitä nyt on useita satoja pienissäkin keskuksissa.
#12
-
- Jäsen
-
- 55 viestiä
Jäsen
-
Pelastustoimialue:
Hätäkeskus
Lisätty 29 heinäkuu 2005 - 23:20
LAINAUS(Pahvi @ 29.07.2005 - 22.08)
- Pääkaupungin häkesssä ANTOja ei voi kuunnella, ellei tuo saliin käsikapulaa. Työasemaintegraatiossa ei ole annon kuuntelua.
- Kaikki tila-, sijainti- kuljetustiedot annetaan satuksina, joita on varattuna useita satoja vanhan VHF-maailman jäänteenä. Käytössä niistä on reilut viisikymmentä. Infossa ei tällöin ole löpinää, ellei asia koske häkeä.
Kohte- essa ilmoitukset annetaan toimialueen toimintaryhmässä lähdönjohtajalle. Matkalla ilmoitukset näkyvät johtoyksiköiden näytöiltä. Toimintaryhmiä ei häke kuuntele.
- Uudenmaan siirtyessä ELS-järjestelmään (4.0) siinä toimii jo LIP/beeline yhdistelmä. Tällöin vapaana kauemapana olevan yksikön valinta voidaan pääosin estää älykkäästi suunnitelluilla resurssiryhmillä. Näyttääkin siltä, että resurssiryhmien määrät jäävät pelastuksen puolella alle sataan keskusta kohti, kun niitä nyt on useita satoja pienissäkin keskuksissa.
- Kaikki tila-, sijainti- kuljetustiedot annetaan satuksina, joita on varattuna useita satoja vanhan VHF-maailman jäänteenä. Käytössä niistä on reilut viisikymmentä. Infossa ei tällöin ole löpinää, ellei asia koske häkeä.
Kohte- essa ilmoitukset annetaan toimialueen toimintaryhmässä lähdönjohtajalle. Matkalla ilmoitukset näkyvät johtoyksiköiden näytöiltä. Toimintaryhmiä ei häke kuuntele.
- Uudenmaan siirtyessä ELS-järjestelmään (4.0) siinä toimii jo LIP/beeline yhdistelmä. Tällöin vapaana kauemapana olevan yksikön valinta voidaan pääosin estää älykkäästi suunnitelluilla resurssiryhmillä. Näyttääkin siltä, että resurssiryhmien määrät jäävät pelastuksen puolella alle sataan keskusta kohti, kun niitä nyt on useita satoja pienissäkin keskuksissa.
Eli tämä on nykyinen systeemi?
Kun Uusimaa siirtyy ELSaan - olkoonkin sitten 4.0 - niin miten käy statustietojen välittymisen kuljetuskoodin, varausasteen ja kuljetusosoitteen kohdalla? Häkeenhän ne saadaan varmasti välittymään kuten ennenkin, mutta saako häke ne rekisteröitymään ELSaan automaattisesti, vai tarvitaanko välissä manuaalisia toimenpiteitä, onkin jo varmaan toinen juttu.
Kaikkien statusten automaattinen välittyminen häkeen hiljentää varmaan hyvin INFO-ryhmää, mutta jos kuljettaa-miten-minne -status ei välity automaattisesti tietojärjestelmään asti, ei se paljoa lohduta - siis ainakaan INFO-parkaa...
Jos pääsette - ja toivottavasti halutessanne pääsette - käymään vierailulla ELS-häkessä, seuratkaapa huviksenne montako hiirenklikkausta tarvitaan kun ambulanssille merkataan kuljetuskoodi ja varausaste sekä kuljetusosoite.
#13 **Guest**
-
- Vierailija
Lisätty 30 heinäkuu 2005 - 21:59
LAINAUS(Häkepässi @ 29.07.2005 - 23.20)
Eli tämä on nykyinen systeemi?
Kun Uusimaa siirtyy ELSaan - olkoonkin sitten 4.0 - niin miten käy statustietojen välittymisen kuljetuskoodin, varausasteen ja kuljetusosoitteen kohdalla? Häkeenhän ne saadaan varmasti välittymään kuten ennenkin, mutta saako häke ne rekisteröitymään ELSaan automaattisesti, vai tarvitaanko välissä manuaalisia toimenpiteitä, onkin jo varmaan toinen juttu.
Kaikkien statusten automaattinen välittyminen häkeen hiljentää varmaan hyvin INFO-ryhmää, mutta jos kuljettaa-miten-minne -status ei välity automaattisesti tietojärjestelmään asti, ei se paljoa lohduta - siis ainakaan INFO-parkaa...
Jos pääsette - ja toivottavasti halutessanne pääsette - käymään vierailulla ELS-häkessä, seuratkaapa huviksenne montako hiirenklikkausta tarvitaan kun ambulanssille merkataan kuljetuskoodi ja varausaste sekä kuljetusosoite.
Kun Uusimaa siirtyy ELSaan - olkoonkin sitten 4.0 - niin miten käy statustietojen välittymisen kuljetuskoodin, varausasteen ja kuljetusosoitteen kohdalla? Häkeenhän ne saadaan varmasti välittymään kuten ennenkin, mutta saako häke ne rekisteröitymään ELSaan automaattisesti, vai tarvitaanko välissä manuaalisia toimenpiteitä, onkin jo varmaan toinen juttu.
Kaikkien statusten automaattinen välittyminen häkeen hiljentää varmaan hyvin INFO-ryhmää, mutta jos kuljettaa-miten-minne -status ei välity automaattisesti tietojärjestelmään asti, ei se paljoa lohduta - siis ainakaan INFO-parkaa...
Jos pääsette - ja toivottavasti halutessanne pääsette - käymään vierailulla ELS-häkessä, seuratkaapa huviksenne montako hiirenklikkausta tarvitaan kun ambulanssille merkataan kuljetuskoodi ja varausaste sekä kuljetusosoite.
Nykytilannepa hyvinkin.
En kyllä jaksa ymmärtää minkälaista ohjelmatoimistoa häkelaitos käyttää, jos se ei osaa muuttaa ennalta määrättyä numerosarjaa selväkieliseksi tekstiksi tiettyyn ohjelmaruutuun, sehän onnistuu jo excellilläkin. Vähän hankalampi juttu sitten voi olla varaustilan ymmärtäminen hälytettäessä. Periaatteessa sen kai pitäisi onnistua ohjaamalla varaustila ominaisuudeksi, senhän voi ilmeisesti vaihtaa muutenkin lennossa. Tuntuu omituiselta kun stadin nykyjärjestelmä taipuu muutaman viikon työllä melkein mihin tahansa, mutta ELSaan ei saada edes vuosissa perusominaisuksia...
#14
-
- Jäsen
-
- 55 viestiä
Jäsen
-
Pelastustoimialue:
Hätäkeskus
Lisätty 31 heinäkuu 2005 - 10:00
LAINAUS(Guest @ 30.07.2005 - 21.59)
Nykytilannepa hyvinkin.
En kyllä jaksa ymmärtää minkälaista ohjelmatoimistoa häkelaitos käyttää, jos se ei osaa muuttaa ennalta määrättyä numerosarjaa selväkieliseksi tekstiksi tiettyyn ohjelmaruutuun, sehän onnistuu jo excellilläkin. Vähän hankalampi juttu sitten voi olla varaustilan ymmärtäminen hälytettäessä. Periaatteessa sen kai pitäisi onnistua ohjaamalla varaustila ominaisuudeksi, senhän voi ilmeisesti vaihtaa muutenkin lennossa. Tuntuu omituiselta kun stadin nykyjärjestelmä taipuu muutaman viikon työllä melkein mihin tahansa, mutta ELSaan ei saada edes vuosissa perusominaisuksia...
En kyllä jaksa ymmärtää minkälaista ohjelmatoimistoa häkelaitos käyttää, jos se ei osaa muuttaa ennalta määrättyä numerosarjaa selväkieliseksi tekstiksi tiettyyn ohjelmaruutuun, sehän onnistuu jo excellilläkin. Vähän hankalampi juttu sitten voi olla varaustilan ymmärtäminen hälytettäessä. Periaatteessa sen kai pitäisi onnistua ohjaamalla varaustila ominaisuudeksi, senhän voi ilmeisesti vaihtaa muutenkin lennossa. Tuntuu omituiselta kun stadin nykyjärjestelmä taipuu muutaman viikon työllä melkein mihin tahansa, mutta ELSaan ei saada edes vuosissa perusominaisuksia...
Lieneekö yksi ongelma se, että VIRVEkin pitäisi saada ymmärtämään kuljetuskoodi ja -osoite. Karkea varausastejakohan - eli se hälytettävissä/ei hälytettävissä - jo onkin.
Ja mitä voi sanoa tietojärjestelmästä, jossa ei ole tässä kehityksen vaiheessa edes päivystäjäkohtaisia sarakeleveyksien yms. henkilökohtaisten näkymäasetusten tallennuksia, vaan kaikki on tehtävä joka vuoron alussa uudelleen
#15 **Pahvi**
-
- Vierailija
Lisätty 01 elokuu 2005 - 21:18
LAINAUS(Häkepässi @ 31.07.2005 - 10.00)
Lieneekö yksi ongelma se, että VIRVEkin pitäisi saada ymmärtämään kuljetuskoodi ja -osoite. Karkea varausastejakohan - eli se hälytettävissä/ei hälytettävissä - jo onkin.
Ja mitä voi sanoa tietojärjestelmästä, jossa ei ole tässä kehityksen vaiheessa edes päivystäjäkohtaisia sarakeleveyksien yms. henkilökohtaisten näkymäasetusten tallennuksia, vaan kaikki on tehtävä joka vuoron alussa uudelleen
Ja mitä voi sanoa tietojärjestelmästä, jossa ei ole tässä kehityksen vaiheessa edes päivystäjäkohtaisia sarakeleveyksien yms. henkilökohtaisten näkymäasetusten tallennuksia, vaan kaikki on tehtävä joka vuoron alussa uudelleen
Kyllä Virve "ymmärtää" mitä sille kerrotaan sehän on vaan kuriiri. Kyse on siitä mitä vastaanottava järjestelmä ymmärtää. Jos vaikka kerrotaan statuksena "vaste liian pieni" Sen ymmärtävät kyllä tuo järjestelmän muut yksiköt, muttei yksikään häke-järjestelmä. Paikallinen häke ymmärtää tuon viestin "kohteessa".
#16
-
- Jäsen
-
- 55 viestiä
Jäsen
-
Pelastustoimialue:
Hätäkeskus
Lisätty 02 elokuu 2005 - 02:04
LAINAUS(Pahvi @ 01.08.2005 - 21.18)
Kyllä Virve "ymmärtää" mitä sille kerrotaan sehän on vaan kuriiri. Kyse on siitä mitä vastaanottava järjestelmä ymmärtää. Jos vaikka kerrotaan statuksena "vaste liian pieni" Sen ymmärtävät kyllä tuo järjestelmän muut yksiköt, muttei yksikään häke-järjestelmä. Paikallinen häke ymmärtää tuon viestin "kohteessa".
Häh!?? Siis jos paikalliselle häkelle lähettää statuksen "vaste liian pieni" - on muuten eka kerta kun moisesta statuksesta kuulenkaan - niin paikalliselle häkelle ko. status merkitsee kohteessa-statusta???
Mutta tarkemmin ajatellen olet varmaan oikeassa: ei luulisi olevan ylivoimaista luoda VIRVEen neljä eri kuljettaa-statusta (A-D) sekä jokaiselle häkealueen hoitolaitokselle omaa statusta, onhan siellä niitä statuksia jo muutenkin vaikka jos minkälaisia. Tällöinhän DWS:ään pamahtaisi selvällä suomen kielellä miten ja minne kuljetetaan. Mutta se että ELSa saadaan tuo ymmärtämään saattaakin vaatia vähän bitin vääntämistä. Meidän työpaikalla ei ainakaan ole lupailtu että 4.0 muuttaisi mitään noiden kuljetuskoodien osalta. Mutta toivossa on hyvä elää...
On taas kerran karannut vähän offtopiciksi...
#17 **K1**
-
- Vierailija
Lisätty 09 elokuu 2005 - 02:14
Omalla hätäkeskusalueellani systeemi toimii, kuten Häkepässi esittää. Ei ainakaan ole tuntunut siltä, että varsinaisa ongelmia olisi. Porukat osaa käyttää suht hyvin ryhmiä. Jos tehtävä on "vakava" ja kiireellinen, mättää koko porukka (Häke, yksiköt, P3/K1) tarvittavat löpinät ANTO ryhmissä, mikäli on tarpeelista ja tarkoituksenmukaista esim. sentakia, että kaikki edellämainitut tietää tilanteen kehittymisen. Siten porukka vaihtaa mukisematta kunta/polketo yms. ryhmiin, kun on sen aika ja jos tilanne vaatii radioliikennettä keikkapaikalla yksiköiden/partioiden välillä. Jos joku porukka ei tajua mennä esim. pelastustoimessa omaan kuntaryhmään kohteessa, osaa siihen sitten joku kertoa jopa vihjeen, että voitteko siirtyä sinne omaanne ohjaamaan liikennettä...
Kyseessä yksi ensimmäisitä hätäkeskuksista ja VIRVEkin on ollut pelissä jo mukana jonkun vuoden.
Kyseessä yksi ensimmäisitä hätäkeskuksista ja VIRVEkin on ollut pelissä jo mukana jonkun vuoden.
#18
-
- Jäsen
-
- 43 viestiä
Jäsen
- Location:Pohjois-Savo
-
Pelastustoimialue:
Hätäkeskus
Lisätty 27 elokuu 2005 - 15:02
LAINAUS(kyytimies#1 @ 29.07.2005 - 20.32)
Aiemmin sain otettua INFOn pois skannailusta ja kuunneltua pelkkää ANTOa. Vähensi haittamelun minimiin. Protestoin parametroijalle, enkä saanut selvää vastausta siihen, miksi INFO muka tulee olla skannailussa kokoajan. Meillähän tuo VIRVE ei sinänsä SAKUssa ole siinä määrin työturvallisuusväline, kuin poliisilla, joilla kuulemma parametroijan mukaan on velvollisuus kuunnella INFOa kokoajan.
Pientä pilkunviilausta.. Poliisi on velvoitettu kuuntelemaan koko ajan ANTO-kanavaa, ei infoa.
Kaukaa viisas ja läheltä helkkarin hyvännäköinen...
#19
-
- Jäsen
-
- 145 viestiä
Jäsen
- Location:Teuva
-
Pelastustoimialue:
Etelä-Pohjanmaa
Lisätty 28 elokuu 2005 - 12:12
***En tiedä olenko oikeassa, näin vain olen kuullut. ***
Sen mitä olen kuunnellu radioliikennettä ja opetusta niin ainakin meilläpäin ANTO-kanavalla jutellaan HÄKElle ja matkan aikana P3:lle/P4:lle ja yksiköt keskenänsä.... sitten kun ollaan kohtessa niin vissiin vaihdetaan omaan ryhmään... INFOn käytöstä en tiedä, pitääpä ottaa selvää.
Ja eikös se oo niin että ANTO-kanavalla toimitaan niinkauan kunnes johtovastuussa ollut käskee muuttaa kanavaa?
Sen mitä olen kuunnellu radioliikennettä ja opetusta niin ainakin meilläpäin ANTO-kanavalla jutellaan HÄKElle ja matkan aikana P3:lle/P4:lle ja yksiköt keskenänsä.... sitten kun ollaan kohtessa niin vissiin vaihdetaan omaan ryhmään... INFOn käytöstä en tiedä, pitääpä ottaa selvää.
Ja eikös se oo niin että ANTO-kanavalla toimitaan niinkauan kunnes johtovastuussa ollut käskee muuttaa kanavaa?
#20
-
- Jäsen
-
- 128 viestiä
Jäsen
- Gender:Male
- Location:VS-Alpe
-
Pelastustoimialue:
Varsinais-Suomi
#21
-
- Jäsen
-
- 129 viestiä
Jäsen
- Location:Turku
- Interests:Vpk, voimanosto ja meripelastus
-
Pelastustoimialue:
Varsinais-Suomi
#22
-
- Jäsen
-
- 615 viestiä
Vanhempi Jäsen
-
Pelastustoimialue:
Etelä-Karjala
Lisätty 28 elokuu 2005 - 20:23
LAINAUS(HP4 @ 28.08.2005 - 19.58)
Niin ja keikat tulee kaikki annolta läpi, auta armias jos huutelet ANTO-ryhmässä, tulee heti sanomista häken päästä. Näin Vasussa.
Ja myöskin Kasussa.
Edit: Anteeksi ajatusvirheeni, keikkaan liittyvä liikenne kohteeseen saapumiseen asti kulkee ANTO-ryhmässä ja sen jälkeen siirrytään muihin ryhmiin puhumaan. Mutta jos annolla alkaa puhumaan muuta kuin em. liikennettä niin kommenttia tulee, vaikka puhe olisikin ihan asiaa.
Viestiä muokkasi Tolppa-apina, 29 elokuu 2005 - 22:29
Sähkömiehen TOP3-soittolista:
1.Neljä Ruusua: Tie ajatuksiin (...joskus virta katkeaa tai sitä on liikaa...)
2.Janne Hurme: Sataa, tuulee ja salamoi (...myrsky repii puita, taivas salamoi...), menettelee myös palokuntalaiselle!
3.Teräsbetoni: Taivas lyö tulta (), ukkonen aiheuttaa joskus työtä sähkömiehille, palokuntalaisilla ehdottomassa soittokiellossa automaattihälytysten aiheuttaman turhaantumisen johdosta
1.Neljä Ruusua: Tie ajatuksiin (...joskus virta katkeaa tai sitä on liikaa...)
2.Janne Hurme: Sataa, tuulee ja salamoi (...myrsky repii puita, taivas salamoi...), menettelee myös palokuntalaiselle!
3.Teräsbetoni: Taivas lyö tulta (), ukkonen aiheuttaa joskus työtä sähkömiehille, palokuntalaisilla ehdottomassa soittokiellossa automaattihälytysten aiheuttaman turhaantumisen johdosta
#24
-
- Jäsen
-
- 367 viestiä
Vanhempi Jäsen
- Gender:Male
- Location:between heaven and earth
-
Pelastustoimialue:
Varsinais-Suomi
Lisätty 29 elokuu 2005 - 13:48
LAINAUS(HP4 @ 28.08.2005 - 19.58)
Niin ja keikat tulee kaikki annolta läpi, auta armias jos huutelet ANTO-ryhmässä, tulee heti sanomista häken päästä. Näin Vasussa.
Eipä ole aikoihin tullut siitäkään sanomista...
Viestiä muokkasi mirge, 29 elokuu 2005 - 13:50
Määrää pirtua, se auttaa aina
#25
-
- Jäsen
-
- 129 viestiä
Jäsen
- Location:Turku
- Interests:Vpk, voimanosto ja meripelastus
-
Pelastustoimialue:
Varsinais-Suomi
Lisätty 29 elokuu 2005 - 19:15
LAINAUS(mirge @ 29.08.2005 - 13.48)
LAINAUS(HP4 @ 28.08.2005 - 19.58)
Niin ja keikat tulee kaikki annolta läpi, auta armias jos huutelet ANTO-ryhmässä, tulee heti sanomista häken päästä. Näin Vasussa.
Eipä ole aikoihin tullut siitäkään sanomista...
No ei kai kun kaikki on muistanut että ANTO-ryhmä on vain hälyttämistä varten.
"Tästä mitään tuu, kerätään kamat ja lähetään asemalle. Kivijalkaan meni."
#26 **Votka-Veka**
-
- Vierailija
Lisätty 04 syyskuu 2005 - 21:28
Kommentoimpa tässä joutessani nykyistä järjestelmää (työskentelen Helsingin häken alueella...)
- Nykyinen Merlot-päätelaite autoissa on todella hyvä, kunhan se vain toimisi luotettavasti eikä ajoittain kaatuisi (syy useimmiten auton sähköjärjestelmässä jossa jännitteen aleneminen sulkee ohjelman). Voimme tabiksessa sujuvasti näpytellä kuljetusosoitteen ja varausasteen+koodin. GPS:n-näyttö kartalla ohjaa meitä hölmöjä jotka emme tunne toimialuettamme...
- Jako ANTO/INFO-ryhmiin on selkeä ja loogista jatkoa vanhalle Helsingin VHF-kanavajaolle, jossa "selkut" lähetettiin omalla yksisuuntaisella kanavalla ja viestiliikenne hoidettiin omalla kanavalla.
- Muut ryhmät ovat käyttäjille edelleen vähän hakusessa; esimerkiksi että milloin siirrytään ns. kotiryhmään ja ketkä kuuntelee mitäkin... esim. kun hööki on ensivasteena ja kutsuu kohteeseen tulevaa ambulanssia... sama ongelma oli ennenkin SAKU- ja PALO-kanavien suhteen kunnes sovittiin, että kumman toimialan tehtävällä ollaan, sen kanavalla toimitaan. Mutta entäs jos ambulanssi pyytää vaikkapa höökiä ovenavaukseen (=pelastustoimen tehtävä; "kiireinen avunanto") - eli jos hööki ei kuuntele spontaanisti TE INFO- tai XX EH-kanavaa, niin voipi olla ettei viestit ekalla kerralla tavoita...puhumattakaan vaikka monipotilastilanteesta (valmiustila lentoasemalla..) tai sitten kun mennään naapurikunnan alueelle virka-apuun.
- Edellä kerrotun ongelmat kulminoituvat helposti Virve-päätelaitteiden vaikeakäyttöisyyteen: kansion vaihto ei harjoittelematta suju kovinkaan ripeästi jos ollenkaan - varsinkaan jos vaikka nostolava hälytetään naapurin puolelle ja sitä pitäisi myös ajaa ja löytää kohteeseen (vahvuus 1 ukko) ja samalla räplätä Virveä..."menenkö naapurin PELA INFOon vai KUNTA-ryhmään.." --> muut yksiköt on jo peruutettu ja tämä onneton ei kuule peruutuksia ja lämää kohteeseen asti hiki otsalla...
- Nykyisillä (uusilla) päätelaitteilla voi skannata vain YHDEN KANSION ryhmiä --> tabiksessa ei kuulla kun hööki hälytetään ensivasteeksi jonnekin, koska pelastustoimi (PELA ANTO) on eri kansiossa jopa omassa kunnassa saatikaan naapurikunnassa!!!
- Asemakuulutukset kuuluu hiljaa. Koska avaus- eikä väliääniä tule kuten aiemmin VHF-aikoina, on vaikeaa päätellä ketä hälytetään ja esim. keikan kiireisyys. Kirkkaalla kesäilmalla ei edes nää kun lamput syttyy ja yöllä kaverit käy herättelemässä naapurihuoneista porukkaa...
- Nykyinen Merlot-päätelaite autoissa on todella hyvä, kunhan se vain toimisi luotettavasti eikä ajoittain kaatuisi (syy useimmiten auton sähköjärjestelmässä jossa jännitteen aleneminen sulkee ohjelman). Voimme tabiksessa sujuvasti näpytellä kuljetusosoitteen ja varausasteen+koodin. GPS:n-näyttö kartalla ohjaa meitä hölmöjä jotka emme tunne toimialuettamme...
- Jako ANTO/INFO-ryhmiin on selkeä ja loogista jatkoa vanhalle Helsingin VHF-kanavajaolle, jossa "selkut" lähetettiin omalla yksisuuntaisella kanavalla ja viestiliikenne hoidettiin omalla kanavalla.
- Muut ryhmät ovat käyttäjille edelleen vähän hakusessa; esimerkiksi että milloin siirrytään ns. kotiryhmään ja ketkä kuuntelee mitäkin... esim. kun hööki on ensivasteena ja kutsuu kohteeseen tulevaa ambulanssia... sama ongelma oli ennenkin SAKU- ja PALO-kanavien suhteen kunnes sovittiin, että kumman toimialan tehtävällä ollaan, sen kanavalla toimitaan. Mutta entäs jos ambulanssi pyytää vaikkapa höökiä ovenavaukseen (=pelastustoimen tehtävä; "kiireinen avunanto") - eli jos hööki ei kuuntele spontaanisti TE INFO- tai XX EH-kanavaa, niin voipi olla ettei viestit ekalla kerralla tavoita...puhumattakaan vaikka monipotilastilanteesta (valmiustila lentoasemalla..) tai sitten kun mennään naapurikunnan alueelle virka-apuun.
- Edellä kerrotun ongelmat kulminoituvat helposti Virve-päätelaitteiden vaikeakäyttöisyyteen: kansion vaihto ei harjoittelematta suju kovinkaan ripeästi jos ollenkaan - varsinkaan jos vaikka nostolava hälytetään naapurin puolelle ja sitä pitäisi myös ajaa ja löytää kohteeseen (vahvuus 1 ukko) ja samalla räplätä Virveä..."menenkö naapurin PELA INFOon vai KUNTA-ryhmään.." --> muut yksiköt on jo peruutettu ja tämä onneton ei kuule peruutuksia ja lämää kohteeseen asti hiki otsalla...
- Nykyisillä (uusilla) päätelaitteilla voi skannata vain YHDEN KANSION ryhmiä --> tabiksessa ei kuulla kun hööki hälytetään ensivasteeksi jonnekin, koska pelastustoimi (PELA ANTO) on eri kansiossa jopa omassa kunnassa saatikaan naapurikunnassa!!!
- Asemakuulutukset kuuluu hiljaa. Koska avaus- eikä väliääniä tule kuten aiemmin VHF-aikoina, on vaikeaa päätellä ketä hälytetään ja esim. keikan kiireisyys. Kirkkaalla kesäilmalla ei edes nää kun lamput syttyy ja yöllä kaverit käy herättelemässä naapurihuoneista porukkaa...
#27 **vir-veli**
-
- Vierailija
Lisätty 05 syyskuu 2005 - 08:33
LAINAUS(Votka-Veka @ 04.09.2005 - 21.28)
Kommentoimpa tässä joutessani nykyistä järjestelmää (työskentelen Helsingin häken alueella...)
- Nykyinen Merlot-päätelaite autoissa on todella hyvä, kunhan se vain toimisi luotettavasti eikä ajoittain kaatuisi (syy useimmiten auton sähköjärjestelmässä jossa jännitteen aleneminen sulkee ohjelman). Voimme tabiksessa sujuvasti näpytellä kuljetusosoitteen ja varausasteen+koodin. GPS:n-näyttö kartalla ohjaa meitä hölmöjä jotka emme tunne toimialuettamme...
- Jako ANTO/INFO-ryhmiin on selkeä ja loogista jatkoa vanhalle Helsingin VHF-kanavajaolle, jossa "selkut" lähetettiin omalla yksisuuntaisella kanavalla ja viestiliikenne hoidettiin omalla kanavalla.
- Muut ryhmät ovat käyttäjille edelleen vähän hakusessa; esimerkiksi että milloin siirrytään ns. kotiryhmään ja ketkä kuuntelee mitäkin... esim. kun hööki on ensivasteena ja kutsuu kohteeseen tulevaa ambulanssia... sama ongelma oli ennenkin SAKU- ja PALO-kanavien suhteen kunnes sovittiin, että kumman toimialan tehtävällä ollaan, sen kanavalla toimitaan. Mutta entäs jos ambulanssi pyytää vaikkapa höökiä ovenavaukseen (=pelastustoimen tehtävä; "kiireinen avunanto") - eli jos hööki ei kuuntele spontaanisti TE INFO- tai XX EH-kanavaa, niin voipi olla ettei viestit ekalla kerralla tavoita...puhumattakaan vaikka monipotilastilanteesta (valmiustila lentoasemalla..) tai sitten kun mennään naapurikunnan alueelle virka-apuun.
- Edellä kerrotun ongelmat kulminoituvat helposti Virve-päätelaitteiden vaikeakäyttöisyyteen: kansion vaihto ei harjoittelematta suju kovinkaan ripeästi jos ollenkaan - varsinkaan jos vaikka nostolava hälytetään naapurin puolelle ja sitä pitäisi myös ajaa ja löytää kohteeseen (vahvuus 1 ukko) ja samalla räplätä Virveä..."menenkö naapurin PELA INFOon vai KUNTA-ryhmään.." --> muut yksiköt on jo peruutettu ja tämä onneton ei kuule peruutuksia ja lämää kohteeseen asti hiki otsalla...
- Nykyisillä (uusilla) päätelaitteilla voi skannata vain YHDEN KANSION ryhmiä --> tabiksessa ei kuulla kun hööki hälytetään ensivasteeksi jonnekin, koska pelastustoimi (PELA ANTO) on eri kansiossa jopa omassa kunnassa saatikaan naapurikunnassa!!!
- Asemakuulutukset kuuluu hiljaa. Koska avaus- eikä väliääniä tule kuten aiemmin VHF-aikoina, on vaikeaa päätellä ketä hälytetään ja esim. keikan kiireisyys. Kirkkaalla kesäilmalla ei edes nää kun lamput syttyy ja yöllä kaverit käy herättelemässä naapurihuoneista porukkaa...
- Nykyinen Merlot-päätelaite autoissa on todella hyvä, kunhan se vain toimisi luotettavasti eikä ajoittain kaatuisi (syy useimmiten auton sähköjärjestelmässä jossa jännitteen aleneminen sulkee ohjelman). Voimme tabiksessa sujuvasti näpytellä kuljetusosoitteen ja varausasteen+koodin. GPS:n-näyttö kartalla ohjaa meitä hölmöjä jotka emme tunne toimialuettamme...
- Jako ANTO/INFO-ryhmiin on selkeä ja loogista jatkoa vanhalle Helsingin VHF-kanavajaolle, jossa "selkut" lähetettiin omalla yksisuuntaisella kanavalla ja viestiliikenne hoidettiin omalla kanavalla.
- Muut ryhmät ovat käyttäjille edelleen vähän hakusessa; esimerkiksi että milloin siirrytään ns. kotiryhmään ja ketkä kuuntelee mitäkin... esim. kun hööki on ensivasteena ja kutsuu kohteeseen tulevaa ambulanssia... sama ongelma oli ennenkin SAKU- ja PALO-kanavien suhteen kunnes sovittiin, että kumman toimialan tehtävällä ollaan, sen kanavalla toimitaan. Mutta entäs jos ambulanssi pyytää vaikkapa höökiä ovenavaukseen (=pelastustoimen tehtävä; "kiireinen avunanto") - eli jos hööki ei kuuntele spontaanisti TE INFO- tai XX EH-kanavaa, niin voipi olla ettei viestit ekalla kerralla tavoita...puhumattakaan vaikka monipotilastilanteesta (valmiustila lentoasemalla..) tai sitten kun mennään naapurikunnan alueelle virka-apuun.
- Edellä kerrotun ongelmat kulminoituvat helposti Virve-päätelaitteiden vaikeakäyttöisyyteen: kansion vaihto ei harjoittelematta suju kovinkaan ripeästi jos ollenkaan - varsinkaan jos vaikka nostolava hälytetään naapurin puolelle ja sitä pitäisi myös ajaa ja löytää kohteeseen (vahvuus 1 ukko) ja samalla räplätä Virveä..."menenkö naapurin PELA INFOon vai KUNTA-ryhmään.." --> muut yksiköt on jo peruutettu ja tämä onneton ei kuule peruutuksia ja lämää kohteeseen asti hiki otsalla...
- Nykyisillä (uusilla) päätelaitteilla voi skannata vain YHDEN KANSION ryhmiä --> tabiksessa ei kuulla kun hööki hälytetään ensivasteeksi jonnekin, koska pelastustoimi (PELA ANTO) on eri kansiossa jopa omassa kunnassa saatikaan naapurikunnassa!!!
- Asemakuulutukset kuuluu hiljaa. Koska avaus- eikä väliääniä tule kuten aiemmin VHF-aikoina, on vaikeaa päätellä ketä hälytetään ja esim. keikan kiireisyys. Kirkkaalla kesäilmalla ei edes nää kun lamput syttyy ja yöllä kaverit käy herättelemässä naapurihuoneista porukkaa...
Alueellasi on alueellinen virvepääkäyttäjä (kauhea nimihirviö) jokaisella toimialalla, mukaan lukien pelastustoimi. Etsi siis käsiisi pelastustoimen (jos olet yksityisessä sakussa sosiaali- ja terveystoimen-) alueellinen virvepääkäyttäjä.
Hän on vastuussa mm. puheryhmien parametroinnista kansioihin, niihin voi vaikuttaa ja tehdä ne sujuviksi - jos on halua.
Kansioiden rakenteen (kaikki ns. päivittäisryhmät SA ANTO, PE ANTO, kuntaryhmät... etc) on mahdollista pakata samaan kansioon (max. määrä on olemassa). Samoin jos on kansioita erityistilanteisiin, on siellä pohjalla oltava omat sakuryhmäsi valmiina! Kun olet tutustunut kapulaasi, ja jos näin ei ole - ota yhteys toimialasi virvepääkäyttäjään alueellasi.
Toinen juttu on sitten se, miten puheryhmiä käytetään operatiivisesti. Ne on sovittava kirjallisesti ja ETUKÄTEEN sekä kokemuksesta oppineena silti kuulutettava P3:n ja L4:n toimesta sekä häken vielä varmistettava että kaikki osaavat siirtyä oikeaan puheryhmään kun on tarvis.
#28
-
- Jäsen
-
- 50 viestiä
Jäsen
-
Pelastustoimialue:
Päijät-Häme
Lisätty 08 syyskuu 2005 - 17:35
Häme käyttää ANTO-ryhmää pelkästään keikan antamiseen, ei mihinkään muuhun, niinkuin ryhmän nimikin kertoo. Matkalla kohteeseen käytetään INFO-kanavaa, joka varmistaa sen, ettei ANTO-kanavalla tule liikaa liikennettä, mmikä johtaa status-hälytysten ja virven käsikapuloihin tulevien tekstiviestien mahdolliseen poisjääntiin. Tätä on tapahtunut, kun joku älypää on vahingossa huudellut häkeä ANTO-ryhmän puolella (mikä on ikävää, jos keikka tulee yöllä ja autosta vain toisella on kännykkä kun toinen/molemmat päivystävät kotona).
Helsingin häkelle annan pisteet siitä, että lisätiedot tulevat kokonaan, pyytämättäkin. Ei tarvitse ruveta arpomaan tai soittelemaan/huutelemaan häkelle lisätietopyyntöjä. Ihmettelen, miksei tätä ole muissakin AHK:issa käytössä - ohjelmallinen seikka?
Pääkaupunkiseudulla on myös toiminnassa hyvä järjestelmä laitosten tilatiedoista - jos jonkin sairaalan poliklinikalla on ruuhkaa, siitä ilmoitetaan viestinä yleensä yksikön kuskin/hoitajan kännyyn häken toimesta. Tällöin yksiköt tietävät, minne ei kannata yrittää viedä potilasta, jos on vaihtoehtoja.
Helsingin häkelle annan pisteet siitä, että lisätiedot tulevat kokonaan, pyytämättäkin. Ei tarvitse ruveta arpomaan tai soittelemaan/huutelemaan häkelle lisätietopyyntöjä. Ihmettelen, miksei tätä ole muissakin AHK:issa käytössä - ohjelmallinen seikka?
Pääkaupunkiseudulla on myös toiminnassa hyvä järjestelmä laitosten tilatiedoista - jos jonkin sairaalan poliklinikalla on ruuhkaa, siitä ilmoitetaan viestinä yleensä yksikön kuskin/hoitajan kännyyn häken toimesta. Tällöin yksiköt tietävät, minne ei kannata yrittää viedä potilasta, jos on vaihtoehtoja.
#29 **Pahvi**
-
- Vierailija
Lisätty 08 syyskuu 2005 - 21:31
LAINAUS(lämi @ 08.09.2005 - 17.35)
Häme käyttää ANTO-ryhmää pelkästään keikan antamiseen, ei mihinkään muuhun, niinkuin ryhmän nimikin kertoo. Matkalla kohteeseen käytetään INFO-kanavaa, joka varmistaa sen, ettei ANTO-kanavalla tule liikaa liikennettä, mmikä johtaa status-hälytysten ja virven käsikapuloihin tulevien tekstiviestien mahdolliseen poisjääntiin. Tätä on tapahtunut, kun joku älypää on vahingossa huudellut häkeä ANTO-ryhmän puolella (mikä on ikävää, jos keikka tulee yöllä ja autosta vain toisella on kännykkä kun toinen/molemmat päivystävät kotona).
Puheliikenne ei pääsääntöisesti estä statusten kulkua, tekstiviestien kylläkin toistaiseksi. Saapumattottomia viestejä logista tutkittaessa on havaittu valtaosassa syyksi laitteen poistuminen verkosta. Syy miksi käyttäjä ei ole tätä huomannut on kaksijakoinen. Ainakin pääkaupunkiseudulla verkko on luokattoman epävakaa ja toisaalta Nuukialainen on parametroitu näyttämään verkkoa vaikka vaimennus on jo niin suurta, ettei se enää selviä viestin purkamisesta, vaikka tietääkin vielä mikä tukiasema yrittää lähettää.
Vastaa tähän aiheeseen
1 Käyttäjä(ä) lukee tätä aihetta
0 jäsentä, 1 vierailijaa, 0 anonyymiä käyttäjää
