Mitä vai ketä kuuluu hätäkeskuksen hälyttää?
#1 **närästys**
Lisätty 14 toukokuu 2005 - 18:26
www.112.fi ja pelastustietolehteen viitaten hätäkeskuslaitoksen johtaja Jyrki Landstedt sanoo seuraavaa:
"– Toisaalta lain mukaan hätäkeskuksen tehtävä on hälyttää yksiköitä, ei yksilöitä. Yksilöiden hälyttämisvastuu on asianomaisen viranomaisen. Jos tähänkin halutaan muutosta, pitäisi lainsäädäntöä tarkistaa tältäkin osin."
Kun ministeriön kehityshankkeessa (http://pelastustoimi...johtaminen.html) ja kaikkialla muuallakin on määritelty pelastusyksikkö näin:
"6.1.2 Pelastusyksikkö
Alueellinen pelastustoimi koostuu pelastusasemista, joissa toiminnallinen yksikkö on pelastusyksikkö. Pelastusyksikkö muodostuu pelastushenkilöstöstä sekä pelastusajoneuvosta varustettuna tarvittavalla kalustolla. Pelastusyksikön henkilöstö käsittää yksikön johtajan ja viisi miestä. Henkilöstö voi olla päätoimista, sivutoimista tai vapaaehtoista. Pelastusyksikössä on aina yksikön johtaja, joka on ennalta määrätty. Pelastusaseman minimikalusto on pelastusauto ja miehistönkuljetusauto. Pelastusasemalla voi olla useita pelastusyksiköitä ja erikoiskalustoa (säiliö-, puomitikas-, nostolava-, tikas-, pelastussukellus- ja miehistönkuljetusautoja, venekalustoa jne.). "
Hätäkeskus on siis sitä mieltä että sen tulee hälyttää yksiköitä ja tarkoittaa yksiköllä vain ajoneuvoa. Miten asia mahtaisi toimia jos asiaa tarkastellaan kokonaisvaltaisesti eli kaikkia viranomaistahoja? Lähetetään siis vain hälytysstatukset niihin ajoneuvoihin joita tarvitaan. Yksilöitä siis ei hälytetä eli tämä tarkoittaa myös sitä että muita virvepäätelaitteita ei hälytetä kuin ajoneuvot ja ehkä asema?! Yksilöitä ei siis kuulu hälyttää eli myöskään virveviestejä ei yksilöille tule lähettää. Voisihan Virve viestikin tulevaisuudessa maksaa vaikka euron kappaleelta, mikä olisi suhteessa sen kk-maksuunkin.
Poliisiyksikkö: Entäs kun partio ei ole autossa? Entä kun tarvitaan hälyttää kotivarallaolijat esimerkiksi suurempaan piiritysdraamaan? Status vain asemalle ja autoihin. Hoitakoot ukot miten lystää autoihin.
Sairaankuljetus: Miten mahtaa toimia yksityisten sakujen kanssa kun henkilöstö nukkuu kotonaan? Kyllä saa autossa statukset piipata. Eli joku istuu /nukkuu autossa aina ja soittaa kaverille keikan tullessa? Vai meneekö hälytys ensiapuun ja sieltä keskitysti soitellaan lansseja kasaan?
Pelastusyksikkö: Vakkareistakin istuu jatkossa yksi autossa kun muut syö lounastaan. Soppareista yksi nukkuu asemalla ja lähettää savumerkkejä hälytyksen tultua? Entäs vakilaitoksen vapaavuoron hälyttäminen? Vai istuuko sihteerit yöt vanhojen hätäkeskusten tapaan asemalla ja soittelee henkilöstöä töihin?
Mielestäni hätäkeskuslaitos osoittaa tietämättömyyttään mm. pelastusalanmääritelmistä ja etsii porsaanaukkoja miten sysätä kulut muille. Samalla voidaan miettiä myös miten hätäkeskuksen rooli on yllättäen 25 vuoden toiminnan jälkeen muuttunut niin että sen tehtävä ei ole enää hälyttää henkilöstöä pelastustehtäviin vaan ainoastaan ajoneuvot.
#2
Lisätty 14 toukokuu 2005 - 19:03
www.112.fi ja pelastustietolehteen viitaten hätäkeskuslaitoksen johtaja Jyrki Landstedt sanoo seuraavaa:
"– Toisaalta lain mukaan hätäkeskuksen tehtävä on hälyttää yksiköitä, ei yksilöitä. Yksilöiden hälyttämisvastuu on asianomaisen viranomaisen. Jos tähänkin halutaan muutosta, pitäisi lainsäädäntöä tarkistaa tältäkin osin."
Poliisiyksikkö: Entäs kun partio ei ole autossa? Entä kun tarvitaan hälyttää kotivarallaolijat esimerkiksi suurempaan piiritysdraamaan? Status vain asemalle ja autoihin. Hoitakoot ukot miten lystää autoihin.
Sairaankuljetus: Miten mahtaa toimia yksityisten sakujen kanssa kun henkilöstö nukkuu kotonaan? Kyllä saa autossa statukset piipata. Eli joku istuu /nukkuu autossa aina ja soittaa kaverille keikan tullessa? Vai meneekö hälytys ensiapuun ja sieltä keskitysti soitellaan lansseja kasaan?
Pelastusyksikkö: Vakkareistakin istuu jatkossa yksi autossa kun muut syö lounastaan. Soppareista yksi nukkuu asemalla ja lähettää savumerkkejä hälytyksen tultua? Entäs vakilaitoksen vapaavuoron hälyttäminen? Vai istuuko sihteerit yöt vanhojen hätäkeskusten tapaan asemalla ja soittelee henkilöstöä töihin?
Olet nyt mitä ilmeisimmin käsittänyt vähän väärin.
Kun puhuit noista "hälytysstatuksista" tarkoitit ilmeisesti hälytysviestejä tms. Statuksillahan tarkoitetaan yksikön tilatietoja eli onko yksikkö hälytettävissä, matkalla, paikalla ym ym.
Ja kun häke hälyttää yksiköt, se laittaa hälytyksen hälytysilmoituksena ANTO-puheryhmässä jonka lisäksi se lähettää yksikön ajoneuvoasemaan hälytysilmoituksen viestinä. Ja kaikki VIRVE-laitteet jotka skannaavat ko. ANTO-puheryhmää, kuulevat hälytyksen.
Tuolla tavoin ymmärtäisin tuon yksiköiden eikä yksilöiden hälyttämisen.
Ja mitä tulee yksityisten sakujen, sopimuspalokuntien tai vakinaisten vapaavuoron hälyttämiseen, se tapahtuu häken toimesta hälytysilmoituksena joka tulee puheluna ja tekstiviestinä.
Kannattaa muuten ottaa jotain lääkettä jos närästää tämmöinen asia.
#3 **tohtori**
Lisätty 14 toukokuu 2005 - 20:08
Hätäkeskus lähettää hälytysstatuksen vasteen mukaisiin päätelaitteisiin, jotka halutaan aktivoida hälyttämään. Eri hälytysstatuksilla on eri merkitys. Yksi status aktivoi esim. THR880 käsiradion, tällöin se siirtyy yleiseen profiiliin ja alkaa antamaan hälytysääntä. Myös ajoneuvoasemiin voidaan lähettää tämmöinen hälytysstatus, joka saa ne piipittämään hälytyksen tultua määräajaksi tai niin kauaksi aikaa että hälytyskuitataan ko. vastaanottimesta. Lisäksi voidaan päätelaitteisiin lähettää muita statuksia (mistä on ihan erillinen viestiohjekin olemassa). Näillä statuksilla voidaan ohjata esimerkiksi tiuta/virsua tekemään erilaisia toimintoja kuten käynnistämään hvl:n kautta selektiivihakulaitteet (vhf-verkossa toimivat hakulaitteet) jne.
Eli kun hätäkeskus suorittaa hälytyksen, niin se lähettää tarvittavat hälytysstatukset vasteen mukaisiin päätelaitteisiin. Eli osa hälytysstatuksista menee suoraan esim. kotivarallaolijoiden päivystys virve-päätelaitteisiin hälyttäen henkilöitä ja osa esim. aseman virve-päätelaitteeseen, jonka kautta käynnistetään erilaisia jatkohälytyksiä (hvl:n kautta, robottipuhelimia, jne).
Tämän lisäksi hätäkeskus lähettää virve-tekstiviestejä vasteen mukaisiin päätelaitteisiin ja antaa ANTO-ryhmässä hälytysilmoituksen, joka ohjautuu joissakin paikoissa mm. robottipuhelimeen.
Virve-verkon kautta tapahtuvan hälyttämisen lisäksi hätäkeskus lähettää vasteisiin liitetyt gsm-tekstiviestit suoraan henkilöstön kännyköihin ja mahdolliset hälytystelefaxit aseman faxiin.
Näistä voidaan rakentaa jokaiselle asemalle oma kombinaatio, mikä soveltuu minkäkin aseman hälytyskäytäntöön parhaiten. Nyt on siis hälytetty henkilöstö yksiköihin ja vasteen mukaiset yksiköt liitetty hälytysselosteeseen. Jäädään odottamaan yksiköiden liikkeelle lähtöä.
Tämän jälkeen päätelaitteista lähetetään statukset hätäkeskukseen eli matkalla, kohteessa, vapaa ja asemalla. Statukset menevät hätäkeskuksen tietojärjestelmässä suoraan hälytysselosteeseen mikäli yksikkö oli hälytettyjen yksiköiden listalla.
Kun kaikki yksiköt ovat asemalla statuksen painaneet ja tilanne on ohi, päätetään tehtävä prontoon.
Toivottavasti helpotti närästystä ja selkeytti statusten kiehtovaa maailmaa
#4
Lisätty 14 toukokuu 2005 - 22:30
Minäkin ahdistuin.
-LEKA-
#5 **Guest**
Lisätty 14 toukokuu 2005 - 23:28
Ja kun häke hälyttää yksiköt, se laittaa hälytyksen hälytysilmoituksena ANTO-puheryhmässä jonka lisäksi se lähettää yksikön ajoneuvoasemaan hälytysilmoituksen viestinä. Ja kaikki VIRVE-laitteet jotka skannaavat ko. ANTO-puheryhmää, kuulevat hälytyksen.
Tuolla tavoin ymmärtäisin tuon yksiköiden eikä yksilöiden hälyttämisen.
Ja mitä tulee yksityisten sakujen, sopimuspalokuntien tai vakinaisten vapaavuoron hälyttämiseen, se tapahtuu häken toimesta hälytysilmoituksena joka tulee puheluna ja tekstiviestinä.
Kannattaa muuten ottaa jotain lääkettä jos närästää tämmöinen asia.
Jos nyt olen käsittänyt oikein miten meillä tuo systeemi toimii, niin häke lähettää hälytysstatuksen päätelaitteeseen, joka avaa mm. selektiivin, ja lisäksi tulee vielä tekstiviesti jossa on sitten tarkemmin keikkatiedot.
Minäkin ahdistuin.
Joka jannulle vain päätelaite käteen, niin johan verkollekkin saadaan käyttäjiä. Valtio on tyytyväinen, koska ei enää tarvitse maksaa avustusta. Erillisverkot pääsee tienaamaan ja hätäkeskuslaitos säästää. Ainoa joka häviää on pelastustoimi ja muut häken hälytettävissä olevat organisaatiot, mutta eihän sillä ole mitään väliä.
En ole vielä kerennyt tuota Pelastustiedon juttua lukemaan, mutta jos sisältö on todellakin tuon suuntainen, niin v-käyrä erästä laitosta kohtaan kyllä kohoaa entisestään. On nimittäin jo nytkin "hieman" ongelmia tuon nimeltämainitsemattoman laitoksen toiminnan kanssa. Johtuneeko sitten uusista "hienoista" systeemeistä vai mistä, mutta ongelmille pitäisi joskus myös tehdä jotakin, eikä vain vakuutella kaiken olevan kunnossa.
#6
Lisätty 15 toukokuu 2005 - 00:12
Landstet ei ole tainnut käydä Peo:lla opissa, siellähän TNe -vai oliko se joku muu - opettaa, että pelastusyksikkö koostuu ajoneuvosta, kalustosta ja miehistöstä.
Muutoinkin on aika naurettavaa, että vastaperustetulla valtion laitoksella on rahat lopussa ennen kuin toiminta on edes päässyt vauhtiin täydellä laajuudellaan. Se miten valtion laitokselta voi yleensäkään loppua rahat, se on minulle ja monelle muulle yhä epäselvää...
Kaikille on varmaan tässä vaiheessa selvää, että joku/jotkut henkilöt ovat töpeksineet pahemman kerran, kun heti toiminnan alkuvaiheessa joudutaan säästökuurille.
Hätäkeskuslaitoksen budjetista päättävillä tahoilla onkin nyt ensiluokkainen tilaisuus pilata koko uudistus ja romuttaa yhteistyötahojen sekä suuren yleisön luottamus koko organisaatioon, ennen kuin toiminta on edes kunnolla käynnistynyt. Jos homma töpeksitään näin alussa, maineen palauttaminen teettää työtä. Toistaiseksihan ainakin suurin osa kansalaisista ovat tutkitusti olleet tyytyväisiä ja luottavaisia hätäkeskusten - myös valtion hätäkeskusten - palveluun. yhteistyöviranomaisiltakaan ei ole kuulunut ainakaan omaan häkeeni mitään katastrofaalisen negatiivista palautetta, tyytymättömin viranomaistaho on - tekisi mieli melkein sanoa että odotetusti - pelastustoimi. Tämä suhteellisen hyvä taso on helppo romauttaa alas liian pienillä henkilöstöresursseilla, sillä käytännössä ainoa merkittävä säästömahdollisuus häkelaitoksen budjetissa ovat nuo henkilöstökulut.
Jo nykyisetkin henkilöstöresurssit ovat osin riittämättömät, sillä esim. päivystäjien koulutustoiminta on aivan liian vähäistä. Ei ole missään nimessä hyväksyttävää, jos ammattitaidon kehittäminen on melkein yksinomaan oman aktiivisuuden varassa.
Toivottavasti sisäasiainministeriö kiinnittää tulevaisuudessa erityistä huomiota hätäkeskuslaitoksen budjettiongelmiin ja toimintaedellytyksiin. Hätäkeskuslaitoksen johto on varmasti pahasti puun ja kuoren välissä, kun kirstun pohja alkaa häämöttää.
Koetan olla optimisti tässä asiassa, vaikka työ onkin jo muokannut minut peruspessimistiksi ja kyyniseksi ihmiseksi - vai olenkohan sellainen jo syntyjään
#7
Lisätty 15 toukokuu 2005 - 16:20
Kuinkahan alkoi tuntumaan, että eräs tunnettu henkilö jollain tavoin liittyy ajoittain muutamien valtion projektien toteuttamiseen. Jossain vaiheessa vimma on kova, summat suuria ja sitten pussin pohjasta paistaa päivä läpi... Ja vielä kun joillain kulmilla vielä on vanha usko omaan erinomaisuuteen, Helsinki-viha ja ties mitä... Jos Stadi itse taitaa olla valtion menon melkoinen kärsijä sekin.
Niin - se henkilö ei ole Murphy. Kafka tuli ensin mieleen.
Mutta on hyvä myös muistaa, että täydellisyyttä ei ole, valtio ei ole varakas ja joskus viiden millin pulttiin ei tosiaan omassa työkalupakissaan ole kuin neljän millin muttereita...
#9 **Guest**
Lisätty 15 toukokuu 2005 - 17:44
Valtioneuvoston asettaman uuden hätäkeskulaitoksen johtokunnasta ei löydy yhtään varsinaista pelastusalan edustajaa (mm. pelastustoimen alueilta), paitsi tekninen johtaja Hannu Olamo pelastusosastolta.
Kari Rajamäki: Johtokunta edustaa kaikkia niitä keskeisiä tahoja, joita viraston tulee kuulla toimintaansa kehittäessään.
Että näin. Onkos se sitten kumma, jos ei hommat aina toimi
#10
Lisätty 15 toukokuu 2005 - 19:49
Landstet ei ole tainnut käydä Peo:lla opissa, siellähän TNe -vai oliko se joku muu - opettaa, että pelastusyksikkö koostuu ajoneuvosta, kalustosta ja miehistöstä.
Ei ehkä ole käynyt siellä opissa, mutta opettanut on - käsittääkseni hän oli kuitenkin siellä opettajana ennen siirtymistään silloisen Espoon palolaitoksen palopäälliköksi, vai olikohan se nyt pelastusjohtaja jo silloin...
Sitäpaitsi, jos halutaan varmatoiminen järjestelmä niin kyllä silloin se hälyttäminen tulisi tapahtua yhdestä paikasta, eikä kymmenestä eri paikasta. Aina on isompi riski siihen että jotain menee vikaan ja hälytys ei lähdekään eteenpäin. Eli omasta mielestäni hälyttäminen tulee hoitaa keskitetysti yhdestä paikasta.
#11
Lisätty 15 toukokuu 2005 - 20:00
Ja kuka ihan oikeasti rupeaisi kantamaan vielä virve-luuria taskussa? Ei kyllä kovinkaan moni. Välillä tuntuu henkilöhakulaitekin olevan liikaa. (Varsinkin nyt kun toiminta on välillä hieman "epävarmaa" kun häke ei enää lähetä selkkua vaan laitoksen virsu tai vastaava..)
#12
Lisätty 15 toukokuu 2005 - 22:21
No nyt taitaa olla yhteydet kunnossa, se on sitä nyky tekniikkaa kun on monta eri konetta... Oli numerolistat ainoastaan siinä koneessa, mistä näkee kenelle häly pitäis lähettää, mutta kas kas, eipä ollt siinä koneessa joka pistää viestit kulkemaan... ja kolme kuukautta kesti selvittää...
#13 **Vaste**
Lisätty 10 heinäkuu 2005 - 08:42
Eli hälytysohjeessa taitaa silloin olla virhe, jos siinä on vain kyseisen yksikön ajoneuvoasema (päätelaite)
Meillä ainakin ohjeen mukaan hälytettäviin yksiköihin on liitetty eri määrä päätelaitteita, joihin hälytysstatuksia lähetetään. Osa saattaa olla vanhoja aputukiasemia (HVL) , osa yksikköön sidottuja kannettavia päätelaitteita ja osa varallaolevalle henkilöstölle varattuja päätelaitteita.
Tärkeintä on määritellä hälytysohjeissa, mihin päätelaitteisiin hälytysstatus lähetetään minkäkin hälytettävän yksikön osalta ja sitoa tarvittavat gsm nrot kuhunkin yksikköön. Tämä tosin on pelastuslaitoksen vastuulla oleva asia, ei yksittäisen (sopimus)palokunnan.
Esim 11 = koko palokunta (ajon.asema ja P11:n kannettava virve, hakulaitteet (HVL-virve), gsm txt, varallaolijoiden virvet...)
13 = yksikön kannettavat ja varallaolijoiden virvet, 170 = yksikön kannettavat virvet, ev koulutettujen hakulaitteet ja gsm txt, 171 = yksikön kannettavat ja varallaolijoiden virvet sekä yksikönjohtajien gsm txt (kiireettömiä tehtäviä varten, esim ÖT/JVT)
#14 **Guest**
Lisätty 15 elokuu 2005 - 20:58
Ja kuka ihan oikeasti rupeaisi kantamaan vielä virve-luuria taskussa? Ei kyllä kovinkaan moni. Välillä tuntuu henkilöhakulaitekin olevan liikaa. (Varsinkin nyt kun toiminta on välillä hieman "epävarmaa" kun häke ei enää lähetä selkkua vaan laitoksen virsu tai vastaava..)
Pakkohan tuota molikkaa on ollu mukanaan kantaa, jos mielii hälytykset saada. Hakulaite ja GSM kun ovat olleet melko epävarmoja meilläpäin. Eipä silti, ei Virvekään aina sitä hälytystä saa. Hakulaite on kuiten jääny parkkiin.
#15 **Pahvi**
Lisätty 16 elokuu 2005 - 23:10
Kun puhuit noista "hälytysstatuksista" tarkoitit ilmeisesti hälytysviestejä tms. Statuksillahan tarkoitetaan yksikön tilatietoja eli onko yksikkö hälytettävissä, matkalla, paikalla ym ym.
Ei nyt ihan niinkään. Virve-maailmassa statusviesti on viisinumeroinen numerosarja, jonka merkityksen kukin saa rakentaa tiettyjen sääntöjen puitteissa haluamallaan tavalla. Käsipuhelin tai asemaradio aukaistaan statusviestillä, näin hälyttäminen siis käytännössä suoritetaan statuksella. Myös sijainti- ja tilatiedot voidaan antaa viisinumeroisena statusviestinä. Lisäksi järjestelmäkomennot eli puheenvuorot ja niiden pyynti (=tangentin painallus) on toteutettu statuksilla. Kaikille käyttäjille määritelty yksi yhteinen status 00000 joka tarkoittaa hätäkutsua.
Vastaa tähän aiheeseen

1 Käyttäjä(ä) lukee tätä aihetta
0 jäsentä, 1 vierailijaa, 0 anonyymiä käyttäjää


Vastaa tähän aiheeseen










