Vastaa tähän aiheeseen
Tässä taannoin tapahtuneissa, maamme toistaiseksi suurimmissa, yhteensä n. 400 auton ketjukolareissa oli paljon pelastushenkilökuntaa radioineen auttamassa. Lehtitietojen mukaan "viranomaisten radiopuhelinliikenne puuroutui haitaten pelastustoimia".
Onko foorumin käyttäjillä tällaisesta omakohtaisia kokemuksia, eli mikä on todellisuudessa VIRVEn käytettävyys tosipaikassa nyt, kun VIRVEn käyttäjiä onkin vain puolet alunperin suunnitellusta määrästä ja kustannuksetkin ovat (luonnollisesti) ylittäneet arvioidun?
Tällä hetkellä ollaan siis 180M€ hintalapussa ja 23000 käyttäjässä. Toimiiko VIRVE tällä rahalla ja käyttäjämäärällä tosipaikassa?
-Kustannustietoinen siviili-
0
VIRVEn toiminta maamme suurimmassa ketjukolarissa?
Aloittaja: **Kansalainen**, maalis 20 2005 18:09
29 vastausta tähän aiheeseen
#2 **Guest**
-
- Vierailija
Lisätty 20 maaliskuu 2005 - 21:22
Isoissa tilanteissa virven toiminnasta ei ole kokemusta, mutta ite olen kyllä ihmetelly verkon kapasiteetin pienuutta. Onko ajateltu ihan loppuun asti tekniikkaa kehitettäessä, että kuinka helposti verkko todellisuudessa saadaan "tukkoon".
Käyttäjiähän virvellä varmaan olisi enemmänkin, jos laitteen kustannukset eivät olisi niin korkeat (hankintahinta ja kuukausimaksut).
Käyttäjiähän virvellä varmaan olisi enemmänkin, jos laitteen kustannukset eivät olisi niin korkeat (hankintahinta ja kuukausimaksut).
#3 **Vierailija_Virveli**
-
- Vierailija
Lisätty 25 maaliskuu 2005 - 12:35
Vielä tähän mennessä VIRVE:n kapasiteetti ei ole loppunut ydessäkään todellisessa onnettomuustilanteessa. Viestiliikenteen "puuroontuminen" ei ole edes teoriassa mahdollista VIRVE:ssä.
Lento-onnettomuusharjoitustilanteessa päivän kestävän harjoituksen aikana yhden tukiaseman kapasiteetti oli kokonaisuudessaan käytössä kaksi kertaa yhden minuutin ajan kerrallaan.
Viestiliikenteen ongelmat Konginkankaalla ja parissa muussa tapauksessa ovat johtuneet siitä, että käyttäjät eivät ole toimineet viestiliikenneohjeen mukaisesti omissa puheryhmissään, vaan info tai kutsukanavilla, jotka on tarkoitettu ihan muuhun käyttöön kuin tilanteenaikaiseen yksiköiden siäsiseen viestintään.
Lento-onnettomuusharjoitustilanteessa päivän kestävän harjoituksen aikana yhden tukiaseman kapasiteetti oli kokonaisuudessaan käytössä kaksi kertaa yhden minuutin ajan kerrallaan.
Viestiliikenteen ongelmat Konginkankaalla ja parissa muussa tapauksessa ovat johtuneet siitä, että käyttäjät eivät ole toimineet viestiliikenneohjeen mukaisesti omissa puheryhmissään, vaan info tai kutsukanavilla, jotka on tarkoitettu ihan muuhun käyttöön kuin tilanteenaikaiseen yksiköiden siäsiseen viestintään.
#4 **Aikaväli**
-
- Vierailija
Lisätty 25 maaliskuu 2005 - 20:27
Virveverkon kuormittaminen siten että se menisi "tukkoon" on täysin mahdoton tehtävä. Yleensä kun tiedotusvälineissä puhutaan virveverkon tukkeutumisesta niin ammattimielessä voidaan kääntää se muotoon. "Viestiohje ja sen noudattaminen unohdettiin"
Ps. Mihin on kadonnut se viestiliikennekuri jota käytettiin vanhan verkon aikana?
Ps. Mihin on kadonnut se viestiliikennekuri jota käytettiin vanhan verkon aikana?
#5
-
- Jäsen
-
- 36 viestiä
Jäsen
-
Pelastustoimialue:
Ei vielä valittu
Lisätty 25 maaliskuu 2005 - 20:35
LAINAUS(Kansalainen @ 20.03.2005 - 17.09)
Tässä taannoin tapahtuneissa, maamme toistaiseksi suurimmissa, yhteensä n. 400 auton ketjukolareissa oli paljon pelastushenkilökuntaa radioineen auttamassa. Lehtitietojen mukaan "viranomaisten radiopuhelinliikenne puuroutui haitaten pelastustoimia".
Onko foorumin käyttäjillä tällaisesta omakohtaisia kokemuksia, eli mikä on todellisuudessa VIRVEn käytettävyys tosipaikassa nyt, kun VIRVEn käyttäjiä onkin vain puolet alunperin suunnitellusta määrästä ja kustannuksetkin ovat (luonnollisesti) ylittäneet arvioidun?
Tällä hetkellä ollaan siis 180M€ hintalapussa ja 23000 käyttäjässä. Toimiiko VIRVE tällä rahalla ja käyttäjämäärällä tosipaikassa?
-Kustannustietoinen siviili-
Onko foorumin käyttäjillä tällaisesta omakohtaisia kokemuksia, eli mikä on todellisuudessa VIRVEn käytettävyys tosipaikassa nyt, kun VIRVEn käyttäjiä onkin vain puolet alunperin suunnitellusta määrästä ja kustannuksetkin ovat (luonnollisesti) ylittäneet arvioidun?
Tällä hetkellä ollaan siis 180M€ hintalapussa ja 23000 käyttäjässä. Toimiiko VIRVE tällä rahalla ja käyttäjämäärällä tosipaikassa?
-Kustannustietoinen siviili-
Virve kyllä toimii tilanteessa kuin tilanteessa, jos viestiohjeet on asianmukaisesti tehdyt ja niitä noudatetaan. Jos koko "pataljoona" (päällystö/alipäällystö/miehistö) käyttää yhtä ainoaa puheryhmää tilanteen suuruudesta riippumatta, niin sillä tavalla voidaan saada sekamelska aikaan, muutoin ei.
#8
-
- Jäsen
-
- 370 viestiä
Vanhempi Jäsen
Lisätty 27 maaliskuu 2005 - 06:51
LAINAUS(TDMA @ 26.03.2005 - 13.21)
... niin ei ne saa sitä puheryhmää tukkoon koska järjestelmä hoitaa sen ettei puhujia voi olla kuin yksi kerrallaan ja muut kuuntelevat.
Jep jep, mutta kun kymmenen ukkoa odottaa omaa puhumisvuoroa tangentti pohjassa, niin minusta verkko on juurikin tukossa.
Viestiä muokkasi Marqu, 27 maaliskuu 2005 - 06:53
#9
-
- Jäsen
-
- 416 viestiä
[Orja]
- Gender:Male
-
Pelastustoimialue:
Ei vielä valittu
Lisätty 27 maaliskuu 2005 - 14:06
Luulisimpa vain, että päällystö / miehistö eivät tienneet tarkkaa kanavaa jossa heidän kuuluisi toimia..?
Kaikki riippuu siitä, että
1. miten hyvin puheliikennekurin on jokainen puhelimen käyttäjä omaksunut.
2. onko jokaisella ihan PAKKO OLLA virvekapula ja huudella joukkoon?
3. osasivatko he käyttää oikeata kanavaa. ( kuitenkin suurissa tilanteissa kanavat on vaikea määritellä jokaiselle oikeiksi, jotta homma ei mene käsille. )
itse tilanteesta en tiedä mitään.. eli hieman yleisimpiä vikoja listailin vain..
Kaikki riippuu siitä, että
1. miten hyvin puheliikennekurin on jokainen puhelimen käyttäjä omaksunut.
2. onko jokaisella ihan PAKKO OLLA virvekapula ja huudella joukkoon?
3. osasivatko he käyttää oikeata kanavaa. ( kuitenkin suurissa tilanteissa kanavat on vaikea määritellä jokaiselle oikeiksi, jotta homma ei mene käsille. )
itse tilanteesta en tiedä mitään.. eli hieman yleisimpiä vikoja listailin vain..
#11
-
- Jäsen
-
- 154 viestiä
Vanhempi Jäsen
-
Pelastustoimialue:
Länsi-Uusimaa
Lisätty 27 maaliskuu 2005 - 15:51
LAINAUS(ViKiNGi @ 27.03.2005 - 13.06)
3. osasivatko he käyttää oikeata kanavaa. ( kuitenkin suurissa tilanteissa kanavat on vaikea määritellä jokaiselle oikeiksi, jotta homma ei mene käsille. )
Virvessä ei ole kanavia. Vaan puheryhmiä - pilkkua nusasten
#12
-
- Jäsen
-
- 533 viestiä
Vanhempi Jäsen
Lisätty 27 maaliskuu 2005 - 16:24
LAINAUS(Pätkä @ 27.03.2005 - 14.51)
LAINAUS(ViKiNGi @ 27.03.2005 - 13.06)
3. osasivatko he käyttää oikeata kanavaa. ( kuitenkin suurissa tilanteissa kanavat on vaikea määritellä jokaiselle oikeiksi, jotta homma ei mene käsille. )
Virvessä ei ole kanavia. Vaan puheryhmiä - pilkkua nusasten
Nussitaan nyt sitten kunnolla kun kerta tälle linjalle lähdettiin;
VIRVEstä löytyy kyllä kanavia, mutta tavallisimmin päätelaitteita käytetään järjestelmätilassa, jossa käytössä on todellakin puheryhmät, ei kanavat. Puheryhmissä liikenne kulkee aina järjestelmän linkkien kautta, vaikka lähettävä ja vastaanottava laite olisikin samassa huoneessa.
Kanavia löytyy suorakanavatilassa. Suorakanavilla toimiessa liikennöinti tapahtuu suoraan laitteesta laitteeseen.
Ja mitä tähän topicissa käytyyn keskusteluun tulee, olen samaa mieltä, että hyvin suunnitellulla viestiohjeella viestiliikenne saadaan sujumaan, edellyttää vain että sitä noudatetaan - eli kuri ynnä harjoittelu, että muistetaan, missä puheryhmässä pitää toimia. Viestiliikenne on tärkeä johtamisen työkalu ja viestiliikennettä tulisi harjoitella käyttämällä laitteita aktiivisesti niin harjoituksissa kuin pienemmissäkin oikeissa tilanteissa. Jos näppitekniikka ei ole hallussa, sitä ei ole aikaa rueta opettelemaan enää siinä suuressa onnettomuustilanteessakaan. Miehistön kannalta tilanteen suuruus ei juurikaan tuo muutosta viestiliikenteeseen. Enemmänkin yksikönjohtajataso ja siitä ylöspäin joutuvat hieman eri puheryhmiä käyttämään.
Hoitotyö hoitotyönä - taksihommat takseille!
#13
-
- Jäsen
-
- 499 viestiä
Vanhempi Jäsen
-
Pelastustoimialue:
Ei vielä valittu
#14
-
- Jäsen
-
- 370 viestiä
Vanhempi Jäsen
Lisätty 27 maaliskuu 2005 - 20:49
LAINAUS(filpo @ 27.03.2005 - 18.19)
LAINAUS(Marqu @ 27.03.2005 - 5.51)
Jep jep, mutta kun kymmenen ukkoa odottaa omaa puhumisvuoroa tangentti pohjassa, niin minusta verkko on juurikin tukossa.
Ja vanha VHF-järjestelmäkö sitten olisi toiminut kun kymmenellä ukolla on tangentti pohjassa?
No enhän minä siihen ottanut kantaa.
Kommentoin vain TDMA:n väitettä ettei virven puheliikennettä saa puuroutumaan tai tukkoon.
#15 **Reiska**
-
- Vierailija
Lisätty 29 maaliskuu 2005 - 15:35
Vaikka Virveverkossa ei olekkaan ns. kanavia käyttäjän kannalta, kun toimitaan puheryhmissä niin todellisuudessa niitä kanavia on, siis tukiaseman kannalta.
Voidaan puhua ns. yhden- kahden- xx-kantoaallon tukiasemista, jossa kantoaalto on se kanava joka toimii määrätyllä taajuudella.
Yhden kantoaallon tukiasemassa on yksi taajuus, joka on jaettu 4-n osaan "aikajakoon", jos tällaisen tukiaseman alueella toimitaan 4:ssä puheryhmässä tai soitetaan 4 puhelua yleiseen puhelinverkkoon samanaikaisesti
voidaan sanoa, että tukiasema on tukossa, siis enempää ei mahdu. Näistäkin 4 aikajaosta neljättä käytetään myös järjestelmän ylläpitoon, joten kolme aikajakoa on vaan vapaassa käytössä.
Kahden kantoaallon tukiasemassa onkin sitten jo paljon enemmän (+4 aikajakoa) kapasiteettia erilaisille puheryhmille, mutta esim. yleiseen puhelinverkkoon soittelu syö kapasiteetin hyvin äkkiä.
Tietoni eivät välttämättä ole aivan täsmällisiä, mutta suurimman osan oletan oikein.
Mielestäni Virve-verkon teknisestä toteutuksesta puhutaan liian vähän, sillä jos tekninen toteutus olisi yleisemmässä tietoudessa yleisellä tasolla, myöskin sillä helpotettaisiin ymmärtämään Virve-verkon käyttöä ja myös ehkä auttamaan verkkoa toimimaan paremmin.
Voidaan puhua ns. yhden- kahden- xx-kantoaallon tukiasemista, jossa kantoaalto on se kanava joka toimii määrätyllä taajuudella.
Yhden kantoaallon tukiasemassa on yksi taajuus, joka on jaettu 4-n osaan "aikajakoon", jos tällaisen tukiaseman alueella toimitaan 4:ssä puheryhmässä tai soitetaan 4 puhelua yleiseen puhelinverkkoon samanaikaisesti
voidaan sanoa, että tukiasema on tukossa, siis enempää ei mahdu. Näistäkin 4 aikajaosta neljättä käytetään myös järjestelmän ylläpitoon, joten kolme aikajakoa on vaan vapaassa käytössä.
Kahden kantoaallon tukiasemassa onkin sitten jo paljon enemmän (+4 aikajakoa) kapasiteettia erilaisille puheryhmille, mutta esim. yleiseen puhelinverkkoon soittelu syö kapasiteetin hyvin äkkiä.
Tietoni eivät välttämättä ole aivan täsmällisiä, mutta suurimman osan oletan oikein.Mielestäni Virve-verkon teknisestä toteutuksesta puhutaan liian vähän, sillä jos tekninen toteutus olisi yleisemmässä tietoudessa yleisellä tasolla, myöskin sillä helpotettaisiin ymmärtämään Virve-verkon käyttöä ja myös ehkä auttamaan verkkoa toimimaan paremmin.
#16 **Guest**
-
- Vierailija
Lisätty 29 maaliskuu 2005 - 17:40
Juurikin tämä puheluominaisuuden (onko se virallinen nimi yksilöpuhelu?) lisääminen virve-päätelaitteeseen ihmetyttää suuresti. Onhan se hienoa, että siitä semmoinen ominaisuus löytyy, muttakun sitä ei voi käyttää. Jopa skannattavien ryhmien määrää rajoitetaan, ettei kuluteta liikaa verkon kapasiteettiä.
Jos kerran tehdään "uusi ja mahtava" järjestelmä, niin tehdään semmonen mitä voi oikeasti hyödyntää kunnolla ja mikä toimii. Tällä hetkellä pahimmillaan pitää olla kolme erilaista viestintä (GSM, VHF ja VIRVE) taskussa, että tullaan toimeen, kun yhdellä hyvälläkin voisi pärjätä.
Jos kerran tehdään "uusi ja mahtava" järjestelmä, niin tehdään semmonen mitä voi oikeasti hyödyntää kunnolla ja mikä toimii. Tällä hetkellä pahimmillaan pitää olla kolme erilaista viestintä (GSM, VHF ja VIRVE) taskussa, että tullaan toimeen, kun yhdellä hyvälläkin voisi pärjätä.
#17
-
- Jäsen
-
- 36 viestiä
Jäsen
-
Pelastustoimialue:
Ei vielä valittu
Lisätty 29 maaliskuu 2005 - 22:09
LAINAUS(Guest @ 29.03.2005 - 16.40)
Jopa skannattavien ryhmien määrää rajoitetaan, ettei kuluteta liikaa verkon kapasiteettiä.
Miksi pitäisi olla "koko Suomi" skannauksessa?
Tilanteen suuruudesta riippumatta, oikeilla viestiohjeilla minkä tahansa pelastusmuodostelman johtamistaso pärjää 2-4:llä puheryhmällä. Miehistö ei tarvitse välttämättä kuin yhden puheryhmän.
#18 **Guest**
-
- Vierailija
Lisätty 29 maaliskuu 2005 - 23:47
LAINAUS(P4/12 @ 29.03.2005 - 21.09)
LAINAUS(Guest @ 29.03.2005 - 16.40)
Jopa skannattavien ryhmien määrää rajoitetaan, ettei kuluteta liikaa verkon kapasiteettiä.
Miksi pitäisi olla "koko Suomi" skannauksessa?
Tilanteen suuruudesta riippumatta, oikeilla viestiohjeilla minkä tahansa pelastusmuodostelman johtamistaso pärjää 2-4:llä puheryhmällä. Miehistö ei tarvitse välttämättä kuin yhden puheryhmän. Arvasin että joku takertuisi tähän, mutta se oli vain esimerkki siitä, kuinka loppuun asti mietitty tämä uusi hieno järjestelmämme on.
#19
-
- Jäsen
-
- 121 viestiä
Jäsen
- Interests:VPK
-
Pelastustoimialue:
Varsinais-Suomi
Lisätty 30 maaliskuu 2005 - 09:31
LAINAUS(Guest @ 29.03.2005 - 22.47)
LAINAUS(P4/12 @ 29.03.2005 - 21.09)
LAINAUS(Guest @ 29.03.2005 - 16.40)
Jopa skannattavien ryhmien määrää rajoitetaan, ettei kuluteta liikaa verkon kapasiteettiä.
Miksi pitäisi olla "koko Suomi" skannauksessa?
Tilanteen suuruudesta riippumatta, oikeilla viestiohjeilla minkä tahansa pelastusmuodostelman johtamistaso pärjää 2-4:llä puheryhmällä. Miehistö ei tarvitse välttämättä kuin yhden puheryhmän. Arvasin että joku takertuisi tähän, mutta se oli vain esimerkki siitä, kuinka loppuun asti mietitty tämä uusi hieno järjestelmämme on.
Tarvii ny veparin olla pikkasen utelias ja saada tietää mitä muualla tapahtuu...
!Palomies on aina eri mies!
#20
-
- Jäsen
-
- 522 viestiä
Vanhempi Jäsen
-
Pelastustoimialue:
Hätäkeskus
Lisätty 30 maaliskuu 2005 - 15:31
LAINAUS(Reiska @ 29.03.2005 - 14.35)
Voidaan puhua ns. yhden- kahden- xx-kantoaallon tukiasemista, jossa kantoaalto on se kanava joka toimii määrätyllä taajuudella.
Yhden kantoaallon tukiasemassa on yksi taajuus, joka on jaettu 4-n osaan "aikajakoon", jos tällaisen tukiaseman alueella toimitaan 4:ssä puheryhmässä tai soitetaan 4 puhelua yleiseen puhelinverkkoon samanaikaisesti
voidaan sanoa, että tukiasema on tukossa, siis enempää ei mahdu. Näistäkin 4 aikajaosta neljättä käytetään myös järjestelmän ylläpitoon, joten kolme aikajakoa on vaan vapaassa käytössä.
Kahden kantoaallon tukiasemassa onkin sitten jo paljon enemmän (+4 aikajakoa) kapasiteettia erilaisille puheryhmille, mutta esim. yleiseen puhelinverkkoon soittelu syö kapasiteetin hyvin äkkiä.
Yhden kantoaallon tukiasemassa on yksi taajuus, joka on jaettu 4-n osaan "aikajakoon", jos tällaisen tukiaseman alueella toimitaan 4:ssä puheryhmässä tai soitetaan 4 puhelua yleiseen puhelinverkkoon samanaikaisesti
voidaan sanoa, että tukiasema on tukossa, siis enempää ei mahdu. Näistäkin 4 aikajaosta neljättä käytetään myös järjestelmän ylläpitoon, joten kolme aikajakoa on vaan vapaassa käytössä.
Kahden kantoaallon tukiasemassa onkin sitten jo paljon enemmän (+4 aikajakoa) kapasiteettia erilaisille puheryhmille, mutta esim. yleiseen puhelinverkkoon soittelu syö kapasiteetin hyvin äkkiä.
Yhden kantoaallon 4:stä aikavälistä yksi kuluu signalointiin, kolmen jäädessä käyttöön puheryhmäliikenteelle. Siis kolme puheryhmää käytettävissä AKTIIVISENA kerrallaan. (Muutenhan puheryhmiä voi vuorotellen olla satoja)
***Poistettu osa tekstistä*** Tukiaseman vaihtuminen radiolle perustunut omakohtaiseen havainnointiin lyhytaikaisenkin vuorokeskustelun aikana yksittäisessä puheryhmässä. DWS:ltä katsoen tukiasema vaihtuu kesken lähetyksenkin. Muuten samasta tukiasemasta häkeenkin päin useassa puheryhmässä samaan aikaan aktiviteettia + toimintapuheryhmät paikan päälle kolmella eri toimijalla.
Viestiä muokkasi #410, 06 huhtikuu 2005 - 21:15
#21
-
- Jäsen
-
- 46 viestiä
Jäsen
-
Pelastustoimialue:
Joku muu viranomainen
Lisätty 30 maaliskuu 2005 - 18:46
LAINAUS(#410 @ 30.03.2005 - 14.31)
Yhden kantoaallon 4:stä aikavälistä yksi kuluu signalointiin, kolmen jäädessä käyttöön puheryhmäliikenteelle. Siis kolme puheryhmää käytettävissä kerrallaan.
Ei ei ei... Ei vapailla aikaväleillä ole mitään tekemistä käytettävissä olevien puheryhmien kanssa. Puheryhmiä voi olla vaikka sata käytössä sen tukiaseman alla, mutta vain yksi päätelaite voi lähettää kerrallaan yhdessä aikavälissä.
#22 **Pahvi**
-
- Vierailija
Lisätty 30 maaliskuu 2005 - 19:15
LAINAUS(#410 @ 30.03.2005 - 14.31)
Luonnollistahan toki on se, että jos Virve-radio ei saa yhteyttä yhteen tukiasemaan, niin se ottaa yhteyttä toiseen, mikäli alueella on tukiasemakapasiteettia vapaana toisessa mastossa kantoalueella.
Mikäli tarkoitit, että tukiasema, johon puhelin on kirjaantunut on täysi, ei väitteesi pidä paikkaansa. Se on vasta tulossa oleva ominaisuus, tilattu kyllä.
#23 **Vierailija_Virveli**
-
- Vierailija
Lisätty 01 huhtikuu 2005 - 18:59
Vain yksi keskustelija näyttää tajunneen tuon aikaväli-asian ja trunkin
-ilmiön. Niitä samoja aikavälejä voi käyttää sata jopa tuhat verkkoon rekisteröitynyttä virve-päätelaitetta. Yksilöpuhelukaan ei varaa niitä aikavälejä kiinteästi käyttöönsä, vaikkakin käyttää niitä paljon enemmän. Yhden kantoaallon aseman saattaa saada niin täyteen, esim kymmenellä yksilöpuhelulla, että uuden yksilöpuhelun aloittaminen ei onnistu, mutta puheryhmässä puhuminen onnistuu. Jos soitat yksilöpuhelun kaverillesi ja puhelu katkeaa hän vastatessa niin kyse on tästä kapasiteettiongelmasta.
Kahden tai kolmen kantoaallon tukisemaa ette saa puhumalla tukkoon. Virve-verkossa se ei onnistu edes datallakaan, sillä verkon prioritteettimääritykset estävät sen.
Virvessä ei siis ole kapasiteettiongelmaa vain huonoa viestikulttuuria.
-ilmiön. Niitä samoja aikavälejä voi käyttää sata jopa tuhat verkkoon rekisteröitynyttä virve-päätelaitetta. Yksilöpuhelukaan ei varaa niitä aikavälejä kiinteästi käyttöönsä, vaikkakin käyttää niitä paljon enemmän. Yhden kantoaallon aseman saattaa saada niin täyteen, esim kymmenellä yksilöpuhelulla, että uuden yksilöpuhelun aloittaminen ei onnistu, mutta puheryhmässä puhuminen onnistuu. Jos soitat yksilöpuhelun kaverillesi ja puhelu katkeaa hän vastatessa niin kyse on tästä kapasiteettiongelmasta.
Kahden tai kolmen kantoaallon tukisemaa ette saa puhumalla tukkoon. Virve-verkossa se ei onnistu edes datallakaan, sillä verkon prioritteettimääritykset estävät sen.
Virvessä ei siis ole kapasiteettiongelmaa vain huonoa viestikulttuuria.
#24
-
- Jäsen
-
- 522 viestiä
Vanhempi Jäsen
-
Pelastustoimialue:
Hätäkeskus
Lisätty 01 huhtikuu 2005 - 23:30
LAINAUS(Hiski @ 30.03.2005 - 17.46)
LAINAUS(#410 @ 30.03.2005 - 14.31)
Yhden kantoaallon 4:stä aikavälistä yksi kuluu signalointiin, kolmen jäädessä käyttöön puheryhmäliikenteelle. Siis kolme puheryhmää käytettävissä kerrallaan.
Ei ei ei... Ei vapailla aikaväleillä ole mitään tekemistä käytettävissä olevien puheryhmien kanssa. Puheryhmiä voi olla vaikka sata käytössä sen tukiaseman alla, mutta vain yksi päätelaite voi lähettää kerrallaan yhdessä aikavälissä.
Tuota juuri tarkoitin, eli aktiivisena lähettämässä voi olla ne kolme samaan aikaan. Tietenkin puheryhmiä voi olla satoja yleensä käytettävissä. Heti jos yhdestä puheryhmästä lähetys loppuu (delayajan jälkeen) voi joku muu puheryhmä varata ko. aikavälin käyttöönsä.
#25 **Guest**
-
- Vierailija
Lisätty 02 huhtikuu 2005 - 00:39
Täällä on kerrottu tetra-standardin toiminnasta ihan suomen kielellä. Tässä muutamia otteita tekstistä.
Jospa tämä nyt vähän selventäisi asioita.
LAINAUS
Radiotaajuus on jaettu kaistoihin, joiden koko on 25 kHz:ä ja yksi kaista sisältää neljä liikennekanavaa.
TETRA:ssa on kaksi puhelutyyppiä [3]:
- Yksilöpuhelu ( individual call ), kahden puhujan välinen puhelu
- Ryhmäpuhelu ( group call ), monen samaan ryhmään kuuluvan henkilön puhelu
Yksilöpuheluita TETRA:ssa on kolmea tyyppiä [3]:
- Half-duplex suoralla yhteyden otolla( half-duplex, direct signalling). Puhelu yhdistyy
välittömästi soittajan painaessa tangenttia ja vastaanottaja kuulee puheen välittömästi joutumatta erikseen vastaamaan puheluun.
- Half-duplex on/off hook-signaloinnilla (half-duplex, on/off hook signalling).Puhelu yhdistyy vasta, kun vastaanottaja vastaa puheluun.
- Duplex on/off hook-signaloinnilla ( duplex, on/off hook signalling).Molemmat voivat puhua ja kuunnella yhtä aikaa.
Half-duplex –puhelun ideana on, että puhelulle varataan aina ainoastaan yksi liikennekanava, jolloin puhevuoro on sillä, joka painaa tangenttia. Ryhmäpuhelut ovat aina half-duplex -tyyppisiä. Kutakin ryhmäpuhelua kohti on varattu aina vain yksi liikennekanava, koska kulloinkin vain yhdellä ryhmäpuhelun jäsenellä voi olla puheenvuoro. Muut ryhmän jäsenet kuuntelevat ryhmän liikennekanavaa. Half-duplex -puhelu säästää huomattavasti resursseja. Esimerkiksi 20 hengen ryhmäpuheluissa tarvitaan vain yksi liikennekanava, kun taas vastaavalle ryhmälle toteutettu duplex-ryhmäpuhelu vaatisi jokaiselle ryhmän jäsenelle kaksisuuntaisen duplex-liikennekanavan. Käytännössä ryhmäpuhelut toimivat TETRA:ssa siten, että ryhmän jäsenen halutessa puheenvuoron itselleen hän painaa tangenttia. Jos puheenvuoro on jo jollakin muulla ryhmän jäsenellä, joutuu puheenvuoron haluaja jonottamaan omaa vuoroaan tangentti painettuna. Kun puheenvuoro lopulta käyttäjälle tulee, ilmoittaa puhelin siitä esim. piippauksella. Käyttäjä sanottuaan sanottavansa päästää tangentin irti, ja puheenvuoro siirtyy jonossa seuraavalle. [2]
TETRA:ssa kukin puhelu on priorisoitu soittajansa mukaan asteikolla 0 - 10. Korkeimman prioriteetin puheluita kutsutaan hätäpuheluiksi ja niille TETRA-verkko varaa aina resursseja riippumatta muun liikenteen määrästä. Jos verkon kaikki resurssit ovat hätäpuhelua soitettaessa varattuja, purkaa TETRA-järjestelmä alhaisimman prioriteetin puheluja hätäpuhelun tieltä. Prioriteettien 0 - 9 puhelut eivät aiheuta alhaisempien prioriteettien puheluita purettavaksi, vaan vaikuttavat vain resurssien jonotukseen. [2]
TETRA:ssa on kaksi puhelutyyppiä [3]:
- Yksilöpuhelu ( individual call ), kahden puhujan välinen puhelu
- Ryhmäpuhelu ( group call ), monen samaan ryhmään kuuluvan henkilön puhelu
Yksilöpuheluita TETRA:ssa on kolmea tyyppiä [3]:
- Half-duplex suoralla yhteyden otolla( half-duplex, direct signalling). Puhelu yhdistyy
välittömästi soittajan painaessa tangenttia ja vastaanottaja kuulee puheen välittömästi joutumatta erikseen vastaamaan puheluun.
- Half-duplex on/off hook-signaloinnilla (half-duplex, on/off hook signalling).Puhelu yhdistyy vasta, kun vastaanottaja vastaa puheluun.
- Duplex on/off hook-signaloinnilla ( duplex, on/off hook signalling).Molemmat voivat puhua ja kuunnella yhtä aikaa.
Half-duplex –puhelun ideana on, että puhelulle varataan aina ainoastaan yksi liikennekanava, jolloin puhevuoro on sillä, joka painaa tangenttia. Ryhmäpuhelut ovat aina half-duplex -tyyppisiä. Kutakin ryhmäpuhelua kohti on varattu aina vain yksi liikennekanava, koska kulloinkin vain yhdellä ryhmäpuhelun jäsenellä voi olla puheenvuoro. Muut ryhmän jäsenet kuuntelevat ryhmän liikennekanavaa. Half-duplex -puhelu säästää huomattavasti resursseja. Esimerkiksi 20 hengen ryhmäpuheluissa tarvitaan vain yksi liikennekanava, kun taas vastaavalle ryhmälle toteutettu duplex-ryhmäpuhelu vaatisi jokaiselle ryhmän jäsenelle kaksisuuntaisen duplex-liikennekanavan. Käytännössä ryhmäpuhelut toimivat TETRA:ssa siten, että ryhmän jäsenen halutessa puheenvuoron itselleen hän painaa tangenttia. Jos puheenvuoro on jo jollakin muulla ryhmän jäsenellä, joutuu puheenvuoron haluaja jonottamaan omaa vuoroaan tangentti painettuna. Kun puheenvuoro lopulta käyttäjälle tulee, ilmoittaa puhelin siitä esim. piippauksella. Käyttäjä sanottuaan sanottavansa päästää tangentin irti, ja puheenvuoro siirtyy jonossa seuraavalle. [2]
TETRA:ssa kukin puhelu on priorisoitu soittajansa mukaan asteikolla 0 - 10. Korkeimman prioriteetin puheluita kutsutaan hätäpuheluiksi ja niille TETRA-verkko varaa aina resursseja riippumatta muun liikenteen määrästä. Jos verkon kaikki resurssit ovat hätäpuhelua soitettaessa varattuja, purkaa TETRA-järjestelmä alhaisimman prioriteetin puheluja hätäpuhelun tieltä. Prioriteettien 0 - 9 puhelut eivät aiheuta alhaisempien prioriteettien puheluita purettavaksi, vaan vaikuttavat vain resurssien jonotukseen. [2]
Jospa tämä nyt vähän selventäisi asioita.
#26 **Pahvi**
-
- Vierailija
Lisätty 02 huhtikuu 2005 - 22:26
LAINAUS(Vierailija_Virveli @ 01.04.2005 - 17.59)
Vain yksi keskustelija näyttää tajunneen tuon aikaväli-asian ja trunkin
-ilmiön. Niitä samoja aikavälejä voi käyttää sata jopa tuhat verkkoon rekisteröitynyttä virve-päätelaitetta. Yksilöpuhelukaan ei varaa niitä aikavälejä kiinteästi käyttöönsä, vaikkakin käyttää niitä paljon enemmän. Yhden kantoaallon aseman saattaa saada niin täyteen, esim kymmenellä yksilöpuhelulla, että uuden yksilöpuhelun aloittaminen ei onnistu, mutta puheryhmässä puhuminen onnistuu. Jos soitat yksilöpuhelun kaverillesi ja puhelu katkeaa hän vastatessa niin kyse on tästä kapasiteettiongelmasta.
Kahden tai kolmen kantoaallon tukisemaa ette saa puhumalla tukkoon. Virve-verkossa se ei onnistu edes datallakaan, sillä verkon prioritteettimääritykset estävät sen.
Virvessä ei siis ole kapasiteettiongelmaa vain huonoa viestikulttuuria.
-ilmiön. Niitä samoja aikavälejä voi käyttää sata jopa tuhat verkkoon rekisteröitynyttä virve-päätelaitetta. Yksilöpuhelukaan ei varaa niitä aikavälejä kiinteästi käyttöönsä, vaikkakin käyttää niitä paljon enemmän. Yhden kantoaallon aseman saattaa saada niin täyteen, esim kymmenellä yksilöpuhelulla, että uuden yksilöpuhelun aloittaminen ei onnistu, mutta puheryhmässä puhuminen onnistuu. Jos soitat yksilöpuhelun kaverillesi ja puhelu katkeaa hän vastatessa niin kyse on tästä kapasiteettiongelmasta.
Kahden tai kolmen kantoaallon tukisemaa ette saa puhumalla tukkoon. Virve-verkossa se ei onnistu edes datallakaan, sillä verkon prioritteettimääritykset estävät sen.
Virvessä ei siis ole kapasiteettiongelmaa vain huonoa viestikulttuuria.
Onneksi vastasit aprillipäivänä.
Yksilöpuhelu varaa myös puhumattomana aikana aikavälin sekä down- että uplinkkiin. Kahden kantoaallon tukiasemassa voidaan yhtäaikaa puhua maksimissaan seitsemän yksilöpuhelua yhtä aikaa olettaen, että vastaanottaja on toisessa verkossa tai toisen tukiaseman alla. Jos vastaanottaja on kirjautuneena samaan tukiasemaan tarvitsee myös hän omat up- ja downlinkkinsa. Ei siis aivan mahdoton tukkia. Jos olet erimieltä, pyydän nimeämään tietolähteesi, sillä oma käsitykseni on lähtöisin Erillisverkoista.
#27 **Vierailija_Virveli**
-
- Vierailija
Lisätty 03 huhtikuu 2005 - 18:19
Pahvi olen eri mieltä.
Voit kysyä Erillisverkkojen kavereita kokeilemaan asiaa. Itse kavereiden kanssa kokeillimme taatusti yhden kantoaallon tukiaseman alueella ja saimme kaksitoista (12) yksilöpuhelua yhtäaikaa päälle ennen kuin eteen tuli ongelmia. Samaan aikaan saattoi olla liikennettä myös puheryhmillä.
Voit kysyä Erillisverkkojen kavereita kokeilemaan asiaa. Itse kavereiden kanssa kokeillimme taatusti yhden kantoaallon tukiaseman alueella ja saimme kaksitoista (12) yksilöpuhelua yhtäaikaa päälle ennen kuin eteen tuli ongelmia. Samaan aikaan saattoi olla liikennettä myös puheryhmillä.
#28
-
- Jäsen
-
- 499 viestiä
Vanhempi Jäsen
-
Pelastustoimialue:
Ei vielä valittu
Lisätty 03 huhtikuu 2005 - 22:25
LAINAUS(Vierailija_Virveli @ 03.04.2005 - 17.19)
Itse kavereiden kanssa kokeillimme taatusti yhden kantoaallon tukiaseman alueella ja saimme kaksitoista (12) yksilöpuhelua yhtäaikaa päälle ennen kuin eteen tuli ongelmia. Samaan aikaan saattoi olla liikennettä myös puheryhmillä.
Häh? Onko todellakin olemassa niin urpoja ihmisiä, että tieten tahtoen ja tahallisesti menevät tukkimaan tukiaseman turhalla liikenteellä?
#29
-
- Jäsen
-
- 370 viestiä
Vanhempi Jäsen
Lisätty 04 huhtikuu 2005 - 11:15
LAINAUS(filpo @ 03.04.2005 - 21.25)
Onko todellakin olemassa niin urpoja ihmisiä, että tieten tahtoen ja tahallisesti menevät tukkimaan tukiaseman turhalla liikenteellä?
Varmasti on.
Mutta vierailija_Virveli saattaa olla vaikka verkon teknisen kunnossapidon tai ylläpidon heppu, joka on testannut ihan "luvan kanssa" asioita ennen verkon käyttöönottoa.
Älkäämme syyllistäkö suoralta kädeltä.
Tai ethän sinä niin tehnytkään, esitit vain kysymyksen
#30 **Pahvi**
-
- Vierailija
Lisätty 06 huhtikuu 2005 - 18:33
LAINAUS(Vierailija_Virveli @ 03.04.2005 - 18.19)
Pahvi olen eri mieltä.
Voit kysyä Erillisverkkojen kavereita kokeilemaan asiaa. Itse kavereiden kanssa kokeillimme taatusti yhden kantoaallon tukiaseman alueella ja saimme kaksitoista (12) yksilöpuhelua yhtäaikaa päälle ennen kuin eteen tuli ongelmia. Samaan aikaan saattoi olla liikennettä myös puheryhmillä.
Voit kysyä Erillisverkkojen kavereita kokeilemaan asiaa. Itse kavereiden kanssa kokeillimme taatusti yhden kantoaallon tukiaseman alueella ja saimme kaksitoista (12) yksilöpuhelua yhtäaikaa päälle ennen kuin eteen tuli ongelmia. Samaan aikaan saattoi olla liikennettä myös puheryhmillä.
Kesti hetken, että sain kilautettua kaverille. Tuntee asian varmasti, on sellaisessa firmassa töissä (ei kyllä tee helikoptereita, mutta sinnehän asiantuntemus siirtyy vasta kun EU onantanut luvan). Epäili, että sotket pikapuhelun ja yksilöpuhelun. Pikapuhelu hoidetaan tangentilla ja silloin jää katkoaikoja, joihin toinen puhelu voi päästä. Yhtä aikaa puhettaan ei kuitenkaan saa maailmalle, kuin kolme puhujaa.
Yksilöpuhelu puolestaan varaa koko aikavälin käyttöönsä, koko sen käynnissä olon ajaksi. Teoriassa puhumattomina aikoina voitaisiin ajaa dataa (vrt.gprs), joka ei ole riippuvainen katkoista, mutta yhden kantoaallon tukiasemaan ei mahdu kuin maksimissaan kolme yksilöpuhelua.
Vastaa tähän aiheeseen
1 Käyttäjä(ä) lukee tätä aihetta
0 jäsentä, 1 vierailijaa, 0 anonyymiä käyttäjää
