47 vastausta tähän aiheeseen

[HP4]

Turussa on tullut uusimpiin hälytystekstiviesteihin kirjain B mukaan. B näkyy viestin alussa, tehtäväkoodin ja -selityksen jälkeen.

Esim:
B 402B - rakennuspalo: keskisuuri B

[Timothy-Dalton]

Eikös se ole se vaste aika? Siin onko keikalle C:Kiire , B:Pois Alta, Täältä Tullaan!! vaiko A:Pitäisi ollla jo keikka paikalla!!!

Korjatkaa jos olen ihan väärässä niin kuin tavallista!!

[Jerkku]

Sitä se juuri meinaa!

[#410]

Turussa on tullut uusimpiin hälytystekstiviesteihin kirjain B mukaan. B näkyy viestin alussa, tehtäväkoodin ja -selityksen jälkeen.

Esim:
B 402B - rakennuspalo: keskisuuri B

402:n jälkeen oleva B tarkoittaa sakun vastetta, eli B=ei ihmisiä sisällä (A=ihmisiä sisällä) C:tä 402:ssa ei ole olemassakaan...

Tuo 402:n edessä olevä B on minullekin mysteeri.

[Jerkku]

mun ymmärtääkseni eka kirjain on palopuolen koodi! esim. A 103. sen jälkeen tulee S (7) 5-4. 5-4 taasen on SaKu-koodi

[Päivystäjä]

Siitä taas en suoraan sanottuna tiedä mitään, että mistä tuo kolmas B tuohon esimerkkiin on tullut.

Asia on juuri niin kuin Häkepässi kertoi. Häke4-tietojärjestelmää käytetään eri tavalla, kuin suunnittelija on alunperin tarkoittanut. Tämä "alakoodien" luominen on käytännössä seurausta ensihoidon kehittymisestä ja hoitoporrastuksen käyttöönottamisesta kenttätoiminnassa. Tässä kehityksessä Häke4 ei ole pysynyt mukana. Valitettavasti tämä hätäkeskuksien luoma kikka ei ole täydellinen, joten joskus nähdään kahta eri kiireellisyyttä. Itsekin kehotan luottamaan numeron perässä olevaan kiireellisyyteen, mutta kannattaa toki aina varmistaa asia häkestä, jottei tule sekaannuksia. Pelastuksen tehtävissä ei ole merkitystä A/B jaolla, C-tunnetaan pelastuksella yleisesti kiireettömänä tehtävänä.

Tuosta kolmannesta kiireellisyys kirjaimesta voi sanoa sen verran, että kyseistä viestitekstiä voidaan muokata Häkeohjelman perustiedoista (tässä tapauksessa näin varmaankin tehty), joten tarvittaessa se voitaisiin sieltä myös poistaa tai tekstejä esim lyhentää paremman käytännölisyyden toivossa. Varsinaisia koodejahan ei ole nykyään lupa muuttaa ilman häkeyksikön päätöstä.

[#35]

Minun mielestä, jos tulee keikka B402 keskisuuri rakennuspalo, häken päivystäjä on tehnyt riskiarvioinnin hätäilmoituksen perusteella, ja hälyttänyt kyseisellä koodilla, jolloin nykyinen hätäkeskusjärjestelmä antaa vasteen mukaisen hälytyksen. esim. meillä pienellä paikkakunnalla lähtee automaattisesti lähipalokunnasta väh. yksi yksikkö kaveriksi. Jos tulisi A402 olisi kyseessä todennäköisesti esim. kerrostalopalo tai joku muu TODELLA iso rakennus, jonne vaste määrittä jo heti paljon enemmän yksiköitä. Eli siis A, B, C kertoo myös minkä kokoisesta rakennuksesta on kyse, tai jotain sinne päin..
Osasinkohan nyt ihan selittää sitä mitä tarkoitin...?

[#410]

Jos tulisi A402 olisi kyseessä todennäköisesti esim. kerrostalopalo tai joku muu TODELLA iso rakennus, jonne vaste määrittä jo heti paljon enemmän yksiköitä. Eli siis A, B, C kertoo myös minkä kokoisesta rakennuksesta on kyse, tai jotain sinne päin..
Osasinkohan nyt ihan selittää sitä mitä tarkoitin...?

En ole ikinä ymmärtänyt Varsinais-Suomen touhuja, mutta tuo menisi jo liian paljon yli ymmärrykseni.
Miksi ihmeessä Turussa pitäisi poiketa muun Suomen käyttämistä menetelmistä, jossa 401 koodina kertoo olevan tarkastustehtävän tai pienen rakennuspalon, 402 keskisuuri ja 403 suuri. Noissa vasteet suuruuden mukaan. Numerosarjan jälkeen oleva A- tai B-kirjain kertoon sakun vasteen ko. tilanteeseen. Näin toimivat ainakin muut hätäkeskuslaitoksen hätäkeskukset. Häkeyksiköstähän on tullut määräys, jonka mukaan heidän antamista ohjeista ei saa poiketa.

Kummallista...

[Tome]

Meille ainaki tuli b-402 omakotitalo palona

[Häkepässi]

Siittä lähetään - tai ainakin pitäisi lähteä - että hätäkeskuslaitoksen tehtäväkoodeissa numero kuuluu pääsääntöisesti pelastustoimelle ja ja kirjain sakulle. Eli 402A:han lähtee yhtä paljon paloautoja kun 402B:hen, lääkinnällisen pelastustoimen yksiköiden määrä vaihtuu. Popan koko ei vaikuta kirjaimeen, eikä kirjain popan kokoon. Numero ilmaisee popan koon.

Esimerkiksi nykyisten liikenneonnettomuuksien koodinumerot eivät korreloi välttämättä millään tavalla vanhojen sakukoodinumeroiden kanssa, eli
vanha sairaankuljetuksen A-3-1 ei ole välttämättä sama asia kun nykyinen 204A, tieliikenneonnettomuus, suuri.

Esimerkkejä, joita saa kaikin puolin kommentoida:

Kansalainen jää suojatiellä kuorma-auton töytäisemäksi ja paiskautuu katuun, ei siis jää auton alle puristuksiin: nykyään 202A, ennen sakulle A-3-1. Linja-auto ja kuorma-auto kolaroivat kantatiellä nokkakolarin: nykyään 203A, entisaikaan sakulle A-3-1. matkustajia kuljettava linja-auto ja ajoneuvoyhdistelmä törmäävät valtatiellä: nykyään 204A, ennen sakulle A-3-1.

Kansalainen ajaa henkilöautolla taajamassa n 40km/h nopeudella pylvääseen loukaten itsensä, mutta on kuitenkin hereillä eikä valita riskioiretta (lähinnä heva): nykyään 202B, ennen B-3-2. Kolme autoa ajavat peräänajokolarin taajamassa normaaleilla taajamanopeuksilla, kaikki autoissa olijat ovat hereillä eivätkä valita riskioireita, mutta eivät pääse ovista ulos koska ajoneuvojen ovet eivät aukeakaan: nykyään 203B, ennen B-3-2. Kansalainen kaatuu polkupyörällä normaalinopeudella, vähän joka paikassa asfaltti-ihottumaa, mutta on hereillä, ei avomurtumia, virheasentoja eikä runsasta verenvuotoa: nykyään 202C, ennen C-3-3. Kansalainen ajaa ulos tieltä lumipenkkaan pienellä nopeudella osumatta esteisiin, poistuu autosta ja nilkuttaa lähikioskille kertoen tapahtuneesta, valittaa pieniä kolotuksia tms, mutta ei kuitenkaan riskioireita: nykyään 202C, ennen C-3-2.

Esimerkit saattavat olla hieman kankeanoloisia mutta tarkoituksenani oli tuoda esiin kirjaimen merkitystä nykyään sakumiehistölle lähtevässä pelastustoimen tekstiviestissä. 202A saattaa olla aivan hyvin pyörällä kaatunut, joka ei ole hereillä, linja-auton töytäisemäksi joutunut, tai kohtalaisella nopeudella henkilöautolla - tai miksei kuorma-autolla tai tyhjällä linja-autollakin - pylvääseen ajanut, joka ei ole hereillä, eikä ajoneuvossa ole rankkoja korimuutoksia, ts. ei irroittamisen tarvetta. 202 kertoo ainoastaan sen, että pelastustoimen resurssien tarve on arvioitu pieneksi, tai että niitä ei ole hälytetty ollenkaan esim. tuohon polkupyörätapaukseen.

Ei tämä tehtäväkoodiavaruus ole aina kaikille päivystäjillekkään selvä, varsinkaan noiden kirjainten osalta: turhan monta kertaa olen nähnyt hälytettävän esim. koodilla 402A, vaikka on varma tieto siitä että talossa ei ole ketään sisällä - siis niin varma kun puhelimessa yleensä on saatavissa. Ja välillä voi sattua lipsahdus, että lipsahtaa vääräntyylinen koodi, ja välillä ei vain muisteta sitä sopivaa...

Kaikkien alan ammattilaisten kannattaakin tutustua hätäkeskuslaitoksen sangen kattavaan tehtäväkoodiluetteloon ainakin oman toimialansa osalta. Ja viikon kysymys pelastustoimen ja sairaankuljetuksen henkilöstölle - ja miksei poliiseillekin, jos heitä tällä foorumilla liikkuu: mitä tarkoittaa tehtäväkoodi 271A? (Päivystäjät ei saa vastata!)

Ja normaalikokoisen omakotitalon palo (ei pieni kesämökki tms) ja ihmisiä ei ole sisällä: 402B olisi myös minun valintani.

[Ensihoitsu]

Nyt on mielenkiintoinen aihe!

Heti alkuun pitää sanoa, että näistä koodeista pitäisi... ei, PITÄÄ saada koulutusta sekä ensihoidon että pelastustoimen henkilöstölle! Väitän, että iso osa ensihoidon työntekijöistä ja valtaosa pelastustoimen henkilöstöstä ei tiedä edellä esiteltyjä kriteerejä eri koodeille tai riskiluokille. Kun tehtäväkoodin (numero) ja riskiluokan (kirjain) on määrittänyt vastoittain häkepäivystäjäksi valmistunut päivystäjä, pitäisi olla selvää, että A-eloton on nähty elottomuus ja elvytysohjeet annettu. Ei niitä enää tarvitse erikseen kysellä. Tai A-rakennuspalo = tieto tai vahva oletus siitä, että ihmisiä sisällä, B = tiettävästi ei ihmisiä sisällä. Pelastustoimella ei varmasti tietoa mitä eri koodilla tulevat rakennuspalot tai liikenneonnettomuudet meinaa.

Toinen juttu (HUOM! tästä edes päin puhutaan eri asiasta kuin edellä puhutut hälytyksien yhteydessä annetut numerot ja kirjaimet) mistä pitäisi saada koulutusta, on häkelle ensihoidossa annettavat palautteet ja varausasteet. Väitän, että 90% ensihoitohenkilöstön potilaan kohtaamisen jälkeen antamista numero- ja kirjainkoodeista annetaan väärin perustein. Toisaalta häkepäivystäjäkään ei järin paljoa tuota pysty tai kerkeä kontrolloimaan. Esim. kaatumisen seurauksena tullut haava kuljetetaan haava-koodilla tai liikenneonnettomuudessa tajuttomaksi mennyt poka kuljetetaan tajuton-koodilla, vieläpä vain B-varauksella, vaikka varmaankin pitäisi olla A-varaus. Sairasauton apupojille kun A ja B kuljetettaessa meinaa samaa, ajetaan piipaana. Häkepäivystäjälle ei piipaana ajelusta tiedottamisella juurikaan ole hyötyä, enempi taitaisi tarvita tietoa, voidaanko yksikkö hälyttää toiselle riskikeikalle (voidaan = kyydissä olevan potilaan tila edellyttää B-, C- tai D-varausta) vai eikö voida ( = A-varaus) ja voiko ottaa hoitovastuuta toisesta pokasta (voi ottaa hoitovastuun uudesta potilaasta = C- tai D-varaus). Monestakin pokasta tehdään C-varausilmoitus, kun ajetaan normaalitahtiin, mutta potilas kuitenkin vaatii tarkkaa seurantaa eikä siten voida alkaa laajasti tutkimaan ja hoitamaan omilla vermeillämme muuta potilasta = pitäisi olla ainakin B-varaus.

[Kuka Lie]

Ja viikon kysymys pelastustoimen ja sairaankuljetuksen henkilöstölle - ja miksei poliiseillekin, jos heitä tällä foorumilla liikkuu: mitä tarkoittaa tehtäväkoodi 271A?

Olisikos tässä moottorikelkkailijat kohdanneet toisensa?
271A -> maastoliikenneonnettomuus A-3-2

[Häkepässi]

Ja viikon kysymys pelastustoimen ja sairaankuljetuksen henkilöstölle - ja miksei poliiseillekin, jos heitä tällä foorumilla liikkuu: mitä tarkoittaa tehtäväkoodi 271A?

Olisikos tässä moottorikelkkailijat kohdanneet toisensa?
271A -> maastoliikenneonnettomuus A-3-2

Maastoliikenneonnettomuushan se on: tiettömässä maastossa oleva moottorikelkka, mönkijä tms. maastoajoneuvo tai normaali maastoauto, törmänneet toisiinsa/kaatuneet/kierineet/vääntyneet. Koodin tarkoitus kai on ilmaista pelastustoimelle, että nyt olisi syytä ottaa ne kelkat ja mönkärit sinne auton perään lähtiessä.

Ensihoitsun asenteelle täysi kymppi: koulutusta pitää olla - puolin ja toisin. Luotan siihen - ja ainakin toivon sitä - että valtion hätäkeskuksissa on ammattitaitoisia päivystäjiä, joilla olisi halua jakaa tietojaan muillekkin - ja vieläpä ihan asiallisessa hengessä Ainakin itse olisin tähän valmis, ja myös siihen että itse pääsee tutustumaan kentän toimintaan näin opistoaikaisten sessioiden jälkeenkin. Olen jopa ajatellut liittyä paikalliseen VPK:hon saadakseni edes jonkinlaisen kuvan pelastustoiminnasta kentällä, mutta lähin VPK taitaa vain olla vähän liian kaukana ainakin keikoille kerkiämistä ajatellen. Tietysti pelkkä koulutuskin olisi hyväksi, ja saisipa ainakin uuden harrastuksen.

Valtion hätäkeskusten - ainakin "oman" keskukseni - ongelmana on se, että päivystyshenkilöstön resurssit eivät salli tarpeeksi laajamittaista koulutusta: jos vuodessa on kaksi noin seitsemän aktiivitunnin koulutuspäivää, riittääkö se? Mielestäni ei, ainakin itse olisin valmis kertaamaan ja oppimaan uutta pikkuisen useamminkin. Tämä sama asia vaikuttaa myös ammattitaitoisten päivystäjien vastuuviranomaisille ja sidosryhmille pitämään koulutukseen.

Pahvin kanssa olen samaa mieltä siitä, että niissä asioissa ulkoa opiskelua tulee välttää, missä se on mahdollista, sekä siinä, että yhteiset pelisäännöt pitää olla koko valtakunnassa ja ensimmäisenä tietysti hätäkeskuslaitoksen sisällä ja eri päivystäjien välillä. Yhtenäisten luokitusperusteiden luominen on teoriassa helppoa, mutta käytäntö onkin sitten jo toinen juttu:

Tehtäväkoodien yhtenäisyyden pitäisi - siis pitäisi - olla jo kohdallaan valtion häkeissä, koska yksikkö Porissa on ne kiveen hakannut, eikä niitä saa muuttaa hätäkeskuksissa - ainakaan ELS-keskuksissa. Tavoite on yhtenäiset koodit koko valtakunnassa. oli homma näyttää tähän saakka kauniilta. Tästä alkavatkin ongelmat:

Vaste-ehdotusten suunnittelusta kullekin tehtäväkoodille vastaa varsinaisesta toiminnasta vastaava viranomainen: pelastus/terveys/poliisi/sosiaali. Eripuolilla Suomea viranomaiset ovat määrittäneet samoille tehtäväkoodeille erilaisia vaste-ehdotuksia. Tietysti osa näistä eroista selittyy alueellisilla eroilla, muttei suinkaan kaikki. On hämmästyttävää huomata, miten yhdessä paikassa tullaan toimeen yhdellä pelastusyksiköllä, kun taas toisessa paikassa vaste-ehdotus tarjoaa kolme.

Esimerkki: Eräässä suomalaisessa keskisuuressa kaupungissa tehtäväkoodi 402B tarjoaa vaste-ehdotuksena laitoksen vakinaisen lähdön sekä kaksi sopimuspalokuntaa, eli noin kolme pelastusyksikköä vahvennuksineen sekä laitoksen sakun = hoitoyksikkö, jos vapaana. Toisena ääripäänä on ties montako maalaispitäjää, missä vielä nykyisenkin alueellisen pelastustoimen aikana vaste-ehdotus tarjoaa yksykkösen ja ykskolmosen ja ehkä jopa ambulanssin. Eli eroa tehtävään 401 ei ole muuta kuin säiliöauto sekä se mahdollinen saku. Vaikka se naapuripitäjän lähin seuraava pelastusyksikkö olisi ihan kohtuullisen matkan päässäkin. Onko järkee vai ei, väitän että EI!

Vaste-ehdotusten vaihtelevuuden ongelmaa lisää se, että aivan liian suurelle osalle päivystäjiä vaste-ehdotus=hälytysvaste, ja tietojärjestelmän tarjouksiin luotetaan sokeasti. Tähän on pääsääntöisesti kaksi syytä: ei osata hommia tarpeeksi hyvin tai ei vaan viitsitä ajatella, mitä resursseja tilannepaikalla voitaisiin tarvita, tai ei uskalleta kajota vaste-ehdotukseen, koska pelätään siitä kentältä tulevaa palautetta.

Koko Suomen hätäkeskustoiminta on kuitenkin niin suurten muutosten kourissa, että ei kannata vielä muutamaan vuoteen menettää toivoaan siitä, että jossain vaiheessa nämä asiat ovat suhteellisen kohdallaan. Vielä nyt täällä pöytien ääressä loisteputkien ääressä istuu silmät sikkuralla niin monenlaista vipeltäjää - mikä ei todellakaan ole heidän vikansa - että toiminnan laadukkuudessa ja tasalaatuisuudessa on toivomisen varaa.

Ajatelkaapa seuraavaa: Anne Palopäällikön Tytär on mennyt joskus parikymmentä vuotta sitten töihin vasta perustettuun uuteen uljaaseen aluehälytyskeskukseen, jossa on kolme puhelinta, jonkinnäköinen radiolaite, uusi kiiltävä pöytä jolla on muistivihko ja kynä, lisäksi seinillä on karttaa sun muuta julistetta. Ohjeena on että jos tulee puhelu tuohon puhelimeen, laitat ambulanssin, tuosta puhelimesta taas palokunnan ja tuo kolmas on sitten paloaseman vaihde. Jos apua tarvitaan tässä kunnassa, laitat sen kunnan auton tai autot. Hälytysalueeseen kuuluu muutama kunta, ja silloin on jo ruuhkan tuntua jos arkiöinä puhelin soi kolmesti puolenyön ja aamukuuden välillä. Ikkunasta on kauniit näkymät paloaseman pihalle.

Aika kuluu ja sen saatossa nurkkaan vinkumaan ilmestyy säteilyvalvonta-asema, pöytään nappi niille kolmelle liikennevaloristeyselle jotka kaupungissa on,muitä härpättimiä. Jossain vaiheessa ehkä jopa hälytysalueita piirretään vähän uudelleen, niin että joskus ehkä jopa voi käyttää vieraan kunnan yksiköitä toisen kunnan alueella. Anne saa opiskella nämä uudet asiat miten tykkää, ne vaan esitetään hänelle tapahtuneina tosiasioina. Kukaan muu ei kanna huolta siitä, pysyykö Anne riskinarvioinnin kehityksessä mukana. Jos joku menee muiden mielestä pieleen, AHK:n ovenrakoon ilmestyy paloesimies tai sairaankantaja naama mutrulla ja opastaa "oikeissa toimintatavoissa". Talliin ilmestyy hoitoyksiköitä, lähikaupunkiin jopa lääkärihelikopteri, mutta ainoa Annelle suotu parannus on se uudenkiiltävä riskinarviointikansio, jonka joku ohimennen heittää pöydälle mainiten että tollanenkin on nykyään olemassa. Kukaan ei edelleenkään vaivaudu Annelle kansion käyttöön koulutusta järjestämään, vaikka Anne sitä pyytäisikin.

Nyt Anne istuu jälleen uudenuutukaisissa tiloissa - tällä kertaa vain kallion sisässä vähän isommassa huoneessa. Edessä on näppäimistö ja neljä tietokoneruutua, kaksi hiirtä ja mikrofoni, vähän sivummalla toinen näppäimistö, riskinarviokansio, poliisin päikeohje sekä oma kansio omille lunteille. Seinällä on pikkuisen enemmän karttoja kuin ennen, ja vieläpä vähän laajemmalta alueelta, parit videotykkinäytöt ja muutama televisiokin. Kuntia on yli 50 ja asukkaita alueella on melkein puoli miljoonaa. Enää ei hälyttämiseen riitä se, että painaa pohjaan napin Peräkylä, sitten käynnistä ja mikrofoni ja puhuu: nyt tietokone vaatii kaikkia inhottavia tietoja, kuten kunnan ja tehtäväkoodin, ennen kuin se suostuu avaamaan hälytysyhteyksiä. Lisäksi se vaatii oikean ja järjestelmään paikantuvan osoitteen, että se antaa tarkoituksenmukaisimmat yksiköt. Lisäksi puhelimeen tulee kaikkia ihmeellisiä poliisiasioita kuten virheellistä pysäköintiä, kotihälytyksiä ja haavakkohirviä.

Samantapaisen tarinan voisi kertoa Pekka Poliisimiehestä hänen oman menneisyytensä valossa.

Tähän kaikkeen Anne ja Pekka ovat saaneet koulutusta hyvällä tuurilla muutamia päiviä.

Korostan sitä, että tämän tarkoitus ei ole väheksyä näitä vanhoja ammattilaisia - päin vastoin! Halusin nyt vaan korostaa sitä muutosta, minkä eteen nämä vanhat - tai nuoret - ammattilaiset on asetettu, ja melko minimaalisella koulutuksella. Jos Petosen eläintarhan (vrt. oppilasasuntolan arkkitehtuuri) häkepässintaimet tahkoavat pelkkää tietojärjestelmää 4 opintoviikkoa, voi tästä päätellä, että joko hätäkeskuspäivystäjäopiskelijat ovat keskivertoa tyhmempiä, tai sitten he vain osaavat järjestelmät pikkuisen paremmin kuin muut - itse uskoisin mieluusti tuohon jälkimmäiseen vaihtoehtoon, joku voi olla toista mieltä. Lisäksi esim. ensihoitoa ja lääketieteellistä riskinarviota Opistolla taisi olla 9 ov. Tässä kohtaa voi todella miettiä sitä, onko tuo pari päivää riittävä siirtymävaiheen koulutus.

Nyt kyllä tuli vaahdottua aivan liikaa, todistaa vain sen että meneillään oli yksi tilastollisesti viikon hiljaisimmistä öistä Hyvää yötä vain kaikille, joku lähtee kohta nukkumaan.

[HP4]

Vaste-ehdotusten suunnittelusta kullekin tehtäväkoodille vastaa varsinaisesta toiminnasta vastaava viranomainen: pelastus/terveys/poliisi/sosiaali. Eripuolilla Suomea viranomaiset ovat määrittäneet samoille tehtäväkoodeille erilaisia vaste-ehdotuksia. Tietysti osa näistä eroista selittyy alueellisilla eroilla, muttei suinkaan kaikki. On hämmästyttävää huomata, miten yhdessä paikassa tullaan toimeen yhdellä pelastusyksiköllä, kun taas toisessa paikassa vaste-ehdotus tarjoaa kolme.

Esimerkki: Eräässä suomalaisessa keskisuuressa kaupungissa tehtäväkoodi 402B tarjoaa vaste-ehdotuksena laitoksen vakinaisen lähdön sekä kaksi sopimuspalokuntaa, eli noin kolme pelastusyksikköä vahvennuksineen sekä laitoksen sakun = hoitoyksikkö, jos vapaana. Toisena ääripäänä on ties montako maalaispitäjää, missä vielä nykyisenkin alueellisen pelastustoimen aikana vaste-ehdotus tarjoaa yksykkösen ja ykskolmosen ja ehkä jopa ambulanssin. Eli eroa tehtävään 401 ei ole muuta kuin säiliöauto sekä se mahdollinen saku. Vaikka se naapuripitäjän lähin seuraava pelastusyksikkö olisi ihan kohtuullisen matkan päässäkin. Onko järkee vai ei, väitän että EI!

Toinen esimerkki: V-S pelan Turun tulosalueella tehtävään 402B lähetetään yleensä neljä sammutusyksikköä tms. Olettaisin käytännön johtuvan pienistä vahvuuksista.

[Ensihoitsu]

huomasin tuossa että joku oli kirjoittanut että kiireys luokka c:tä ei ole olemassa.
Se ei pidä paikkaansa. kiireys luokittelu on A,B,C,D.

Jos vehy tarkoitit tätä

C:tä 402:ssa ei ole olemassakaan

niin lueppa nyt vielä tarkemmin... #410 sanoo, että tehtävässä 402 (rakennuspalo, keskisuuri) C-riskiluokkaa ei olemassa. Rakennuspalot ovat aina joko A(potilas)- tai B(ei tiedossa olevaa potilasta)- riskiluokissa. Itseasiassa missään 4-koodissa (=onnettomuus tai vaarallinen tilanne, johtovastuu pelastustoimella) ei ole C- tai D- riskiluokkaa. Ensihoidon yksiköiden hälyttäminen kuuluu ainakin noihin rakennuspaloihin (40*) sekä räjähdyksiin (44*) ja ainakin osaan ihmisen pelastaminen -tehtävistä (48*). Muissa 4-koodeissa varmaan näitä kirjaimia ei sitten yleensä pitäisi näkyäkään(?).

Viestiä muokkasi Ensihoitsu, 19 maaliskuu 2005 - 09:12

[Päivystäjä]

niin lueppa nyt vielä tarkemmin... #410 sanoo, että tehtävässä 402 (rakennuspalo, keskisuuri) C-riskiluokkaa ei olemassa. Rakennuspalot ovat aina joko A(potilas)- tai B(ei tiedossa olevaa potilasta)- riskiluokissa. Itseasiassa missään 4-koodissa (=onnettomuus tai vaarallinen tilanne, johtovastuu pelastustoimella) ei ole C- tai D- riskiluokkaa. Ensihoidon yksiköiden hälyttäminen kuuluu ainakin noihin rakennuspaloihin (40*) sekä räjähdyksiin (44*) ja ainakin osaan ihmisen pelastaminen -tehtävistä (48*). Muissa 4-koodeissa varmaan näitä kirjaimia ei sitten yleensä pitäisi näkyäkään(?).

Tämä on hankala asia keskustella, koska virallisesti varmennettua normistoa ei ole pelastustoimen osalta olemassa, vaan puhutaan lähinnä "maan tavasta". 4-sarjan onnettomuuskoodistossa on toki joissakin koodeissa suotavaa käyttää myös A,B,C -luokittelua. Ilman kiireellisyyttä hälyttäminen ei valtion tietojärjestelmistä edes onnistu, toisin oli vanhassa Mertorissa. C-kiireellisyyttä voidaan käyttää esim. avainsanoissa 471-öljyvahinko (pieni) ja 461-vahingontorjunta (pieni), mikäli tehtävä ei edellytä hälytysajonomaista kiireellisyyttä. Tällainen voisi olla esimerkiksi pieni öljyläikkä parkkipaikalla tai vaikkapa staattinen myrskyvahinko, eli siis sellainen tehtävä jossa lisävahinkoa ei enää uhkaa syntyä. Toisaalta esimerkiksi 461 voi olla vaikkapa A-tehtävä. Näin silloin kun lisävahingot ovat jopa todennäköisiä ja pahimmassa tapauksessa merkittäviä (moottoritiellä este, vesi valuu tietoliikennekeskukseen yms..).

Ajatusmaailmassa kiireellinen on aina kiireellinen (A ja B -luokat), on kiireellisyys arvionnilla silti oma roolinsa. Se nousee parhaiten esille myrskyn aikana, jolloin tehtävät on jotenkin kyettävä priorisoimaan. On luonnollisesti tärkeää varmistaa, että sellainen tehtävä jossa puu on vasta kaatumaisillaan talon päälle on jonossa ylempänä kuin tehtävä, jossa puu on jo kaatunut talon päälle ja vahinko on tapahtunut kokonaisuudessaan.

Toivottavasti pelastustoimi saisi yhdessä häkelaitoksen kanssa luotua yleisen kiireellisyysluokittelumallin koko valtakuntaan. Sille on ehdottomasti tarvetta. MuTu-pohjalla ei ole järkevää tämän tasoisia asioita hoitaa.

Mukava huomata, että täällä on mukana myös häke-osaamista!

[hyttynen]

Eikös J.J. sanonut Kyllöselle : (Tilanne elää) Kun Häkkinen ajoi F1:stä. Joten eikös se sovi tähänkin kohtaan??

[Häkepässi]

Toinen esimerkki: V-S pelan Turun tulosalueella tehtävään 402B lähetetään yleensä neljä sammutusyksikköä tms. Olettaisin käytännön johtuvan pienistä vahvuuksista.

Hyvä Hyvä! Mielummin liikaa kun liian vähän, on vakaa mielipiteeni. Varsinkin jos kyseessä on palkattu henkilöstö, jolloin kustannukset eivät merkittävästi nouse, mutta eipä vepareitakaan kannata säästellä jos tarve on.

Kuulemieni puheiden mukaan pelastustoimen koodien uudelleenmuokkaus ja kiireellisyyksien määrittäminen on työn alla. Siitä vaan ei ole tietoa, että miten ELS saadaan pelastustoimen kiireellisyys huomiomaan vaste-ehdotuksissa ja hälytysviestien lähetyksissä.

Kuten aikaisemmin on ollut puhetta, Häke 4:ssä kiireellisyyskirjaimen voi valita manuaalisesti, mutta se ei vaikuta tarjottuun vaste-ehdotukseen, eikä siten myöskään hälytysyhteyksiin, kaijuttimen etumerkkeihin tms, näkyypähän vain erillisenä kirjaimena tekstarissa.

ELSassa tätä mahdollisuutta ei käsittääkseni ole tehtäväkoodin yhteydessä. Hälytyslähdon kaiutinetumerkkejä tai muita viestiyhteyksiä on sitä vastoin mahdollista muokata ennen hälyttämistä: Esim EVY-lähdöille, yksikölle, joukkueelle sekä kiireellisille ja kiireettömille sairaankuljetuksille on omat hälytysyhteytensä. Se, että vaste-ehdotuksissa saataisiin kiirellisyys huomioitua ilman erillisten tehtäväkoodirivien luomista (vertaa sakujen 402B) ei taidakkaan sitten onnistua ollenkaan. Ja noita tehtäväkoodirivejä on jo nykyäänkin tarpeeksi.

Omasta mielestäni pelastustoimen kiireellisyydet täytyisi jollain tapaa määritellä vähintään tasolle kiireellinen/kiireetön. On aivan turhaa, että perunakellarissa seisovan veden, suoralle tiellä valoisan aikaan kaatuneen puun tai vaikkapa lietekourusta elottomana ja jäykkänä löytyneen lehmän luokse sännätään tuhatta ja sataa. Tietysti siitäkin voidaan keskustella, kuuluvatko ko. tehtävät loppujen lopuksi edes pelastustoimelle.

Kyllä minä ainakin itse määrittelen, onko vastaanottamani tehtäväilmoitus kiireellinen (hälytysilmoitus) vai kiireetön (tehtäväilmoitus), ja myös tehtävänantoni noilla kuvaavilla sanoilla aloitan. Kaikki eivät havaintojeni mukaan näin tee, vaan jokaiseen tehtävänantoon sanotaan alkuun hälytysilmoitus. VPKlainen ei sitten välttämättä tiedä tehtävän kiireellisyyttä ollenkaan tekstarin perusteella, sillä jos osoite vie liikaa merkkejä, niin varsinaista selostusta ei sitten välttämättä paljoakaan mahdu mukaan.

[Kuljettaja]

Myös ns. "väliäänet" eli äänisignaalit ilmoituksen yhteydessä voivat auttaa huomattavasti. Aivan kuten esim. Helsingin häke on pitkään käyttänytkin.

Vaan eipä käytä enää kun kokonaan virveen siirryttiin...

Saisi kyllä käyttää, ja samoin muut häket..

[Häkepässi]

Ja alkuperäisestä aiheesta jälleen poiketen:

Kolleega lähetti tuossa linkin Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ohjeistukseen sairaalan ulkopuolisesta ensihoidosta, kyseli samalla kommentteja.

PSSHP:n ohje määrittelee liikenneonnettomuuskoodeista mm. että 204 tarkoittaa suurta energiaa ja raskasta ajoneuvoa osallisena ja 202 pientä energiaa, esimerkiksi polkupyörää.

Eli kun ohje astuu voimaan niin sen mukaan Pohjois-Savon häken pitäisi hälyttää se kuorma-auton töytäisemä pyöräilijä koodilla 204A!

Nostampa hattua sille päivystäjälle joka tuon menee tekemään ja hälyttää koko plutoonan sellaisenaan menemään ja palautteena tulevaan mussutukseen toteaa vain että "hälytin vain vasteen mukaan".

Ja just kun joku antaumuksella vaahtosi noista liikenneonnettomuuskoodeista.

Onhan kumma jos tuo määritelmä ei muutu.

[#410]

B 0-0 on löydetty elottomana, mutta useinhan se Häken koodi on vain alustava ja matkalla muuttuu. Kokemuksesta tiedän, että B 0-0 on matkan aikana muuttunut jopa C 7-4:ään eli heikentynyt yleistila. Jos Hoitoyksikkö tuota Häkeltä kysyy, että onko löydetty, niin en pidä heitä tyhminä vaan asiansa osaavina.

Niin. B 0-0 koodina on käytössä kunnallisissa hätäkeskuksissa, ja kirjoittajan tekstin perusteella sitä käytetään varsin surutta mihin vaan. Ratkaisu ongelmaan on 790B = hälytys puhelun aikana (tarkentuu), jolloin päivystäjä ei arvaile kyseessä olevan elottomana löydetyn, vaan muun nopeasti ensihoitoa vaativan tilanteen. Tuosta se sitten puhelun aikana/jälkeen muuttuu tarkemmaksi koodiksi, ja mahdollisesti vaste nousee tai laskee riippuen tapauksesta.
Alueellanne on näemmä häkellä heikko arvostus ammattitaitoon liittyen, jos koodia tarvitsee käydä epäilemään. Eipä toki, jokaisessa häkessä on niitä ns. ammattitaidoltaan heikompia päivystäjiä töissä.

Edelleen painotan sitä, että ilmoittajalta saadun tiedon ja todellisuuden kanssa voi useinkin olla hyvin vähän tekemistä keskenään. Omaiset järjestelmällisesti tuntevat potilaan ilmavirtauksen, vaikka saku huomaa, että potilas on ollut kuolleena jo tunteja jne. Monesti varmistava kysymys myöhemmin puhelun aikana osoittaakin, että ilmoittaja on puhunut potilaan tilasta jotain aivan muuta. Tyypillisin on hereillä-ei hereillä. En vieritä syytä asioista ilmoittajien niskoille, vaan päivystäjän tulisi onkia tiedot mahdollisimman tarkkaan esim. tiettyjä aloitusprotokollia noudattamalla. Tämä on monesti vaan kovin vaikeaa akuuttitilanteissa vaaditun 90 sekunnin aikana toteuttaa. Kokeilkaa itse!