Falck Kemijärvelle ja lappiin?
#1 **Palokanki**
Lisätty 22 joulukuu 2004 - 20:13
Kuka mahtaa hoitaa sairaankuljetusta Kemijärvellä tällä hetkellä?
#3 **Happee**
Lisätty 23 joulukuu 2004 - 20:34
#4 **Palokanki**
Lisätty 24 joulukuu 2004 - 13:06
#5 **Uskoton**
Lisätty 24 joulukuu 2004 - 15:09
#7 **ihmettelijä**
Lisätty 28 joulukuu 2004 - 20:59
#8 **Pölhö-Kustaa**
Lisätty 29 joulukuu 2004 - 20:21
Suurien kokonaisuuksien ja pienten kuntien tarpeet eivät läheskään aina kohtaa toisiaan, lähimpänä tulee mieleen aluepelat, josko tiedät? Taloudellisesti on järkevää että kunta OSTAA palvelut sellaiselta YRITYKSELTÄ jonka kirjat ovat kyseisessä kunnassa. Tämä tuo oman mukavan lisänsä kunnan talouteen, mm. valmiuskorvaus jota kunta maksaa YRITYKSELLE palautuu takaisin kunnan kassaan ja kunnan talouselämään. Rahat joka maksetaan esim. Helsingissä kirjojaan pitävälle pörssiyhtiölle, eli PÖRSSISSÄ olevalle YRITYKSELLE, katoavat sinne suureen kassavirtaan. Se kassavirta ei kohdistu sinne pieneen kuntaan, lähimpänä tulee mieleen aluepelat, josko tiedät?
Lisäksi paikalliset neuvottelut, sopimukset yms. & jne. ovat helpommat suorittaa pienissä kokonaisuuksissa, kuin isoissa, lähimpänä tulee mieleen aluepelat, josko tiedät?
#9
Lisätty 30 joulukuu 2004 - 21:12
Kävin pikaisesti falckin sivuilla katsomassa enkä tiedotetta löytänyt. Täytyy ensivuorossa kysellä että oliko se kotimaan vai ulkomaan sivuilla.
Viestiä muokkasi sh-wepari, 30 joulukuu 2004 - 21:30
#10
Lisätty 30 joulukuu 2004 - 22:36
Suurien kokonaisuuksien ja pienten kuntien tarpeet eivät läheskään aina kohtaa toisiaan, lähimpänä tulee mieleen aluepelat, josko tiedät? Taloudellisesti on järkevää että kunta OSTAA palvelut sellaiselta YRITYKSELTÄ jonka kirjat ovat kyseisessä kunnassa. Tämä tuo oman mukavan lisänsä kunnan talouteen, mm. valmiuskorvaus jota kunta maksaa YRITYKSELLE palautuu takaisin kunnan kassaan ja kunnan talouselämään. Rahat joka maksetaan esim. Helsingissä kirjojaan pitävälle pörssiyhtiölle, eli PÖRSSISSÄ olevalle YRITYKSELLE, katoavat sinne suureen kassavirtaan. Se kassavirta ei kohdistu sinne pieneen kuntaan, lähimpänä tulee mieleen aluepelat, josko tiedät?
Lisäksi paikalliset neuvottelut, sopimukset yms. & jne. ovat helpommat suorittaa pienissä kokonaisuuksissa, kuin isoissa, lähimpänä tulee mieleen aluepelat, josko tiedät?
Vaikka firman pääkonttori olisi huitsin missä, hyötyy kunta sillä työntekijät maksavat palkastaan veroa kuntaan.
Eri asia tietysti, jos kaikki tulevat töihin kunnanrajojen ulkopuolelta...
#11 **Palokanki**
Lisätty 10 tammikuu 2005 - 19:04
Vuoden 2006 alussa tapahtuu muutoksia palveluntarjoajien suhteen mm. kunliitosten takia. Aluepelastuslaitos ja falck ovat ilmeisesti ainoat jolla on mahdollista nopealla tahdilla lisätä palvelukapasiteettiä. Mm. tiedot kuntien asukasluvuista, päivystyspalvelujen käyttötiheydestä, etäisyydet hoitolaitoksista virka-aikana ja päivysaikana antavat mahdollisille palveluntuottajille tilaisuuden laskea tehtävämääriä sekä kilometrejä. Näin tulevat tarjoukset ovat mahdollisimman lähellä todellisia kuluja eikä tarjouksiin tule ilmaa.
Kemijärven mukana olo selittyy ilmeisesti sillä että se on lappilaisittain "iso" kaupunki jonka hoitamiseen molemmat palveluntuottajat pystyvät edullisesti.
#12 **mediseam**
Lisätty 18 tammikuu 2005 - 21:58
#13 **Sivusta seuraaja**
Lisätty 20 tammikuu 2005 - 09:44
#14 **letku-mies**
Lisätty 27 tammikuu 2005 - 15:39
Kunnat.net löytyi terveyspalveluiden kilpailuttamisesta tekstiä ja siellä oli sivulauseessa mainittu juuri kemijärvi ja sairaankuljetus.
Faclkin tulo sairaankuljetuspuolelle ei ole huono juttu.
#16
Lisätty 09 marraskuu 2005 - 16:31
Julkaisuvapaa
13.10.2005, klo 12.30
Falck ostaa Rosqvist Yhtiöiden enemmistön
Tanskalainen Falck Group on ostanut osake-enemmistön Suomen johtavasta assistance-palveluita tuottavasta Rosqvist Yhtiöistä. Yrityskaupalla Falck Group vahvistaa asemaansa Pohjoismaiden johtavana puhelin- ja hätäpalveluiden tuottajana ja laajentaa samalla toimintansa Rosqvistin kautta myös Viroon ja Baltiaan. Tanskalaiseen Falck Groupiin ei kuulu Suomessa Falck-nimellä turvallisuuspalveluita tarjoava yritys Group 4 Securicor.
Rosqvist Yhtiöiden ympäri vuoden toimiva 24h puhelinpalvelu tuottaa hätäpalveluita kansainvälisille assistance- ja vakuutusyhtiöille, automaahantuojille, leasing- ja rahoitusyhtiöille sekä teollisuusyrityksille. Se operoi ulkomaisia teknisiä ja lääketieteellisiä assistance-toimintoja Suomessa, Baltiassa ja Venäjällä. Yhtiöillä on myös valtakunnallinen hinauspalvelukeskus. Rosqvist Yhtiöt hoitivat viime vuonna yli 60.000 puhelin- ja hätäpalvelutapahtumaa. Viime vuonna Rosqvist vahvisti tytäryhtiönsä toimintaa Virossa ostamalla kilpailijansa.
Yrityskauppa parantaa entisestään sekä Falck Groupin että Rosqvistin asiakkaiden palvelua Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopassa.
- Halusimme löytää Suomesta ja Virosta yhtiön, jonka tavoitteet liiketoiminnan kehittämiselle ovat yhtä kunnianhimoiset kuin Falckilla. Kasvun ydin on edelleen hätäpalvelukeskuksen toiminnan ja verkoston kehittäminen. Rosqvist Yhtiöillä on jo ollut vahva eurooppalainen assistance-verkosto, joka tulee Falckin verkoston myötä vahvistumaan entisestään, kertoo Senior Vice President Jan Steenhard Falck Groupista.
Tanskalainen Falck Group on Pohjoismaissa johtava assistance-palveluiden toimittaja. Falckin perustamisvuodesta 1906 lähtien liiketoiminnan tarkoituksena on ollut estää onnettomuuksia, hätätilanteita ja sairauksia, pelastaa ihmisiä hätätilanteessa ja avustaa sairaita ihmisiä. Falck Groupissa on n. 11 000 työntekijää. Vuonna 2004 Group 4 Falck jakaantui kahteen eri yhtiöön: Falck Group ja Group 4 Securicor. Suomessa Group 4 Securicor yhtiöön kuuluva, turvallisuus- ja vartiointipalveluita tuottava yhtiö käyttää palveluistaan edelleen nimeä Falck, mutta kyseisellä yrityksellä ei ole enää yhteyksiä nyt Rosqvist Yhtiöt ostaneeseen tanskalaiseen Falck Groupiin.
#17
Lisätty 09 marraskuu 2005 - 19:21
Kunnalle on taloudellisinta järkevää ostaa palvelut sieltä, mistä se saa edullisimman tarjouksen. Nykyään lainsäädäntö ei muuta sallikaan: kunta EI voi hyväksyä yrityksen A tarjousta siksi, että sen kotipaikka sijaitsee kunnassa.
Yrityksen työntekijät maksavat kunnallisveronsa siihen kuntaan, missä ovat kirjoilla (= asuvat).
Yritys maksaa yhteisöveronsa työntekijöiden pääluvun mukaisesti - eli siihen kuntaan, missä työntekijän toimipiste on. Näin on tehty muutama vuosikymmen. Jos alpe:ssa jokin toimipiste oikeasti vaihtaa paikkaa, voidaan se huomioida kuntien rahoitusosuudessa.
Helsinki EI saa muualla maassa toimivien työntekijöiden verotuloja, vaikka yrityksen pääkonttori olisi Helsingissä. Helsinki EI saa edes pitää niitä yhteisöverotuloja, jotka se kerää HELSINKILÄISILTÄ yrityksiltä, vaan nekin on jo vuodet sitten tuloutettu muualle. Helsingissä asuvat suurituloiset EIVÄT maksa pääomaverotulojaan Helsingille, vaan ne maksetaan valtiolle. Helsingin kaupunki ohjaa noin neljänneksen OMILTA veronmaksajiltaan keräämistä kunnallisverotuloistaan muualle. Uusimaa maksaa NETTONA tulonsiirtoja muulle Suomelle huikeat 3 miljardia euroa vuodessa (= 18 000 000 000 markkaa; valtion menot ja työpaikat alueella huomioitu). En tiedä, mitä seuraavaksi keksitään, että täällä olisi talous sekaisin. Työpaikkojahan pakkosiirretään, ja koulutuspaikkoja vähennetään. Yksityistenkin (!) työpaikkojen pakkosiirroistakin on puhuttu. Valitettavasti tällä jo tuhotaan niitä verkostoja ja sitä monimutkaista osaamista, joka on melkoisesti rahaa tämän maan taloudelle tuottanut.
Ja tiedoksi: takavuosikymmeninä kuntien halu saada sairaanhoitopiirien sairaaloita omaan kuntaan johti tolkuttomiin tilanteisiin. Päätöksiä ei saatu kuntien välillä aikaan. Kunnat pyrkivät rakentamaan sairaaloita ja toimipisteitä, joita ei koskaan edes tarvittu, jotta muilta kunnilta ja valtiolta olisi saatu rahaa. Ja tietysti imagon vuoksi. Oma lukunsa olivat ylisuuret valtionavustukset joihinkin rakennushankkeisiin - kunnan oma osuus oli pienempi kuin rakentamisesta saatavat verotulot. Tärkeät hankkeet jäivät jalkoihin, ja muutamissa kunnissa on tänä päivänä järjettömiä rakennusmonumentteja muistoina ja hukkatilana noista ajoista. Veronmaksajan saati potilaan etu ei ollut tuossa menossa kovin tärkeää.
#18 **itämaan tietäjä**
Lisätty 10 marraskuu 2005 - 10:46
Se, mikä pelottaa meitä työntekijöitä, on tietysti se, että työpaikka menee. Ei liene siinäkään ihmeteltävää.
Se, minkä luulisi pelottavan muitakin, on palvelujen mahdollinen huononeminen.
Sillä jos Falck tulee tänne ns ykköslähdön hommia tekemään, niin se ostaa/ haalii isoja alueita kerrallaan itselleen. Mahdollisesti kokonaisia SH-piirejä. Ja silloin ajoneuvojen sijoittelussa voi myös käydä niin, että joistain kunnista häviää SAKU ja sijoitetaan se isompaan naapurikuntaan, josta sitten ajetaan autonsa menettäneenkin kunnan ajot.
Tosiasia on, ettei monet kuntien herrat ymmärtäisi laittaa tässä hanttiin, jos rahassa säästävät. Kuntahan on velvollinen ostamaan kuntalaisilleen SAKU-palvelut, mutt ne voidaan toki ostaa myös naapurikunnan aleelta toimivalta palveluntuottajalta. Nytkin on jo tappelua siitä, kun osa esim. meidän kuntayhtymän herroista haluaisi lopettaa erään alueemme SAKU:n ja siirtää sen isompaan naapurikuntaan kakkosautoksi toiselle palveluntuottajalle. Näin on varmasti monen muunkin pienemmän kunnan kohdalla asia.
Tällaisen isomman organisaation ottaessa hommat haltuun, myös kalustosijoittelu on helpompi tehdä uudelleen. Siinä häviää työntekijä ja siinä häviää kuntalaiset. Ja nimenomaan kuntalaiset eivät välttämättä ymmärrä asiaan vaikuttaa mielipiteellään, eikä sitä välttämättä heiltä edes kysytä.
Työntekijän mielipiteestä taas ei tunnetusti välitä kukaan. Edes pomo. Sehän on tiedossa.
Mitä työpaikkaan tulee, vaikka omassa kunnassa SAKU säilyisikin, niin se ei välttämättä säily nykyisellä työntekijällä, jos ja kun Falck ottaa hommat. Voi käydä niinkin, että joku muu tuleekin paikallesi kortistosta tai muualta. Potuttaisi se sinuakin, jos "naapuri" veisi leivän pöydästäsi. Eli en ottaisi riskiä. Siksi ei Falckille.
Valitettavasti tämä ala on tällä hetkellä niin kuohuva, ettei kukaan voi tietää mitä tapahtuu. Pelastushommelit on menossa valtiolle. Luopuuko valtio pelastuslaitosten ambulanssitoiminnasta? Ei yhtään huono kysymys. Siinä aukeaisi yksi portti Falckille. Sairaankuljetushan ei ole laitoksille niin tuottavaa puuhaa kuin aina puhutaan. Mikä tulee olemaan yleensäkin SAKU-toiminnan muutos, kun SH-piirit ottavat yhä enemmän vastuulleen hommaa pois kunnilta? Ei sitä lienee voi kukaan varmaksi sanoa.
Varmaa on vain se, että tappelu jatkuu joka portaassa, niinkuin aina on tapeltukin: Työntekijät tappelee keskenään ja pomon kanssa. Pomo tappelee työntekijöiden, kunnanherrojen, vastuulääkärin ja tarvittaessa muidenkin kanssa. Vastuulääkäri väistää vastuutaan ja velvollisuuksiaan. Kunnanherrat tappelee kynsinhampain rahoistaan. Ja palolaitokset pitää kiinni sairaankuljetuksestaan ja irvistelee yksityisille. Yksityiset tappelee keikoista ja keskenään, pitää kiinni reviireistään (älä vilkaisekaan mun tontille!) ja möllöttää laitosten suuntaan. Halukkaat tyrkkii itseään markkinoille aiheuttaen eripuraa. Ja kaikki haluavat vain omaa parastaan.
Kukaan ei loppujen lopuksi ajattele potilasta, kuin ehkä ohikiitävän pienen hetken.
#19
Lisätty 12 marraskuu 2005 - 16:03
Alkoi taas kotoinen helsinkiläinen ensihoitojärjestelmä tuntumaan turvalliselta...
Mutta tottahan on, että isommissa organisaatioissa voidaan myös saada joustovaraa, systematisoida puuhia, satsata koulutukseen, harjoittaa laadunvalvontaa, pelata alueella paremmin sairaanhoitopiirin kanssa yhteen. Ja asiakkaita on firmallakin kaksi: potilas ja laskun maksava kunta. Molempia on ajoin syytä "kumartaa". Jos yritystoiminnan ja siihen liittyvien riskien kannalta on tärkeää tietysti se, että pelisäännöt ovat ennakoitavissa, samanarvoiset ja kun riskin ottaa, niin nopeasti ei tule yllättäviä muutoksia.
Eniten ehkä huolestuttaa sitten kunta sairaankuljetuspalveluiden ostajana. Ostaminen on vaativa laji. Taloudellisuuden lisäksi pitäisi erittäin hyvin määrittää, mitä ostetaan. Luotettavuutta, laatua, osaamista, koulutusta, vasteita, varallaoloa, välineitä, protokollia, yhteistyötä, työsuhteita, työehtoja - joustavuutta, kattavuutta ja lisäresursseja päällekkäisissä/isommissa tilanteissa. Veikkaanpa, että jossain kunnissa luullaan tiedettävän, mitä ensihoito on, tai ei oikein osata määrittää kuin pari perusparametriä, joilla kuvion uskotaan olevan hyvä.
Varmasti jossain se yrittäjä on suunnilleen ainukainen ja asemassa, jossa kunnan maksama hinta tarjoaa liikkumatilaakin. Toisaalla taas hintakisa purkautuu valmiuksina ja työehtoina, jotka ovat ristiriidassa keskenään. Eikä kunnallinen pelastustoimikaan aina sitä parasta laatua tarjoa - osaaminen voi olla sielläkin aika heikkoa, resurssit kireällä...
Mutta katsotaan, miten pitkään ja miten hyvin "mies ja lanssi" pärjäävät. Jos ja kun isommat liittymät (shp, valtio) tulevat kuvioihin mukaan, on mm. helpompaa neuvotella muutaman isomman osapuolen kanssa, kysyä tarjouksia kokonaisuuksista - kuin kunta kerrallaan käydä läpi useita yrittäjiä. Pieni yrittäjähän voi reagoida tilanteeseen mm. luomalla muiden yrittäjien kanssa tarjousringin, liittämällä yrityksiä toisiin jne. Olisi tietysti mukava, jos perinteinen sairaankuljetusyrityskin kartalla säilyisi omaa lisäänsä tuomassa.
#20
Lisätty 26 maaliskuu 2006 - 13:35
Falck Denmark A/S tekee julkisen ostotarjouksen norjalaisesta Viking Redningstjenestestä. Tarjouksellaan Falck vahvistaa aikomustaan kehittää tiepalveluita ja pelastustoimen konsepteja Norjassa, Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa. Tarjous tukee yhä kasvavaa vaatimusta tarjota yhä ammattimaisempaa ja kilpailukykyisempää palvelua tällä sektorilla.
Falck on tehnyt sopimuksen Vikingin osakkeenomistajien kanssa, jotka omistavat n. 60 prosenttia yhtiöstä. Falck tarjoutuu nyt ostamaan loput osakkeet yhtiöstä. Yli 90 prosenttia osakkeen omistajista on hyväksyttävä kauppa. Lisäksi Norjan kilpailuviranomaisten on hyväksyttävä kauppa. Tarjous jäljelle jääneille osakkeiden omistajille on voimassa maaliskuun 13 päivään klo 17.00, 2006.
"Vikingin hallitus on arvioinut tarjouksen ja suosittelee lopuille osakkeenomistajille kaupan hyväksymistä." sanoo Vikingin hallituksen puheenjohtaja Mr. Stein Grønnerøe
"Vikingin ja Falckin yhdistelmä tarjoaa pohjoismaisille markkinoille tärkeää kehitysaskelta, jolla pyritään turvaamaan ja kehittämään pohjoismaista palvelun laatua ja kehittämään edelleen tehokasta laatuverkostoa ympäri Skandinaviaa.
"Tiepalvelut ja pelastuspalvelut ovat selvästi muuttumassa. Euroopan yhdistyminen ja kansainvälistyminen johtaa palveluiden keskittymiseen ja yhä harvempien ja isompien yksiköiden syntymiseen. Tällaiset multinationaaliset yritykset todennäköisesti laajenevat myös Pohjoismaisille markkinoille, keskittyen kumminkin tiheämmin asutuille alueille," sanoo Falckin CEO Allan Søgaard Larsen. "Siksi on tärkeää, että pystymme kohtaamaan tämän haasteen ja kehityksen aktiivisesti, ja samaan aikaan turvaamaan asiakkaillemme niin Norjassa, Ruotsissa kuin muissa Pohjoismaissa kilpailukykyiset hinnat ja paremman palvelutason."
Tiepalveluiden ja pelastustoimien markkinoilla viime aikojen hintakehitys on yhä suurien ammattimaisten ostajien johdosta käynyt tiukaksi.
Samaan aikaan autojen ollessa yhä teknisempiä ja vaatien yhä ammattimaisempaa osaamista, on tuotettavien palvelujen laatua jatkuvasti kehitettävä.
Ehdotettu transaktio tukee molempia haasteita.
"Tämän kokonaisuuden kautta ja molempien yritysten synergiat huomioon ottaen pystymme vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ja hintaodotuksiin, sekä samaan aikaan pystymme tarjoamaan korkeaa palvelutasoa uusille tuotteille ja konsepteille," Allan Søgaard Larsen toteaa ? " ja tämän Vikingin tarjouksen kautta pystymme tarjoamaan Falckin tiepalvelu- sekä pelastustoimien suurille institutionaalisille asiakkaille niin kuin yksityisasiakkaille yhä vahvempaa osaamista."
Lisätiedot:
Finn Serup Jensen, Communications Manager, Falck Danmark A/S,
Tel.: + 45 33 45 64 30, fsj@falck.dk, www.falck.com
Allan Søgaard Larsen, CEO, Falck Danmark A/S, tel +45 33 45 64 00
Stein Grønnerøe, Chairman, Viking Redningstjeneste AS
Falck Danmark A/S on kansainvälinen tanskalaisomisteinen yritys ja Pohjoismaiden johtava assistance- ja pelastuspalveluiden toimittaja. Falckin perustamisvuodesta 1906 lähtien liiketoiminnan tarkoituksena on ollut estää onnettomuuksia, hätätilanteita ja sairauksia, pelastaa ihmisiä hätätilanteessa ja avustaa sairaita ihmisiä.
Nykyään Falck Group toimii yli 12 maassa yli 11.000 työntekijän voimin.
Yrityksen liikevaihto on yli 5.000 miljoonaa Tanskan kruunua.
Falck tarjoaa assistance toimialalla apua n. 1.6 miljoonalle yritykselle ja kansalaisille Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Virossa.
Falck Assistancilla on 80 työntekijää Norjassa ja 50 työntekijää Ruotsissa. Näissä kahdessa maassa Falck avustaa vuosittain yli 200.000 kertaa.
Suomessa tanskalainen Falck Group omistaa osake-enemmistön Suomen johtavasta assistance-palveluita tuottavasta Rosqvist Yhtiöistä. Henkilökuntaa Suomessa ja Virossa on 80. Assistancepalveutapauksia näissä kahdessa maassa on vuosittain n. 70.000
Rosqvist Yhtiöiden ympäri vuoden toimiva 24h puhelinpalvelu tuottaa hätäpalveluita kansainvälisille assistance- ja vakuutusyhtiöille, automaahantuojille, leasing- ja rahoitusyhtiöille sekä teollisuusyrityksille. Rosqvist Yhtiöillä on myös valtakunnallinen hinauspalvelukeskus.
Vuonna 2004 Group 4 Falck jakaantui kahteen eri yhtiöön: Falck Group ja Group 4 Securicor. Suomessa Group 4 Securicor yhtiöön kuuluva, turvallisuus- ja vartiointipalveluita tuottava yhtiö käyttää palveluistaan edelleen nimeä Falck, mutta kyseisellä yrityksellä ei ole enää yhteyksiä nyt Rosqvist Yhtiöt ostaneeseen tanskalaiseen Falck Groupiin.
Viking Redningstjeneste tarjoaa tiepalvelu- ja pelastustoimen sektorilla Pohjoismaisen palveluverkoston sekä tuottaa lisäksi lääketieteellistä toimeksiantoja ja callcenter toimintoja vakuutusyhtiöille, autoteollisuuden sektorille, institutionaalisille ja yksityisille asiakkaille.
Viking on perustettu 1956 ja sillä on 45 työntekijää Norjassa ja 25 Ruotsissa.
Vikingin edistysellisiin teknologisiin ratkaisuihin nojautuvat 24 h päivystyskeskukset Oslossa ja Tukholmassa tarjoavat apua vuosittain n. 190.000 kertaa.
Katso myös www.vikingredning.no
#21
Lisätty 07 huhtikuu 2006 - 00:17
Sen vajaat 100ajoneuvoa liikuvat Falck ambuce -nimisenä.
Sijoitettu 11 falck-asemille.(Antwerpen,Limburgin alueille sekä itä-Flandetiin ja Belgian pohjoisosassa sijatsevaan Brantiin).
-150 vakituista työntekijää, useita satoija vapaaehtoistyöntekiöitä ????Jotka työnskelevät lähinnä viikonloppusin, öisin ja lomakausien aikana.
Falck on ryhtynyt perustamaan uutta ambulanssiyritystä yhteistyössä slovakialaisen pääomarahaston penta kanssa.
Uuden yrityksen nimeksi tulee Falck Zachranna.Käytössä on 42 Kpl ambulanssia. Henkilöstä 600.
Tämä määrä sisältää ambulanssimiehistöt, lääkärit ja sairaanhoitajat.Noin 85 työskentelää osa-aikaisina.
Falck suunittelee ostavansa 51 prosenttia penta-ryhmään kuuluvasta yrityksestä nimeltään Slovenska Zachranna. nimeksi tulle tämän jälkeen Falck Zachranna/Falck Rescue.
Bratislavassa otettiin maalsikuun puolivälissä käyttöön 20 upouutta Sprinter Falck -ambulanssia.
Falckilla on nyt lähes 850 ambulanssia kuudessa massa Europan pohjoiskärjestä eteläiseen Slovakiaan: Tanskassa,Ruotsissa,Belgiassa,Puolassa,Suomessa ja Slovakiassa.
Falck on noussut Euroopan suurimmaksi ambulanssiyritykseksi ja ainoaksi joka toimii useissa maissa
Lähde;Falckin uutistiedote NR.1/2006
#23
Lisätty 31 toukokuu 2006 - 14:41
Kemijärven ensihoito ja sairaankuljetus Oy
Kemijärven Ensihoito ja Sairaankuljetus Oy:
http://www.ambulanssi.info
#25
Lisätty 30 elokuu 2007 - 14:37
Oulusta ylöspäin kiertää huhu että kunta olisi kyllästynyt vanhaan yrittäjään ja laittaneet sopimuksen katkolle. Ovat kuulemma tyytyväisiä uuteen palveluntuottajaan joka alkaa olla vahvoilla pohjoisessa. SPR on hoitanut hommansa hyvin tähän asti joten seurataan miten Kemijärvellä alkaa homma toimimaan
http://www.kemijarvi.fi/paatokset/kokous/KOKOUS-468-5.HTM
Päätös: Lautakunta päätti, että Sairaala Lapponian ensihoito- ja sairaankuljetuspalvelut hankitaan Suomen Punainen Risti Lapin piirin kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella. Tarjousvertailu on pöytäkirjan liitteenä 1.
Tiedoksi: Kemijärven ensihoito- ja sairaankuljetus Oy
Suomen Punainen Risti Lapin piiri
#26
Lisätty 31 elokuu 2007 - 21:43
Oulusta ylöspäin kiertää huhu että kunta olisi kyllästynyt vanhaan yrittäjään ja laittaneet sopimuksen katkolle.
Huhu ei pidä paikkaansa, vaan asia on juuri päinvastoin. Yrittäjä on kyllästynyt kuntaan ja irtisanoi sopimuksen joulukuussa 2006.
Mielenkiinnolla odotellaan, miten SPR saa palkattua työntekijöitä Kemijärvelle. Se voi olla, hmmm..... haasteellista!
#27
Lisätty 01 syyskuu 2007 - 10:29
Oulusta ylöspäin kiertää huhu että kunta olisi kyllästynyt vanhaan yrittäjään ja laittaneet sopimuksen katkolle.
Huhu ei pidä paikkaansa, vaan asia on juuri päinvastoin. Yrittäjä on kyllästynyt kuntaan ja irtisanoi sopimuksen joulukuussa 2006.
Mielenkiinnolla odotellaan, miten SPR saa palkattua työntekijöitä Kemijärvelle. Se voi olla, hmmm..... haasteellista!
Eikö toiminta perustukaan vapaaehtoisuuteen?
#28
Lisätty 01 syyskuu 2007 - 15:10
En usko että renkien hommaaminen on kovin haastavaa sillä spr maksaa parempaa palkaa kun suurin osa yksityisistä. Lapistakin löytyy paljon vanhoja kyytimiehiä jotka ovat siirtyneet muihin hommiin kun saku paikkoja ei ole.
Kemijärvellä oli kuulemma iso vaihtuvuus työntekijöiden suhteen viime vuosina johtuen yrityksen sisäisistä asioista.
Spr sairaankuljetuksessa olleet ovat yleensä tyytyväisiä työnantajiinsa toisin kuin yksityisten.
Ristillä ei raha ja tienaaminen ole se tärkein asia joten niissä on yleensä panostettu palkkoihin, varusteisiin ja työntekijöiden oloihin. Toki poikkeuksiakin on löytyy aina mutta ne on harvinaisia.
#29
Lisätty 14 lokakuu 2007 - 13:52
Haemme sairaankuljettajia Kemijärvelle
Sairaankuljetus- ja ensihoitopalvelut ovat osa Suomen Punaisen Ristin Lapin piirin ylläpitämiä ammatillisia palveluita. Tällä hetkellä Lapin piiri toteuttaa sairaankuljetustoimintaa Tornion, Pellon ja Savukosken-Pelkosenniemen alueilla.
Nyt haemme Kemijärvellä 1.1.2008 aloitettavaan sairaankuljetus- ja ensihoitopalveluun seuraavia
SAIRAANKULJETTAJIA:
1) VASTAAVA SAIRAANKULJETTAJA, joka toimenkuvaan sisältyvät esimiestehtävät ja työskentely hoitotason sairaankuljetusyksikössä. Kelpoisuusvaatimuksena sairaanhoitajan tutkinto sekä ensihoidon kokemus. Lisäksi kokemus hoitoalan esimiestehtävistä ja paikallistuntemus katsotaan eduksi.
2) KOLME SAIRAANKULJETTAJAA työskentelemään hoitotason sairaankuljetusyksikössä. Kelpoisuusvaatimuksena sairaanhoitajan tutkinto. Ensihoidon kokemus ja paikallistuntemus katsotaan eduksi.
3) NELJÄ SAIRAANKULJETTAJAA työskentelemään perus- sekä hoitotason sairaankuljetusyksiköissä. Kelpoisuusvaatimuksena II asteen terveydenhuollon tutkinto (lääkintävahtimestari – sairaankuljettajan tutkinto, lähihoitajan tutkinto ensihoidon koulutusohjelmasta tai lähihoitajan tutkinto täydennettynä pelastajan tutkinnolla). Ensihoidon kokemus ja paikallistuntemus katsotaan eduksi.
Lisäksi kohdassa 1) ja 2) mainittujen työntekijöiden on läpäistävä myöhemmin sovittavana aikana Lapin sairaanhoitopiirin hoitotason teoriatesti ja kohdassa 3) mainittujen työntekijöiden Lapin sairaanhoitopiirin perustason teoriatesti.
Kaikilta hakijoilta vaaditaan vähintään B-luokan ajokortti. Palkkaus määräytyy sairaankuljettajia koskevan TES:n mukaisesti. Valittujen tulee lisäksi ennen tehtävien vastaanottamista toimittaa hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Työsuhteiden täyttämisessä noudatetaan 4 kk:n koeaikaa.
Hakemukset ansioluetteloineen ja opinto- ja työtodistusjäljennöksineen tulee toimittaa viimeistään 26.10.2007 klo 16.00 osoitteeseen:
Suomen Punainen Risti Lapin piiri, Lähteentie 14, 96400 Rovaniemi.
Lisätietoja antaa arkisin klo 8-16 sairaankuljetusesimies Markku Alalahti,
puh. 040 716 3524 tai sähköpostitse markku.alalahti (at) redcross.fi.
1 Käyttäjä(ä) lukee tätä aihetta
0 jäsentä, 1 vierailijaa, 0 anonyymiä käyttäjää












