Vuoden 2005 alussa tullee voimaan uudet säädökset pelastushelikoptereiden vaatimuksista mm. niiden täytyy olla kaksimoottorisia.Onko kellään parempaa tietoa?Miten operoijat ovat niihin varautuneet tai moniko Suomessa toimivista pelastuskoptereista on kaksimmoottorisia?
0
Pelastushelikopterit
Aloittaja: **Spencer**, marras 11 2004 22:55
235 vastausta tähän aiheeseen
#2
-
- Jäsen
-
- 349 viestiä
Vanhempi Jäsen
-
Pelastustoimialue:
Keski-Uusimaa
Lisätty 11 marraskuu 2004 - 23:35
Operoija vaihtuu Copterlineksi, ja kaikki pelastushelikopterit päivitetään kaksimoottorisiksi. Muistaakseni Suomessa on tällä hetkellä yksi kriteerit täyttävä kopteri (Sepe), kohta siis hieman useampia...
edit: Korjasin oikean kopterin kaksimoottoriseksi - eka arvaus metsään
edit: Korjasin oikean kopterin kaksimoottoriseksi - eka arvaus metsään
Viestiä muokkasi Judanssi, 11 marraskuu 2004 - 23:44
Internetissä kylähullutkin voivat globalisoitua
#3
-
- Jäsen
-
- 16 viestiä
Nuorempi jäsen
-
Pelastustoimialue:
Joku muu viranomainen
Lisätty 12 marraskuu 2004 - 02:33
LAINAUS(Spencer @ 11.11.2004 - 21.55)
Vuoden 2005 alussa tullee voimaan uudet säädökset pelastushelikoptereiden vaatimuksista mm. niiden täytyy olla kaksimoottorisia.Onko kellään parempaa tietoa?Miten operoijat ovat niihin varautuneet tai moniko Suomessa toimivista pelastuskoptereista on kaksimmoottorisia?
Nyt käytössä olevat BO-105 kopterit ovat kaikki kaksimoottorisia!
Viestiä muokkasi medi75, 12 marraskuu 2004 - 02:34
#4
-
- Jäsen
-
- 349 viestiä
Vanhempi Jäsen
-
Pelastustoimialue:
Keski-Uusimaa
Lisätty 12 marraskuu 2004 - 09:39
LAINAUS(medi75 @ 12.11.2004 - 1.33)
LAINAUS(Spencer @ 11.11.2004 - 21.55)
Vuoden 2005 alussa tullee voimaan uudet säädökset pelastushelikoptereiden vaatimuksista mm. niiden täytyy olla kaksimoottorisia.Onko kellään parempaa tietoa?Miten operoijat ovat niihin varautuneet tai moniko Suomessa toimivista pelastuskoptereista on kaksimmoottorisia?
Nyt käytössä olevat BO-105 kopterit ovat kaikki kaksimoottorisia!
Lainaus Sepen sivuilta:
Ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa suorituskykyluokka 1:n lääkärihelikopteri Suomessa (helikopteri kykenee jatkamaan lentoa yhdellä moottorilla mistä tahansa lentotilanteesta). Kaikkien lääkärihelikoptereiden on oltava suorituskykyluokka 1:n mukaisia vuoden 2004 loppuun mennessä (yhteiseurooppalainen vaatimus).
------
Kyseessä on EC135 P1 -vispilä. Näkyy tosiaan noi BO105 -vispilätkin olevan kaksimoottorisia, mutta jokin suurempi ero niillä sitten lienee. Itse kun en ole kyseisiin härveleihin perehtynyt.
Sepen kotisivut
Medihelin kotisivut
Internetissä kylähullutkin voivat globalisoitua
#5 **Ensihoitaja**
-
- Vierailija
Lisätty 12 marraskuu 2004 - 21:21
Tänään ensihoitopäivillä Jyväskylässä oli koulutuskeskustelua aiheesta Ilmari. Ilmarin lääkäri ja ensihoitaja/lentoavustaja kertoilivat uusien koneiden tulosta. Eivät juuri heidän toimintaansa muuta, siis vermeet ei juuri muutu. Eli siis koneiden hankinnat ollee jo päätetty. Näin ovat siis valmistautuneet.
#6
-
- Jäsen
-
- 16 viestiä
Nuorempi jäsen
-
Pelastustoimialue:
Joku muu viranomainen
Lisätty 13 marraskuu 2004 - 02:13
LAINAUS(Judanssi @ 12.11.2004 - 8.39)
LAINAUS(medi75 @ 12.11.2004 - 1.33)
LAINAUS(Spencer @ 11.11.2004 - 21.55)
Vuoden 2005 alussa tullee voimaan uudet säädökset pelastushelikoptereiden vaatimuksista mm. niiden täytyy olla kaksimoottorisia.Onko kellään parempaa tietoa?Miten operoijat ovat niihin varautuneet tai moniko Suomessa toimivista pelastuskoptereista on kaksimmoottorisia?
Nyt käytössä olevat BO-105 kopterit ovat kaikki kaksimoottorisia!
Lainaus Sepen sivuilta:
Ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa suorituskykyluokka 1:n lääkärihelikopteri Suomessa (helikopteri kykenee jatkamaan lentoa yhdellä moottorilla mistä tahansa lentotilanteesta). Kaikkien lääkärihelikoptereiden on oltava suorituskykyluokka 1:n mukaisia vuoden 2004 loppuun mennessä (yhteiseurooppalainen vaatimus).
------
Kyseessä on EC135 P1 -vispilä. Näkyy tosiaan noi BO105 -vispilätkin olevan kaksimoottorisia, mutta jokin suurempi ero niillä sitten lienee. Itse kun en ole kyseisiin härveleihin perehtynyt.
Sepen kotisivut
Medihelin kotisivut
No nyt päästiin oikeaan asiaan. Eli vanhojen BO-105 koptereiden koneiden tehot ovat niin pienet, ettei ne pysty jatkamaan toimintaansa toisen koneen sammuessa. Tämä ei tarkoita, ettei niillä voisi lentää yhdellä koneella, mutta riittävän turvallista se ei uusien pelastustoimintaan tarkoitettujen koptereiden säännösten mukaan ole. Joten EU viisaudessaan päätti että koneiden moottoritehojaen pitää olla riittävä, jotta ne pystyvät suoriutumaan turvallisesti niistäkin tilanteistä, missä konetehoja eniten tarvitaan. Eli nousuista ja laskuista. Noilla pelastuskoptereilla kun aina ei laskeuduta ihan kenttäolosuhteissa.....
Eikä sääkään aina ole ihan paras...
#7
-
- Jäsen
-
- 533 viestiä
Vanhempi Jäsen
Lisätty 22 marraskuu 2004 - 13:24
Lento-operaattorin vaihtumisesta ei ole vielä julkisuudessa esitetty varmuutta. Hommahan käsittääkseni menee niin, että Suomen Lääkäri- ja pelastushelikopteriyhdistys SLPY ry on kilpailuttanut operaattorit pyytäen tarjouksia kaikkien Suomessa toimivien (pl. Lapin Aslak ja Ahvenanmaan kopteri) pelastushelikopterien lento-operoinnista huomioiden lopultakin voimaantulevat yhteiseurooppalaiset määräykset. Noihin määräyksiin sisältyy ainakin tehokkaammat kopterit pelastushelikopterityöhön sekä ainakin jossain vaiheessa ymmärsin, että pitäisi tulla kaksi lentäjää yölentotoimintaan.
SLPY siis vain suosittaa jäsenyhdistyksiään hankkimaan palvelut kilpailun voittaneelta Copterlinelta. Jokainen yhdistys tekee itsenäisesti päätöksen, minkä yhtiön kanssa sopimuksen tekee. Käytännössä tosin Sepe, Ilmari ja Pete on jo nyt Copterlinen asiakkaita ja jatkanevat Copterlinen kanssa edelleen(?). MediHelit eivät lehtijuttujen perusteella olisi niin innokkaita vaihtamaan lento-operaattoria, heillä kun nykyään operaattori on ahvenanmaalainen firma. Tiedä sitten miten vaikuttaa hintaan, jos kaksi yksikköä jää pois, kun könttähinta laskettu viidelle yksikölle.
Copterline on tiettävästi jo tilannut viisi uutta(?) Eurocopter 135 -konetta. Copterlinella löytyisi näiden viiden uuden kopterin lisäksi varakoneeksi jäävä Sepen käytössä tällä hetkellä oleva laite. Kait siitä jonkinlaista kustannussäästöä syntyisi, kun olisi kaikkien yhteinen varakone. Copterlinen lisäksi myös Aslakin operaattori Heliflite on tilaamassa uutta kopteria.
Uudet koneet jokatapauksessa on tulossa, minkä operaattorin lennättäminä, selvinnee myöhemmin. Mielenkiintoista on myös seurata, kuinka tulee käymään kahden lentäjän vaatimuksen kanssa yölentotoiminnassa. Ja tuoko esim. uusi laitekanta parannusta ns. huonojen lento-olosuhteiden aikana operoimiseen. Välillä turhauttavankin usein kuulemma syynä sääeste. Toimiihan esim. rajavartiolaitoksen kopterit todella huonoissa olosuhteissa, pimeässä, pyryssä yms. - miksei hälytystehtävämääriltään huomattavasti suuremmat HEMS-kopterit?
By the way, Pohjanmaan pelastushelikopteri Pete on vihdoin avannut omat nettisivunsa. Tosin sivujen mukaan ne olisi avattu jo keväällä 2004, mutta ei niitä aiemmin ole löytynyt. Hiukka niukkaa on sivuilla edelleen tietomäärä, mutta askel eteenpäin tiedotuksessa ja pr-työssä kuitenkin.
Pohjanmaan pelastushelikopteri Peten nettisivut
SLPY siis vain suosittaa jäsenyhdistyksiään hankkimaan palvelut kilpailun voittaneelta Copterlinelta. Jokainen yhdistys tekee itsenäisesti päätöksen, minkä yhtiön kanssa sopimuksen tekee. Käytännössä tosin Sepe, Ilmari ja Pete on jo nyt Copterlinen asiakkaita ja jatkanevat Copterlinen kanssa edelleen(?). MediHelit eivät lehtijuttujen perusteella olisi niin innokkaita vaihtamaan lento-operaattoria, heillä kun nykyään operaattori on ahvenanmaalainen firma. Tiedä sitten miten vaikuttaa hintaan, jos kaksi yksikköä jää pois, kun könttähinta laskettu viidelle yksikölle.
Copterline on tiettävästi jo tilannut viisi uutta(?) Eurocopter 135 -konetta. Copterlinella löytyisi näiden viiden uuden kopterin lisäksi varakoneeksi jäävä Sepen käytössä tällä hetkellä oleva laite. Kait siitä jonkinlaista kustannussäästöä syntyisi, kun olisi kaikkien yhteinen varakone. Copterlinen lisäksi myös Aslakin operaattori Heliflite on tilaamassa uutta kopteria.
Uudet koneet jokatapauksessa on tulossa, minkä operaattorin lennättäminä, selvinnee myöhemmin. Mielenkiintoista on myös seurata, kuinka tulee käymään kahden lentäjän vaatimuksen kanssa yölentotoiminnassa. Ja tuoko esim. uusi laitekanta parannusta ns. huonojen lento-olosuhteiden aikana operoimiseen. Välillä turhauttavankin usein kuulemma syynä sääeste. Toimiihan esim. rajavartiolaitoksen kopterit todella huonoissa olosuhteissa, pimeässä, pyryssä yms. - miksei hälytystehtävämääriltään huomattavasti suuremmat HEMS-kopterit?
By the way, Pohjanmaan pelastushelikopteri Pete on vihdoin avannut omat nettisivunsa. Tosin sivujen mukaan ne olisi avattu jo keväällä 2004, mutta ei niitä aiemmin ole löytynyt. Hiukka niukkaa on sivuilla edelleen tietomäärä, mutta askel eteenpäin tiedotuksessa ja pr-työssä kuitenkin.
Pohjanmaan pelastushelikopteri Peten nettisivut
Hoitotyö hoitotyönä - taksihommat takseille!
#8
-
- Jäsen
-
- 165 viestiä
Vanhempi Jäsen
-
Pelastustoimialue:
Poliisilaitos
Lisätty 22 marraskuu 2004 - 15:29
LAINAUS(Ensihoitsu @ 22.11.2004 - 12.24)
By the way, Pohjanmaan pelastushelikopteri Pete on vihdoin avannut omat nettisivunsa. Tosin sivujen mukaan ne olisi avattu jo keväällä 2004, mutta ei niitä aiemmin ole löytynyt. Hiukka niukkaa on sivuilla edelleen tietomäärä, mutta askel eteenpäin tiedotuksessa ja pr-työssä kuitenkin.
Pohjanmaan pelastushelikopteri Peten nettisivut
Pohjanmaan pelastushelikopteri Peten nettisivut
Enpä tiedä. Sivujen statistiikan mukaan ensimmäiset käynnit on kirjattu eilen 21.11., ja nyt kokonaiskäyntejä 16. Lienevät siis varsin tuoreet sivut.
Kehuminen kannattaa aina!
#9
-
- Jäsen
-
- 533 viestiä
Vanhempi Jäsen
Lisätty 22 marraskuu 2004 - 16:11
LAINAUS(Turun Sanomat Kotimaa 19.11.2004 3:01:58)
Vain Copterline Oy on saanut jatkoaikaa vanhoille helikoptereille
Medihelin toiminta vaakalaudalla
RITVA SETÄLÄ
Vain Copterline Oy on saanut lentoturvallisuushallinnolta poikkeusluvan jatkaa vanhalla lääkärihelikopterikalustolla ilmailumääräysten kiristyessä vuodenvaihteessa. Tämä tietää ongelmia Medihelin käyttämälle ahvenanmaalaiselle Skärgårdshavets helikoptertjänst Ab:lle eli SHT:lle. Medi-Helillä on lääkärihelikopterit Turussa ja Vantaalla.
Mediheli ry:n toiminnanjohtaja Risto Manninen sanoo, että myös SHT on jättänyt poikkeuslupa-anomuksen saada jatkaa vanhalla kalustolla. Luvan ehtona on sitoutuminen hankkimaan uutta kalustoa.
Ilmailulaitoksen lentoturvallisuushallinnosta lentotoimintajaoston päällikkö Eero Kausalainen toteaa SHT:n anomuksesta näin:
- Vain yksi yhtiö haki määräaikaan mennessä; muilla ei ole enää mahdollisuuksia saada poikkeuslupaa.
Manninen ihmettelee lentoturvallisuushallinnon tiukkuutta:
- Tuntuu kummalliselta, että tällainen keinotekoinen määräaika vaikuttaa.
Mannisen mielestä ongelma on nyt SHT:n ja imailuviranomaisten välinen, koska SHT on sitoutunut keskeytyksittä lentämään Mediheliä.
- Me lähdemme siitä, ettei katkosta toimintaan tule, Manninen vakuuttaa.
Myös SHT:n toimitusjohtaja Kenneth Krogius on yhä vakuuttunut, että yhtiö saa jatkaa vanhalla kalustolla vuodenvaihteen jälkeenkin.
Medihelin sopimus SHT:n kanssa on voimassa ensi vuoden loppuun, ja siinä on kuuden kuukauden irtisanomisaika. Jatko on kilpailutettu, ja tarjouskilpailu on kaikkien osapuolten kannalta hankalasti auki.
SHT tilaa Krogiuksen mukaan uusia helikopteita niin monta kuin sopimuksia tulee, enimmillään neljä. Sillä on tarjous vetämässä myös Ahvenanmaalla. Helikopterit saadaan käyttöön joskus ensi vuonna.
Kattojärjestö Suomen lääkäri- ja pelastushelikopteriyhdistys on suosittanut yhteistyökumppaniksi Copterlinea, jonka tarjous oli halvin.
Copterline lentää Vaasassa, Oulussa ja Varkaudessa. Se on investoinut 25 miljoonaa euroa kuuteen uuteen Eurocopter 135 P2-tyyppiseen helikopteriin. Niistä yksi on käytössä Oulussa.
Mannisen mukaan lentoturvallisuushallinnon luparatkaisu ei ratkaise tarjouskilpailua ajamalla Mediheliä Copterilinen asiakkaaksi.
Lykkäyksen lykkäystä
Lentoturvallisuushallinnosta Kausalainen kertoo - syvään huokaisten - sekavan tilanteen taustat: Helikopteriyhtiöt ovat jo vuosia tienneet, etteivät nykyiset lääkäri- ja pelastuskopterit täytä yhteiseurooppalaisia vaatimuksia, vaan tilalle tarvitaan tehokkaampia ja turvallisempia. Lisäksi kopterit eivät jatkossa saa lentää yöllä yhdellä ohjaajalla vaan tarvitaan myös perämies.
Säännösten voimaantuloa on Suomessa eri toimijoiden vitkastelun takia lykätty vuoteen 2005. Edelleen toukokuussa päätettiin myöntää poikkeuslupia jatkaa vanhalla kalustolla yli vuodenvaihteen 2005, jos yhtiö sitoutuu hankkimaan uusia koptereita ja tarvittavan miehistön.
Poikkeuslupia haki neljä yritystä , joista vain yksi sai myönteisen päätöksen, mitä seuranneelle reklamoinnille lentoturvallisuushallinto haluaa nyt panna pisteen.
Uudet turvallisuusmääräykset nostavat kustannuksia useita kymmeniä prosentteja, SHT:n mukaan 30-50 prosenttia.
Tähän asti yhden helikopterin vuosibudjetti on ollut lähes 2 miljoonaa euroa, josta kaksi kolmasosaa on saatu julkisista lähteistä, etenkin Raha-automaattiyhdistykseltä ja kunnilta.
Mannisen mukaan sitäkin on selvitetty, olisiko uudenmallisia koptereita mahdollista operoida itse, helikopteriyhtöistä riippumatta.
Julkaistu 19.11.2004 3:01:58
Medihelin toiminta vaakalaudalla
RITVA SETÄLÄ
Vain Copterline Oy on saanut lentoturvallisuushallinnolta poikkeusluvan jatkaa vanhalla lääkärihelikopterikalustolla ilmailumääräysten kiristyessä vuodenvaihteessa. Tämä tietää ongelmia Medihelin käyttämälle ahvenanmaalaiselle Skärgårdshavets helikoptertjänst Ab:lle eli SHT:lle. Medi-Helillä on lääkärihelikopterit Turussa ja Vantaalla.
Mediheli ry:n toiminnanjohtaja Risto Manninen sanoo, että myös SHT on jättänyt poikkeuslupa-anomuksen saada jatkaa vanhalla kalustolla. Luvan ehtona on sitoutuminen hankkimaan uutta kalustoa.
Ilmailulaitoksen lentoturvallisuushallinnosta lentotoimintajaoston päällikkö Eero Kausalainen toteaa SHT:n anomuksesta näin:
- Vain yksi yhtiö haki määräaikaan mennessä; muilla ei ole enää mahdollisuuksia saada poikkeuslupaa.
Manninen ihmettelee lentoturvallisuushallinnon tiukkuutta:
- Tuntuu kummalliselta, että tällainen keinotekoinen määräaika vaikuttaa.
Mannisen mielestä ongelma on nyt SHT:n ja imailuviranomaisten välinen, koska SHT on sitoutunut keskeytyksittä lentämään Mediheliä.
- Me lähdemme siitä, ettei katkosta toimintaan tule, Manninen vakuuttaa.
Myös SHT:n toimitusjohtaja Kenneth Krogius on yhä vakuuttunut, että yhtiö saa jatkaa vanhalla kalustolla vuodenvaihteen jälkeenkin.
Medihelin sopimus SHT:n kanssa on voimassa ensi vuoden loppuun, ja siinä on kuuden kuukauden irtisanomisaika. Jatko on kilpailutettu, ja tarjouskilpailu on kaikkien osapuolten kannalta hankalasti auki.
SHT tilaa Krogiuksen mukaan uusia helikopteita niin monta kuin sopimuksia tulee, enimmillään neljä. Sillä on tarjous vetämässä myös Ahvenanmaalla. Helikopterit saadaan käyttöön joskus ensi vuonna.
Kattojärjestö Suomen lääkäri- ja pelastushelikopteriyhdistys on suosittanut yhteistyökumppaniksi Copterlinea, jonka tarjous oli halvin.
Copterline lentää Vaasassa, Oulussa ja Varkaudessa. Se on investoinut 25 miljoonaa euroa kuuteen uuteen Eurocopter 135 P2-tyyppiseen helikopteriin. Niistä yksi on käytössä Oulussa.
Mannisen mukaan lentoturvallisuushallinnon luparatkaisu ei ratkaise tarjouskilpailua ajamalla Mediheliä Copterilinen asiakkaaksi.
Lykkäyksen lykkäystä
Lentoturvallisuushallinnosta Kausalainen kertoo - syvään huokaisten - sekavan tilanteen taustat: Helikopteriyhtiöt ovat jo vuosia tienneet, etteivät nykyiset lääkäri- ja pelastuskopterit täytä yhteiseurooppalaisia vaatimuksia, vaan tilalle tarvitaan tehokkaampia ja turvallisempia. Lisäksi kopterit eivät jatkossa saa lentää yöllä yhdellä ohjaajalla vaan tarvitaan myös perämies.
Säännösten voimaantuloa on Suomessa eri toimijoiden vitkastelun takia lykätty vuoteen 2005. Edelleen toukokuussa päätettiin myöntää poikkeuslupia jatkaa vanhalla kalustolla yli vuodenvaihteen 2005, jos yhtiö sitoutuu hankkimaan uusia koptereita ja tarvittavan miehistön.
Poikkeuslupia haki neljä yritystä , joista vain yksi sai myönteisen päätöksen, mitä seuranneelle reklamoinnille lentoturvallisuushallinto haluaa nyt panna pisteen.
Uudet turvallisuusmääräykset nostavat kustannuksia useita kymmeniä prosentteja, SHT:n mukaan 30-50 prosenttia.
Tähän asti yhden helikopterin vuosibudjetti on ollut lähes 2 miljoonaa euroa, josta kaksi kolmasosaa on saatu julkisista lähteistä, etenkin Raha-automaattiyhdistykseltä ja kunnilta.
Mannisen mukaan sitäkin on selvitetty, olisiko uudenmallisia koptereita mahdollista operoida itse, helikopteriyhtöistä riippumatta.
Julkaistu 19.11.2004 3:01:58
Viestiä muokkasi Ensihoitsu, 22 marraskuu 2004 - 16:13
Hoitotyö hoitotyönä - taksihommat takseille!
#10
-
- Jäsen
-
- 533 viestiä
Vanhempi Jäsen
Lisätty 22 marraskuu 2004 - 16:28
Tässä vielä lainaus Turun Sanomista alkuvuodelta 2004. Tämä juttu kertoo jokseenkin kansantajuisesti vaatimuksista uusien (tai siis itseasiassa jo vanhojen) määräysten perusteella.
Edelleenkin on epäselvää, miten käy tuon tässäkin jutussa mainitun toisen lentäjän osalta.
LAINAUS(Turun Sanomat Kotimaa 4.2.2004 1:00:55)
EU:n ilmailumääräykset kasaavat lisää kustannuksia
Lääkärikopterit on vaihdettava voimakkaampiin
JOUKO VÄHÄ-KOSKELA
Suomalaisten pelastus- ja lääkärihelikopterien tielle on kasaantumassa lisää vaikeuksia. Uudet säännökset vaativat isompia ja voimakkaampia koptereita ja mahdollisesti myös yhden henkilön lisää lentomiehistöön. Turussa toimivan Medihelin taustayhdistys pelkää, että rahat eivät millään riitä uuteen kalustoon ja lisämiehistön palkkaamiseen.
Ilmailulaitoksen Lentoturvallisuushallinnon apulaisjohtaja Reijo Lamberg sanoo, että kyse on pitkään jatkuneiden erivapauksien lopettamisesta EU:ssa.
Kun yhteiseurooppalaisten JAR -ilmailumääräysten siirtymäsäännökset tulevat voimaan ensi vuoden alusta, käytännössä käy niin, että yhtä lukuunottamatta suomalaiset pelastus- ja lääkärihelikopterit on vaihdettava suuritehoisempiin - ja paljon kalliimpiin - koneisiin.
Samalla kiristyvät pimeässä lentämisen säännöt. Ensi vuoden alusta pääsääntö on, että ohjaamossa on oltava päällikön lisäksi perämies.
Kopteritoimintaa ylläpitävät yhteisöt pelkäävät, että kamelin selkä katkeaa, ellei valtio nyt viimein tule apuun. Lääkärikopteritoimintaa Turussa ja Vantaalla harjoittava Mediheli ry. laskee, että kustannukset kasvavat nykyisestä jopa puolella.
Medi-Helin mielestä nykyisiä koneita voitaisiin käyttää vielä vuosien ajan. Se ei kuitenkaan vastusta koptereiden vaihtamista niin vahvasti kuin perämiespakkoa. Yhdistys pitää kahden hengen ohjaamomiehitysvaatimusta turvallisuuden kannalta ylimitoituksena.
Varkauden Sepeä lukuunottamatta Suomen kaikki kuusi lääkäri- ja pelastuskopteria ovat BO/Eurocopter 105 -koneita.
Ohjaajasta, lentoavustajasta ja lääkäristä koostuva miehistö on todettu lääkäritoiminnassa niissä tehokkaimmaksi. Toisaalta tilat ja kantavuus eivät sallisi yhtään suurempaa miehitystä.
Säädöksillä on vahvat perusteet
Lääkäri- ja pelastuskopteritoiminnan JAR OPS 3 -säädöksiin on anottu ja myönnetty EU-maissa jatkuvasti lykkäystä. Niitä kavahdetaan helikoptereiden kovien moottoritehovaatimusten takia. Pienet eli halvemmat koneet putoavat armotta OPS 3:n ulkopuolelle. Reijo Lambergin mukaan vaatimukset ovat kuitenkin pelkkää asiaa.
Säädösten kirjoittajat ovat ajatelleet ennen muuta kaupunkisairaaloiden ahtaita laskupaikkoja. Niitä on joduttu rakentamaan kaikkialla maailmassa lentoturvallisuuden kannalta huonoihin paikkoihin, keskelle tiivistä rakennuskantaa.
Jos potilasta tuova EC 105 saa moottorivian lähestyessään sairaalan laskupaikkaa, jäljelle jääneen moottorin teho ei riitä kaikissa tilanteissa lennon jatkamiseen eikä turvalliseen laskuun haluttuun paikkaan.
- Sairaaloiden ja tienvarsien laskupaikat ovat muuttamaton tosiasia. Se on ollut pakko ottaa huomioon ilmailusäädöksissä, Lamberg sanoo.
Kahta ohjaajaa tarvitaan pimeällä
Säädöksissä on ollut pääsääntönä jo vuosien ajan myös kahden hengen ohjaamomiehitys, mutta siitäkin on myönnetty koko ajan kansallisia poikkeuksia.
JAR on sallinut ohjaajan ja koulutetun lentoavustajan käytön pimeässä vain hyvin valaistuilla suurkapunkialueilla erityisin ehdoin. Useimmat suomalaiskopterit ja niiden toimintamenetelmät eivät ole täyttäneet näitä ehtoja.
Lambergin mielestä JAR ei ole tässäkään asiassa ylihuolehtivainen. Pimeillä maastotaipaleilla tarvitaan kahta yhteen koulutettua ohjaajaa varmistamaan, että jos kopteri lentää vahingossa pilveen, siitä päästään matalallakin turvallisesti ulos näkölentoon.
Kopterifirmoille ja kannatusyhdistyksille kakkosohjaajapakko on tuskallinen umpiperä. Perämies neljäntenä miehistön jäsenenä ei mahdu missään tapauksessa nykykoptereihin, vaikka ne saisivat jatkoaikaa.
Lentoavustajista ei kouluteta muutamassa kuukaudessa kopteriohjaajia. Jos koulutettaisiinkin, kustannukset kasvaisivat huimasti. Valmiiden lentäjien värvääminen tuskin onnistuisi.
- Moniko kopteriohjaaja olisi valmis lentämään meillä vain pimeän aikana, Medihelin toiminnanjohtaja Risto Manninen kummastelee.
Manninen on laskenut, että koptereiden vaihtaminen isompiin lisäisi lentotoiminnan kustannuksia 25-30 prosenttia. Perämiehien palkkaaminen kasvattaisi kuluja lähes saman verran.
Käytännössä kannatusyhdistyksen olisi kerättävä nykyisten neljän miljoonan sijasta kuusi miljoonaa euroa vuodessa mediheli-toiminnan rahoittamiseksi.
Risto Mannisen mukaan se ei onnistu missään tapauksessa ilman työryhmän raportin mukaista uutta kustannusjakoa. Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) osuus paisuisi reippaasti nykyisestä.
RAY on Mannisen mukaansa tietoinen kustannusten kasvun uhasta.
Yhdistys on suhtautunut koko ajan kielteisesti rooliinsa kopteritoiminnan rahoittajana.
Toivo on nyt poliitikoissa
Manninen ei ole kuitenkaan menettänyt toivoaan. Helikopterityöryhmä tiesi vaatimusten kiristymisestä raporttia kirjoittaessaan. Siitä on informoitu myös avainpoliitikkoja, joilla on sananvaltaa RAY:ssakin.
- Pääministeri Matti Vanhanen on mediheli-yhdistyksen pitkäaikainen jäsen ja varapuheenjohtaja. Sisäministeri Kari Rajamäki on pelastuskopteri Ilmarin hallituksen puheenjohtaja. Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam ajoi mediheli-asiaa sisäministerinä. Jos emme nyt onnistu, niin en tiedä, milloin voisimme onnistua, Manninen sanoo.
Manninen ei ole kuitenkaan valmis hyväksymään uusia vaatimuksia ja kustannusten kasvua ilman liszäkeskustelua.
Hänen mielestään todistamisen taakka on ilmailuviranomaisella. Uusia koptereita Mediheli ei vastusta, mutta Lentoturvallisuushallinnon tulisi kyetä osoittamaan toimijoille, mitkä ovat yhdellä ohjaajalla lentämisen riskit ja miten paljon kaksi ohjaajaa lisää turvallisuutta.
Reijo Lamberg toistaa, että erivapauksien aika on loppumassa. OPS 3 -säädökset saavat lähitulevaisuudessa EU:n asetuksen voiman ja sen jälkeen kansallisilla ilmailuviranomaisilla ei ole enää mitään oikeutta antaa niihin poikkeuksia.
- Viranomainen on puun ja kuoren välissä. Jos olemme antaneet poikkeuksen vaatimuksista ja lääkärikopteri törmää sairaalan laskupaikan esteisiin moottorihäiriön takia, vastuu on osittain myös meidän.
Julkaistu 4.2.2004 1:00:55
Lääkärikopterit on vaihdettava voimakkaampiin
JOUKO VÄHÄ-KOSKELA
Suomalaisten pelastus- ja lääkärihelikopterien tielle on kasaantumassa lisää vaikeuksia. Uudet säännökset vaativat isompia ja voimakkaampia koptereita ja mahdollisesti myös yhden henkilön lisää lentomiehistöön. Turussa toimivan Medihelin taustayhdistys pelkää, että rahat eivät millään riitä uuteen kalustoon ja lisämiehistön palkkaamiseen.
Ilmailulaitoksen Lentoturvallisuushallinnon apulaisjohtaja Reijo Lamberg sanoo, että kyse on pitkään jatkuneiden erivapauksien lopettamisesta EU:ssa.
Kun yhteiseurooppalaisten JAR -ilmailumääräysten siirtymäsäännökset tulevat voimaan ensi vuoden alusta, käytännössä käy niin, että yhtä lukuunottamatta suomalaiset pelastus- ja lääkärihelikopterit on vaihdettava suuritehoisempiin - ja paljon kalliimpiin - koneisiin.
Samalla kiristyvät pimeässä lentämisen säännöt. Ensi vuoden alusta pääsääntö on, että ohjaamossa on oltava päällikön lisäksi perämies.
Kopteritoimintaa ylläpitävät yhteisöt pelkäävät, että kamelin selkä katkeaa, ellei valtio nyt viimein tule apuun. Lääkärikopteritoimintaa Turussa ja Vantaalla harjoittava Mediheli ry. laskee, että kustannukset kasvavat nykyisestä jopa puolella.
Medi-Helin mielestä nykyisiä koneita voitaisiin käyttää vielä vuosien ajan. Se ei kuitenkaan vastusta koptereiden vaihtamista niin vahvasti kuin perämiespakkoa. Yhdistys pitää kahden hengen ohjaamomiehitysvaatimusta turvallisuuden kannalta ylimitoituksena.
Varkauden Sepeä lukuunottamatta Suomen kaikki kuusi lääkäri- ja pelastuskopteria ovat BO/Eurocopter 105 -koneita.
Ohjaajasta, lentoavustajasta ja lääkäristä koostuva miehistö on todettu lääkäritoiminnassa niissä tehokkaimmaksi. Toisaalta tilat ja kantavuus eivät sallisi yhtään suurempaa miehitystä.
Säädöksillä on vahvat perusteet
Lääkäri- ja pelastuskopteritoiminnan JAR OPS 3 -säädöksiin on anottu ja myönnetty EU-maissa jatkuvasti lykkäystä. Niitä kavahdetaan helikoptereiden kovien moottoritehovaatimusten takia. Pienet eli halvemmat koneet putoavat armotta OPS 3:n ulkopuolelle. Reijo Lambergin mukaan vaatimukset ovat kuitenkin pelkkää asiaa.
Säädösten kirjoittajat ovat ajatelleet ennen muuta kaupunkisairaaloiden ahtaita laskupaikkoja. Niitä on joduttu rakentamaan kaikkialla maailmassa lentoturvallisuuden kannalta huonoihin paikkoihin, keskelle tiivistä rakennuskantaa.
Jos potilasta tuova EC 105 saa moottorivian lähestyessään sairaalan laskupaikkaa, jäljelle jääneen moottorin teho ei riitä kaikissa tilanteissa lennon jatkamiseen eikä turvalliseen laskuun haluttuun paikkaan.
- Sairaaloiden ja tienvarsien laskupaikat ovat muuttamaton tosiasia. Se on ollut pakko ottaa huomioon ilmailusäädöksissä, Lamberg sanoo.
Kahta ohjaajaa tarvitaan pimeällä
Säädöksissä on ollut pääsääntönä jo vuosien ajan myös kahden hengen ohjaamomiehitys, mutta siitäkin on myönnetty koko ajan kansallisia poikkeuksia.
JAR on sallinut ohjaajan ja koulutetun lentoavustajan käytön pimeässä vain hyvin valaistuilla suurkapunkialueilla erityisin ehdoin. Useimmat suomalaiskopterit ja niiden toimintamenetelmät eivät ole täyttäneet näitä ehtoja.
Lambergin mielestä JAR ei ole tässäkään asiassa ylihuolehtivainen. Pimeillä maastotaipaleilla tarvitaan kahta yhteen koulutettua ohjaajaa varmistamaan, että jos kopteri lentää vahingossa pilveen, siitä päästään matalallakin turvallisesti ulos näkölentoon.
Kopterifirmoille ja kannatusyhdistyksille kakkosohjaajapakko on tuskallinen umpiperä. Perämies neljäntenä miehistön jäsenenä ei mahdu missään tapauksessa nykykoptereihin, vaikka ne saisivat jatkoaikaa.
Lentoavustajista ei kouluteta muutamassa kuukaudessa kopteriohjaajia. Jos koulutettaisiinkin, kustannukset kasvaisivat huimasti. Valmiiden lentäjien värvääminen tuskin onnistuisi.
- Moniko kopteriohjaaja olisi valmis lentämään meillä vain pimeän aikana, Medihelin toiminnanjohtaja Risto Manninen kummastelee.
Manninen on laskenut, että koptereiden vaihtaminen isompiin lisäisi lentotoiminnan kustannuksia 25-30 prosenttia. Perämiehien palkkaaminen kasvattaisi kuluja lähes saman verran.
Käytännössä kannatusyhdistyksen olisi kerättävä nykyisten neljän miljoonan sijasta kuusi miljoonaa euroa vuodessa mediheli-toiminnan rahoittamiseksi.
Risto Mannisen mukaan se ei onnistu missään tapauksessa ilman työryhmän raportin mukaista uutta kustannusjakoa. Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) osuus paisuisi reippaasti nykyisestä.
RAY on Mannisen mukaansa tietoinen kustannusten kasvun uhasta.
Yhdistys on suhtautunut koko ajan kielteisesti rooliinsa kopteritoiminnan rahoittajana.
Toivo on nyt poliitikoissa
Manninen ei ole kuitenkaan menettänyt toivoaan. Helikopterityöryhmä tiesi vaatimusten kiristymisestä raporttia kirjoittaessaan. Siitä on informoitu myös avainpoliitikkoja, joilla on sananvaltaa RAY:ssakin.
- Pääministeri Matti Vanhanen on mediheli-yhdistyksen pitkäaikainen jäsen ja varapuheenjohtaja. Sisäministeri Kari Rajamäki on pelastuskopteri Ilmarin hallituksen puheenjohtaja. Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam ajoi mediheli-asiaa sisäministerinä. Jos emme nyt onnistu, niin en tiedä, milloin voisimme onnistua, Manninen sanoo.
Manninen ei ole kuitenkaan valmis hyväksymään uusia vaatimuksia ja kustannusten kasvua ilman liszäkeskustelua.
Hänen mielestään todistamisen taakka on ilmailuviranomaisella. Uusia koptereita Mediheli ei vastusta, mutta Lentoturvallisuushallinnon tulisi kyetä osoittamaan toimijoille, mitkä ovat yhdellä ohjaajalla lentämisen riskit ja miten paljon kaksi ohjaajaa lisää turvallisuutta.
Reijo Lamberg toistaa, että erivapauksien aika on loppumassa. OPS 3 -säädökset saavat lähitulevaisuudessa EU:n asetuksen voiman ja sen jälkeen kansallisilla ilmailuviranomaisilla ei ole enää mitään oikeutta antaa niihin poikkeuksia.
- Viranomainen on puun ja kuoren välissä. Jos olemme antaneet poikkeuksen vaatimuksista ja lääkärikopteri törmää sairaalan laskupaikan esteisiin moottorihäiriön takia, vastuu on osittain myös meidän.
Julkaistu 4.2.2004 1:00:55
Edelleenkin on epäselvää, miten käy tuon tässäkin jutussa mainitun toisen lentäjän osalta.
Hoitotyö hoitotyönä - taksihommat takseille!
#11
-
- Jäsen
-
- 172 viestiä
Vanhempi Jäsen
Lisätty 22 marraskuu 2004 - 17:25
LAINAUS(Ensihoitsu @ 22.11.2004 - 12.24)
Ja tuoko esim. uusi laitekanta parannusta ns. huonojen lento-olosuhteiden aikana operoimiseen. Välillä turhauttavankin usein kuulemma syynä sääeste. Toimiihan esim. rajavartiolaitoksen kopterit todella huonoissa olosuhteissa, pimeässä, pyryssä yms. - miksei hälytystehtävämääriltään huomattavasti suuremmat HEMS-kopterit?
Rajan lentäjillä on mittarilentoluvat, joten saavat lentää huonossakin kelissä. Keikkamäärät heillä on ehkä pienemmät, mutta lentotunteja tullee valvontalentojen vuoksi paljon enemmän. Rajan kopterit on esim. ymmärtääkseni ainoita jotka saa merellä pimeään aikaan laskeutua laivan kannelle pt:n noutoa varten.
#12
-
- Jäsen
-
- 533 viestiä
Vanhempi Jäsen
Lisätty 22 marraskuu 2004 - 18:04
LAINAUS(tubis @ 22.11.2004 - 16.25)
Rajan lentäjillä on mittarilentoluvat, joten saavat lentää huonossakin kelissä.
Mitä tuo "mittarilento" (eli IFR?) käytännössä tarkoittaa? Nämä HEMS-toimintaa suorittavat kopterit kait lentävät kaikissa oloissa näkölentosääntöjen mukaan (=VFR?). Mitä IFR-lento vaatisi? Miksi HEMS-operaattorit ei lennä mittareilla? Rajan koneissa myös käytössä tutkat, eikö HEMS-koneissa? Ne tuskin suuresti koneen painoa ja kokoa lisäisivät? Roottoreiden jäänestolaitteet lisännevät jonkin verran painoa, joten jäätävän sateen aikana lennot pysynee pois laskuista, mutta pimeä- ynnä muut huonon näkyvyyden lennot maallikkoa mietityttää.
Mitäs muita vempeleitä kuin nämä IFR-laitteet ja tutkat huonoihin olosuhteisiin on? Lieneekö tulossa ensihoitohelikoptereihin?
Hoitotyö hoitotyönä - taksihommat takseille!
#13
-
- Jäsen
-
- 693 viestiä
Vanhempi Jäsen
- Gender:Male
-
Pelastustoimialue:
Siviili
Lisätty 23 marraskuu 2004 - 12:30
Kaippa tuo tutkattomuus ja muu mittarilentovarustus on tämän hetkisen kaluston huono ominaisuus.En tiedä saako edes Bo 105 kopteriin tutkaa, mutta luulisi että EC 135:n sellaisen jo saa.On kai se rahakysymyskin.Ja tiukemmalle vielä menee jos suuri ja mahtava EU käy vaatimaan yhden ukon lisää kopteriin.Tuo modernisointi,että kaikille tulee EC 135:t ei vielä yksistään toimintaa tapa.Mutta jos ruvetaan vaatimaan siitä vielä suurempia vempeleitä rajoitaa se jo toimintaa pelkästään kopterin koon kasvaessa.Ei semmoinen kopteri kun rajavartiostolla on pysty operoimaan ja laskeutumaan samoihin paikkoihin kuin nyt käytössä olevat koneet.Lienee Agusta Bell 400jotain tämä kyseessä oleva kapistus.Voihan esim.Medi-Heli 02 tiukassa tilanteessa käyttä merelle lähtiessään Rajan Super Pumaa.Mutta viive on suurempi.Ja tässä toiminnassa aika on rajallinen.
#14
-
- Jäsen
-
- 693 viestiä
Vanhempi Jäsen
- Gender:Male
-
Pelastustoimialue:
Siviili
Lisätty 23 marraskuu 2004 - 15:07
Sen verran kaivelin netistä noita kopterien eroja. Rajavartioston AB 412: Roottorin koko: 14 metriä johon täytyy lisätä pyrstö, paino 4.2 tonnia. Euroopassa käytössä oleva AB 139: Pituus käydessä 16.65, painot min 2.7 - max 6 tonnia. Range 750 km. Ec 135: Pituus käydessä 12.16, painot min 1.5 -max 2.9 tonnia. Range 620 km. Jokainen voi näistä päätellä, mikä sopii HEMS kopteriksi kokonsa puolesta. Nykyiset pian poistuvat Bo 105:t ovat hiukan pidempiä kuin EC135:t.
#15
-
- Jäsen
-
- 114 viestiä
Jäsen
- Location:Etelämpi Suomi
-
Pelastustoimialue:
Länsi-Uusimaa
Lisätty 23 marraskuu 2004 - 22:26
Juttelin erään lääkärivispilän kuskin kanssa. Hän epäili ( eli ei siis 100% varma) että uusiin koptereihin tulee pimeänäkölaitteet tyyliin raja 412:t. Ei nekään vaan auta huonossa kelissä mutta normaalissa pimeässä kylläkin. Tällä saisi mahdollisesti vapautuksen JAR säännöstä sen toisen pilotin suhteen.
Ensihoito voi pelastaa sinunkin päiväsi.
Ja ensihoidon vastuulääkäri voi myös pilata sen...
Mutta parhaat keikat ajetaan VPK:n saunassa!!!
Ja ensihoidon vastuulääkäri voi myös pilata sen...
Mutta parhaat keikat ajetaan VPK:n saunassa!!!
#17
-
- Jäsen
-
- 467 viestiä
Vanhempi Jäsen
- Gender:Male
-
Pelastustoimialue:
Oulu-Koillismaa
Lisätty 24 marraskuu 2004 - 15:17
huono keli on kyllä oikeesti este...
sepe käväs tosa viikolla meillä päin ni olipa joutunu laskeen ennen oulua maahan ku ei ollu pystyny lentään ku oli kostealla jäätynyt lapoihin jäätä ja semmosta....
että kyllä vaan tommonen vispilä menee kuitenki kelin ehdoilla.
sepe käväs tosa viikolla meillä päin ni olipa joutunu laskeen ennen oulua maahan ku ei ollu pystyny lentään ku oli kostealla jäätynyt lapoihin jäätä ja semmosta....
että kyllä vaan tommonen vispilä menee kuitenki kelin ehdoilla.
Alan miehille ei vittuilla...
#18
-
- Jäsen
-
- 65 viestiä
Jäsen
Lisätty 24 marraskuu 2004 - 21:43
LAINAUS(rollikka @ 23.11.2004 - 11.30)
Kaippa tuo tutkattomuus ja muu mittarilentovarustus on tämän hetkisen kaluston huono ominaisuus.En tiedä saako edes Bo 105 kopteriin tutkaa, mutta luulisi että EC 135:n sellaisen jo saa.On kai se rahakysymyskin.
Jaa mistäs lähtien missään normaaleissa lentolaitteissa on ollut tutkia? Ei ainakaan vielä eilen ollut, eikä kyllä tule olemaan huomennakaan.
t. ilmailualaa harrastava
#19
-
- Jäsen
-
- 693 viestiä
Vanhempi Jäsen
- Gender:Male
-
Pelastustoimialue:
Siviili
Lisätty 24 marraskuu 2004 - 23:12
Ei nää lääkärihelikopterit mitään ihan normaaleja ilma-aluksia ole. Eikä niissä tutkia olekaan, mutta nyt näyttää säännökset menevät semmoisiksi, että tutkaa kohta tarvitaan tai sitten toista pilottia. Jollain kai ne määräykset on toteutettava kun viimmenen takaraja tulee täyteen.
#20
-
- Jäsen
-
- 499 viestiä
Vanhempi Jäsen
-
Pelastustoimialue:
Ei vielä valittu
Lisätty 25 marraskuu 2004 - 00:28
Otetaanpas tämmöinen ajatusleikki:
Kaikki se raha, jota tarvittaisiin uusien säännösten mukaisten kopterien pyörittämiseen käytetäänkin maitse liikkuvaan ensihoitoon ja sairaankuljetukseen, ja unohdetaan kopterit kokonaan?
Paljonko saataisiin valtakunnassa tasoa nostettua?
En tahdo sanoa, että kopterit ovat ihan turhia. Mutta tuntuu että ne ovat saaneet vähän liian korkean glooria-aseman - kopterin hyödyllisyyttä ei saisi edes kyseenalaistaa.
Ja varmasti Pohjois-Suomessa pitkien välimatkojen kanssa kopterista on oikeastikin hyötyä. Mutta olisiko ruuhka-Suomessa kenties järkevämpää käyttää rajalliset resurssit siihen, että meillä olisi enemmän ja parempia ambulanssiyksiköitä?
Vai onko sellaista mitä kopteri voi tehdä kustannustehokkaammin kuin maayksikkö?
Kaikki se raha, jota tarvittaisiin uusien säännösten mukaisten kopterien pyörittämiseen käytetäänkin maitse liikkuvaan ensihoitoon ja sairaankuljetukseen, ja unohdetaan kopterit kokonaan?
Paljonko saataisiin valtakunnassa tasoa nostettua?
En tahdo sanoa, että kopterit ovat ihan turhia. Mutta tuntuu että ne ovat saaneet vähän liian korkean glooria-aseman - kopterin hyödyllisyyttä ei saisi edes kyseenalaistaa.
Ja varmasti Pohjois-Suomessa pitkien välimatkojen kanssa kopterista on oikeastikin hyötyä. Mutta olisiko ruuhka-Suomessa kenties järkevämpää käyttää rajalliset resurssit siihen, että meillä olisi enemmän ja parempia ambulanssiyksiköitä?
Vai onko sellaista mitä kopteri voi tehdä kustannustehokkaammin kuin maayksikkö?
#21
-
- jäsen
-
- 390 viestiä
turva-alan yleismies
- Gender:Male
- Location:Espoo
-
Pelastustoimialue:
Länsi-Uusimaa
Lisätty 25 marraskuu 2004 - 09:49
LAINAUS(filpo @ 24.11.2004 - 23.28)
Otetaanpas tämmöinen ajatusleikki:
Kaikki se raha, jota tarvittaisiin uusien säännösten mukaisten kopterien pyörittämiseen käytetäänkin maitse liikkuvaan ensihoitoon ja sairaankuljetukseen, ja unohdetaan kopterit kokonaan?
Paljonko saataisiin valtakunnassa tasoa nostettua?
En tahdo sanoa, että kopterit ovat ihan turhia. Mutta tuntuu että ne ovat saaneet vähän liian korkean glooria-aseman - kopterin hyödyllisyyttä ei saisi edes kyseenalaistaa.
Ja varmasti Pohjois-Suomessa pitkien välimatkojen kanssa kopterista on oikeastikin hyötyä. Mutta olisiko ruuhka-Suomessa kenties järkevämpää käyttää rajalliset resurssit siihen, että meillä olisi enemmän ja parempia ambulanssiyksiköitä?
Vai onko sellaista mitä kopteri voi tehdä kustannustehokkaammin kuin maayksikkö?
Kaikki se raha, jota tarvittaisiin uusien säännösten mukaisten kopterien pyörittämiseen käytetäänkin maitse liikkuvaan ensihoitoon ja sairaankuljetukseen, ja unohdetaan kopterit kokonaan?
Paljonko saataisiin valtakunnassa tasoa nostettua?
En tahdo sanoa, että kopterit ovat ihan turhia. Mutta tuntuu että ne ovat saaneet vähän liian korkean glooria-aseman - kopterin hyödyllisyyttä ei saisi edes kyseenalaistaa.
Ja varmasti Pohjois-Suomessa pitkien välimatkojen kanssa kopterista on oikeastikin hyötyä. Mutta olisiko ruuhka-Suomessa kenties järkevämpää käyttää rajalliset resurssit siihen, että meillä olisi enemmän ja parempia ambulanssiyksiköitä?
Vai onko sellaista mitä kopteri voi tehdä kustannustehokkaammin kuin maayksikkö?
MH01 toiminta-alueelle kun sijoittaisi sen verran 24h päivystäviä ensihoitolääkäreitä että joka kohta tavoitettaisiin maayksiköillä yhtä nopeasti kuin vispilällä tällä hetkellä. Tarvittaisiin aika monta lekuria, joilla ei sitten osalla olisi töitä kuin ajoittain.
Toinen asia on tuo saaristo. Jos esim. kunnan ainut palovene lähtee ensivasteena keikalle, niin lanssin porukka tulee joko muualta hälytetyllä veneellä, ne käydään hakemassa rannasta erikseen tai sitten tulevat uimalla
. Eli viiveitä syntyy, kopteri olisi jo ollut paikalla...
si vis pacem, para bellum
#22
-
- Jäsen
-
- 693 viestiä
Vanhempi Jäsen
- Gender:Male
-
Pelastustoimialue:
Siviili
Lisätty 25 marraskuu 2004 - 10:02
Nyt operoivissa lääkärihelikoptereissa oleva lääkäri(yksi) hoitaa 100 km säteellä ja ylikin. Jos sama tehokkuus haluttaisiin maayksiköille, pitäisi lääkäriambulansseja olla aina 30-40 kilometrin välein(kahdeksan). Kopterilla menee 10-15 minuuttia tuon matkan kulkemiseen. Jos taas huono keli estää kopterilla lentämisen, ei autollakaan pääse ajamaan täysillä. Tuskin kustannukset paljoa laskisivat vaikka kopterivuokra jääkin pois. Toinen asia on löytyisikö tarpeeksi vastaavan tasoisia lääkäreitä odottamaan asemalle, että tulisi se lääkäri keikka. Jos niitä on nyt 4-5 vuorokaudessa yhdellä lääkärillä, lähes puolet kahdeksasta olisivat ilman. TÄMÄ ON SITTEN AJATUSLEIKKIÄ, mutta samalla raivoisaa lääkärihelikopterien puolustamista. Jos puolet suomalaisista antaisi lääkärihelikopteritoimintaan 10€/lärvi,summa olisi 26 milj.€.Jos se summa jaettaisiin 8 kopterilla, mikä suomessa tarvittaisiin, tulisi kopteria kohden 3.25 milj.€. siitä jäisi vielä siis maayksiköitten kehittämiseen ja kouluttamiseen. Tai jos valtio antaisi summasta puolet jäisi enää 5€/lärvi. Ei pitäisi olla enää kenellekkään ylivoimaista.
#23 **Guest**
-
- Vierailija
Lisätty 25 marraskuu 2004 - 12:22
Meillä on enemmän ja parempia yksiköitä, kun esim. 10 vuotta sitten;siis hoitamaan pävittäisiä ja vähän vaativimpiakin tehtäviä.Silti joissain tehtävissä ei tule tarpeeksi suoritteita jotta taito pysyisi, joten on parempi keskittää tehtävät tietyille yksiköille.Yhä enemmänhän maayksiköt hoitavat vaativiakin potilaita ilman kopteria/lääkäriyksikköä,konsultoiden tosi,mutta silti yksinäisesti.Joidenkin potilaiden(esim. palovamma,painekammiohoitoa vaativa)ainoa henkeäpelastava sairaalaan kuljetusmuoto voi olla kopteri.Kokeneet sairaankuljettajat(siis todella kokeneet)ovat sellaisia ,jotka hoitavat melkein kaikki potilaansa,mutta tarvitsevat välillä kokeneen "ambulanssilekurin" apua.Suomessa on n. 20 todella kokenutta lääkäriä ja kaikki eivät todellakaan työskentele samassa lääkäriyksikössä tai -kopterissa.
#24 **Guest**
-
- Vierailija
Lisätty 25 marraskuu 2004 - 13:55
Rollikan kanssa kohtuu samoilla linjoilla.
Myönnän sen, että likimain mistä tahansa selvitään likimain millä tahansa menetelmällä. Lopputulos vaan voi olla sitten erilainen. Ensihoitolääkäri Suomen ensihoitokentässä on vain niin uusi ilmestys, että täällä Helssingin rajojen ulkopuolella ei ymmärretä ensihoitolääkärin (=erikoislääkäri/erikoist. lääkäri, joka toimii päätoimisessa ensihoidon lääkäriyksikössä) roolia. Koko ensihoito itseasiassa on vielä LIIAN monessa paikassa täysin, ei voi sanoa hakusassa, kun toimintaa ei kehitetä, vaan ns. ulalla ollaan.
Nyt ja tulevaisuudessa ensihoito toteutetaan VALTAOSIN ensihoitajien ja pelastajien toimesta. Ensihoitajat toteuttavat kaikkien riskiluokkien hoitoa, mutta tulevaisuudessa entistä enempi korkeariskisissä tilanteissa ensihoitolääkärin ohjauksessa. Edelleen korkeariskisissäkin tilanteissa ensihoitajat itse toteuttavat pitkillekin vietyjä hoitotoimia, mutta yhdessä ehl:n ohjeiden mukaan. No, yhteenveto tuosta edellä kirjoitetusta; tarvitaan VIRVE-yhteyden päähän lääkäri, joka tuntee kentän olosuhteet ensihoitotoiminnan kannalta sekä ensihoitajien mahdollisuudet toteuttaa eri tasoisia hoitoja. Tämä vielä voisi toimia vaikka yhdestä keskitetystä ensihoidon hoito-ohjekeskuksesta, joka olisi tässä mallissa luonnollista olla Hesassa, jotta hoito-ohjeita antavat lääkärit voisivat hankkia tarvittavaa kenttäkokemusta Helsingin lääkäriyksikössä (tässä mallissa Suomen ainoa).
Tuon edellä kerrotun mallin huono puoli on, että ensihoidon hoitomääräyksiä antavat lääkärit tuskin omaavat juurikaan paikallistuntemusta muualle Suomeen. Lisäksi kenttätoimintaa tuntevaa lääkäriä ei käytännössä koskaan saada niihin todellisiin erikoislääkärin tietotaitoa vaativiin tilanteisiin, joissa ensihoitajilla ei ole valmiuksia hoitaa vaativaa tilannetta ja lopulliseen, korjaavaa hoitoa antavaan hoitopaikkaan saattaa olla kymmenistä satoihinkin kilometreihin matkaa. Kehä-kolmosen ulkopuolella väestötiheys alkaa harvenemaan sitä luokkaa, että käytännössä autolla liikkuvaa lääkäriä ei saada läheskään kaikkiin tilanteisiin - tai sitten ensihoitolääkäritiheys pitäisi kasvattaa Röllikänkin mainitsemalla tavalla sellaiselle tasolle, ettei se olisi enää mielekästä. Ensihoitolääkärien määrää nostamalla heille kertyvä todellisten tilanteiden määrä laskee ja sitä myöten heidänkin hyöty laskee. Ja ehkei ainakaan juuri nyt lääkäreitä riittäisikään joka niemeen päivystämään.
Edellä esitetyn perusteella ainoa käyttökelpoinen liikkumismuoto on helikopteri. HUOM! helikopteri on vain liikkumisväline aivan kuin auto, mutta riittävän väestöpohjan = riittävän tehtävämäärän saavuttamiseksi liikkua pitää pakostikin nopeammalla härvelillä kuin auto.
Helikopteritoiminta on, totta kyllä, kallista. Ainakin könttäsummana ajateltuna. Toisaalta per asukas hinta ei olisi paljoa. Jos mietitään, olisiko 24h/vrk ensihoitolääkäritoiminta sellainen, josta pitäisi tinkiä, niin minun näkökulmasta yhteiskunnasta löytyy paaaljon muitakin suuria rahamääriä vaativia kohteita, joiden rahoitusta pitäisi todella miettiä. Ainakin sitä, kenen pussista ne kustannetaan. Ensihoitolääkäritoiminta ei todellakaan ole ensimmäinen asia, mikä pitäisi ajaa alas.
Myönnän sen, että likimain mistä tahansa selvitään likimain millä tahansa menetelmällä. Lopputulos vaan voi olla sitten erilainen. Ensihoitolääkäri Suomen ensihoitokentässä on vain niin uusi ilmestys, että täällä Helssingin rajojen ulkopuolella ei ymmärretä ensihoitolääkärin (=erikoislääkäri/erikoist. lääkäri, joka toimii päätoimisessa ensihoidon lääkäriyksikössä) roolia. Koko ensihoito itseasiassa on vielä LIIAN monessa paikassa täysin, ei voi sanoa hakusassa, kun toimintaa ei kehitetä, vaan ns. ulalla ollaan.
Nyt ja tulevaisuudessa ensihoito toteutetaan VALTAOSIN ensihoitajien ja pelastajien toimesta. Ensihoitajat toteuttavat kaikkien riskiluokkien hoitoa, mutta tulevaisuudessa entistä enempi korkeariskisissä tilanteissa ensihoitolääkärin ohjauksessa. Edelleen korkeariskisissäkin tilanteissa ensihoitajat itse toteuttavat pitkillekin vietyjä hoitotoimia, mutta yhdessä ehl:n ohjeiden mukaan. No, yhteenveto tuosta edellä kirjoitetusta; tarvitaan VIRVE-yhteyden päähän lääkäri, joka tuntee kentän olosuhteet ensihoitotoiminnan kannalta sekä ensihoitajien mahdollisuudet toteuttaa eri tasoisia hoitoja. Tämä vielä voisi toimia vaikka yhdestä keskitetystä ensihoidon hoito-ohjekeskuksesta, joka olisi tässä mallissa luonnollista olla Hesassa, jotta hoito-ohjeita antavat lääkärit voisivat hankkia tarvittavaa kenttäkokemusta Helsingin lääkäriyksikössä (tässä mallissa Suomen ainoa).
Tuon edellä kerrotun mallin huono puoli on, että ensihoidon hoitomääräyksiä antavat lääkärit tuskin omaavat juurikaan paikallistuntemusta muualle Suomeen. Lisäksi kenttätoimintaa tuntevaa lääkäriä ei käytännössä koskaan saada niihin todellisiin erikoislääkärin tietotaitoa vaativiin tilanteisiin, joissa ensihoitajilla ei ole valmiuksia hoitaa vaativaa tilannetta ja lopulliseen, korjaavaa hoitoa antavaan hoitopaikkaan saattaa olla kymmenistä satoihinkin kilometreihin matkaa. Kehä-kolmosen ulkopuolella väestötiheys alkaa harvenemaan sitä luokkaa, että käytännössä autolla liikkuvaa lääkäriä ei saada läheskään kaikkiin tilanteisiin - tai sitten ensihoitolääkäritiheys pitäisi kasvattaa Röllikänkin mainitsemalla tavalla sellaiselle tasolle, ettei se olisi enää mielekästä. Ensihoitolääkärien määrää nostamalla heille kertyvä todellisten tilanteiden määrä laskee ja sitä myöten heidänkin hyöty laskee. Ja ehkei ainakaan juuri nyt lääkäreitä riittäisikään joka niemeen päivystämään.
Edellä esitetyn perusteella ainoa käyttökelpoinen liikkumismuoto on helikopteri. HUOM! helikopteri on vain liikkumisväline aivan kuin auto, mutta riittävän väestöpohjan = riittävän tehtävämäärän saavuttamiseksi liikkua pitää pakostikin nopeammalla härvelillä kuin auto.
Helikopteritoiminta on, totta kyllä, kallista. Ainakin könttäsummana ajateltuna. Toisaalta per asukas hinta ei olisi paljoa. Jos mietitään, olisiko 24h/vrk ensihoitolääkäritoiminta sellainen, josta pitäisi tinkiä, niin minun näkökulmasta yhteiskunnasta löytyy paaaljon muitakin suuria rahamääriä vaativia kohteita, joiden rahoitusta pitäisi todella miettiä. Ainakin sitä, kenen pussista ne kustannetaan. Ensihoitolääkäritoiminta ei todellakaan ole ensimmäinen asia, mikä pitäisi ajaa alas.
#25
-
- Jäsen
-
- 23 viestiä
Nuorempi jäsen
-
Pelastustoimialue:
Pirkanmaa
Lisätty 26 marraskuu 2004 - 15:08
Väheksymättä sen enempää noita koptereita ja niissä toimivia lääkäreitä, mutta ainakin toistaiseksi Pirkanmaalla ollaan pärjätty ilman. Niin, joku voi nyt sitten saivarrella että pärjätty ja pärjätty, kaikki on niin suhteellista...
Oma käsitykseni asiasta on se että ainakin täällä ollaan menossa oikeaan suuntaan, kouluttamalla nykyisiä sairaankuljettajia edelleen. Totuushan on se että ne perusasiat kohteessa pystyy tekemään se motivoitunut hoitotason sairaankuljettajapari perustason kuljettajien avustamana, ei se lääkärikään siellä kohteessa sentään ihmeisiin pysty...
Niin tai näin, itse olen motivoitunut sairaankuljetukseen ja haluan jatkossakin kehittää osaamistani alalla, niin tietojen kuin taitojenkin suhteen. Lääkäriä minusta ei tule enkä työssäni sitä leiki. Kuten edellä jo sanoinkin, perusasiat kun osataan ja konsultoimalla saadaan tarvittaessa lisätietoa, sairaalassa niitä lääkäreitä tarvitaan...
Oma käsitykseni asiasta on se että ainakin täällä ollaan menossa oikeaan suuntaan, kouluttamalla nykyisiä sairaankuljettajia edelleen. Totuushan on se että ne perusasiat kohteessa pystyy tekemään se motivoitunut hoitotason sairaankuljettajapari perustason kuljettajien avustamana, ei se lääkärikään siellä kohteessa sentään ihmeisiin pysty...
Niin tai näin, itse olen motivoitunut sairaankuljetukseen ja haluan jatkossakin kehittää osaamistani alalla, niin tietojen kuin taitojenkin suhteen. Lääkäriä minusta ei tule enkä työssäni sitä leiki. Kuten edellä jo sanoinkin, perusasiat kun osataan ja konsultoimalla saadaan tarvittaessa lisätietoa, sairaalassa niitä lääkäreitä tarvitaan...
#26
-
- Jäsen
-
- 172 viestiä
Vanhempi Jäsen
Lisätty 26 marraskuu 2004 - 15:46
LAINAUS(MadMax @ 26.11.2004 - 14.08)
Totuushan on se että ne perusasiat kohteessa pystyy tekemään se motivoitunut hoitotason sairaankuljettajapari perustason kuljettajien avustamana, ei se lääkärikään siellä kohteessa sentään ihmeisiin pysty...
Ensihoitolääkärien toimia läheltä seuranneena oma mielipiteeni on että ne tosiaan ajoittain pystyy ihmeisiin rinnastettaviin tekoihin... toisin kuin monet hoitotasolla työskentelevät sairaankuljettajat kuvittelevat/väittävät pystyvänsä.
#27 **Guest**
-
- Vierailija
Lisätty 26 marraskuu 2004 - 16:21
Kyllä se teille Pirkanmaallekin tulee, pikemmin kuin itse siihen uskottekaan. Siitähän ei ole kyse pärjääkö kyytimiehet, vaan pärjääkö potilaat tarvittaessa.
#28 **Mävaan**
-
- Vierailija
Lisätty 26 marraskuu 2004 - 16:59
LAINAUS(MadMax @ 26.11.2004 - 14.08)
Väheksymättä sen enempää noita koptereita ja niissä toimivia lääkäreitä, mutta ainakin toistaiseksi Pirkanmaalla ollaan pärjätty ilman. Niin, joku voi nyt sitten saivarrella että pärjätty ja pärjätty, kaikki on niin suhteellista...
Oma käsitykseni asiasta on se että ainakin täällä ollaan menossa oikeaan suuntaan, kouluttamalla nykyisiä sairaankuljettajia edelleen. Totuushan on se että ne perusasiat kohteessa pystyy tekemään se motivoitunut hoitotason sairaankuljettajapari perustason kuljettajien avustamana, ei se lääkärikään siellä kohteessa sentään ihmeisiin pysty...
Niin tai näin, itse olen motivoitunut sairaankuljetukseen ja haluan jatkossakin kehittää osaamistani alalla, niin tietojen kuin taitojenkin suhteen. Lääkäriä minusta ei tule enkä työssäni sitä leiki. Kuten edellä jo sanoinkin, perusasiat kun osataan ja konsultoimalla saadaan tarvittaessa lisätietoa, sairaalassa niitä lääkäreitä tarvitaan...
Oma käsitykseni asiasta on se että ainakin täällä ollaan menossa oikeaan suuntaan, kouluttamalla nykyisiä sairaankuljettajia edelleen. Totuushan on se että ne perusasiat kohteessa pystyy tekemään se motivoitunut hoitotason sairaankuljettajapari perustason kuljettajien avustamana, ei se lääkärikään siellä kohteessa sentään ihmeisiin pysty...
Niin tai näin, itse olen motivoitunut sairaankuljetukseen ja haluan jatkossakin kehittää osaamistani alalla, niin tietojen kuin taitojenkin suhteen. Lääkäriä minusta ei tule enkä työssäni sitä leiki. Kuten edellä jo sanoinkin, perusasiat kun osataan ja konsultoimalla saadaan tarvittaessa lisätietoa, sairaalassa niitä lääkäreitä tarvitaan...
Kirjoituksessasi oli mielestäni hyvänä pointtina, tuo motivoituneiden kyytijullien koulutus, mutta kyllä loppuu taitavammallakin hoitotason kuljettajalla valtuudet tiettyihin toimenpiteisiin...vai hoituuko kaikki toimenpiteet Pirkanmaalla hoitotason toimesta? Meillä täällä pk-seudulla, ei onneksi vielä hoitajilla ole ensihoitolääkärin velvoitteita/vastuuta.
#29
-
- Jäsen
-
- 693 viestiä
Vanhempi Jäsen
- Gender:Male
-
Pelastustoimialue:
Siviili
Lisätty 26 marraskuu 2004 - 17:17
Eikä Pirkanmaalla ole pärjätty ilman koptereita. Täällä sivukylillä on niin eriarvoista ensihoidon suhteen, että ehdottomasti tarvittaisiin ensihoitolääkäri, vaikka ei itse paikalle, niin konsultoimaan ja kouluttamaan. Lisäksi sakujen viiveet on melkoiset. Pirkkalan lentoasemalta tavoitetaan tämä kolkka 15:min, siihen ei pysty kumpikaan saku, varsinkin kun ne on aina Tampereella ajamassa Reetä.
#30 **Guest**
-
- Vierailija
Lisätty 26 marraskuu 2004 - 18:10
MH 03:sen tehtävänä on nostaa Pirkanmaan sairaankuljetus ja hälytyskeskustoiminta samalle tasolle, kuin se on muualla valtakunnassa (auts)
(auts)
1 Käyttäjä(ä) lukee tätä aihetta
0 jäsentä, 1 vierailijaa, 0 anonyymiä käyttäjää
