54 vastausta tähän aiheeseen

[Sepia]

Niin. Tekeekö kukaan ko. selvitystä siten, että kakkonen selvittää työjohdon välisekoittajalle ja ykkönen siitä eteenpäin? Kun selvitysohjehan ohjeistaa meitä, että ykkönen selvittää koko työjohdon. Heräsi vain jutustelua tänään harjoituksissa ko. asiasta.

[pvpk]

Piti ihan hetki miettiä et miten tehdään. Jos nyt en väärin muista niin viimex tehtiin niin et ykkönen otti vaahtosingon ja työjohto kassin, kakkonen välisekoittajan ja vaahtonestettä kolmonen vei jakoliittimen ja nelonen kanto lisää vaahtonestettä.

Korjaan kyllä jos mennyt noin.

[Sepia]

Mitä se kolmonen sillä jakoliittimellä tekee? Kolmosenhan kuuluisi tuoda lisää vaahtonestettä ja nelosen selvittää suojaparille työjohto, jos kyseessä siis on savusukellustilanne..

[pvpk]

Mitä se kolmonen sillä jakoliittimellä tekee? Kolmosenhan kuuluisi tuoda lisää vaahtonestettä ja nelosen selvittää suojaparille työjohto, jos kyseessä siis on savusukellustilanne..

Ai mitäkö. No vie sen pääjohdon päähän tietenkin. Mietittiin sitä tossa pari vuotta sit ja todettiin et ihan samanlainen vaahtoo saadaan kun käytetään 3 tuumasta ja jakoliitintä alussa. Siinähän saadaan kitka pienemmäksi joka tietääkseni taitaa vaikuttaa painehäviöön. Onhan se nopeempaa vetää yks 3 tuumanen ja 3 työjohtoa sit jakolittemeltä ku alkaa purkaa kahta kassia(en ole kyl kellotanu mut silti ja ei siinä kuitenkaan kyse ole kuin sekunneista). Aina ei kuitenkaan pääse ihan "viereen".

Ei tulis paljon mieleen tarjota suojaparin työjohdolla vettä vaahdotettavalle aluelle ja huutoa sillä vaahto pois.

[pvpk]

Ihan mielenkiintoista. Kuikahan tuo toteaminen tapahtui? Mitattiinko seossuhde, virtaama ja vaahtoluku?

On vissiin jo sammutustyönkursilla (oletan että Pahvi olet ko. kurssin käynyt) opittu asia päässyt unohtumaan.

20 metrin 1.5 tuuman ja 3 tuuman leutkuja vertaillessa huomaamme sellainen tosiasasia että 1.5 tuuman letkun sisäpinta-alan kasvaminen 3 tuumaan letkun sisäpinta-alaan pudottaa kitkan aiheuttamaan painehäviön 0.8 bar. Eli 1.5 tuuman letkussa se 1 bar/20 m ja 3 tuuman letkussa se on 0.2 bar/ 20 m.

Eli vertailuna ko. selvitys.

Vaihtoehto 1. Vaahtoputkessa painetta 2 bar. 3x20 m 1.5 tuuman letkua ja 1x20 m 3 tuuman letku. Pumpulta on otettava vähintään 5.2 bar.i

Vaihtoehto 2. Vaahtoputkessa painetta 2 bar. 4x20 m 1.5 tuuman letkua. Pumpulta on otettava vähintään 6 bar ja molempiin huomioiden vielä mahdollinen nousutappio.

Pidemmällä selvityksellä tuo ero on tietysti aina vaan suurempi. Vai olenko pahasti väärässä?

Luulisin ettö ei näistä kumpikana malli ole väärin...

[peltsi]

Pieni välikysymys aiheeseen. Kuinka usein olette joutuneet "ihan oikean" vaahtoselvityksen tekemään tositilanteessa???

Itse en muista koskaan selvittäneeni tositilanteessa välisekoittajaa ym. roippeita. Minisinkolla on pärjännyt kaikissa paikoissa, missä vaahtoa on tarvittu. Ei tosin ole yhtään sellaista keikkaa kohdalle sattunut, missä olis suuria määriä vaahtoa tarvittu.

Minisinko on huomattavasti nopeampi selvittää esim. liikenneonneetomuuspaikalle tai autopaloon. Jokapaikassahan ei välttämättä kyseistä kapistusta ole, mutta tuliphan vain mieleen.

[pvpk]

Pieni välikysymys aiheeseen. Kuinka usein olette joutuneet "ihan oikean" vaahtoselvityksen tekemään tositilanteessa???

Itse en muista koskaan selvittäneeni tositilanteessa välisekoittajaa ym. roippeita. Minisinkolla on pärjännyt kaikissa paikoissa, missä vaahtoa on tarvittu. Ei tosin ole yhtään sellaista keikkaa kohdalle sattunut, missä olis suuria määriä vaahtoa tarvittu.

Minisinko on huomattavasti nopeampi selvittää esim. liikenneonneetomuuspaikalle tai autopaloon. Jokapaikassahan ei välttämättä kyseistä kapistusta ole, mutta tuliphan vain mieleen.

Sanoisin et keskiarvona noin yhdestä kolmeen kertaa vuodessa.

[simpe]

Ihan mielenkiintoista. Kuikahan tuo toteaminen tapahtui? Mitattiinko seossuhde, virtaama ja vaahtoluku?

On vissiin jo sammutustyönkursilla (oletan että Pahvi olet ko. kurssin käynyt) opittu asia päässyt unohtumaan.

20 metrin 1.5 tuuman ja 3 tuuman leutkuja vertaillessa huomaamme sellainen tosiasasia että 1.5 tuuman letkun sisäpinta-alan kasvaminen 3 tuumaan letkun sisäpinta-alaan pudottaa kitkan aiheuttamaan painehäviön 0.8 bar. Eli 1.5 tuuman letkussa se 1 bar/20 m ja 3 tuuman letkussa se on 0.2 bar/ 20 m.

Eli vertailuna ko. selvitys.

Vaihtoehto 1. Vaahtoputkessa painetta 2 bar. 3x20 m 1.5 tuuman letkua ja 1x20 m 3 tuuman letku. Pumpulta on otettava vähintään 5.2 bar.i

Vaihtoehto 2. Vaahtoputkessa painetta 2 bar. 4x20 m 1.5 tuuman letkua. Pumpulta on otettava vähintään 6 bar ja molempiin huomioiden vielä mahdollinen nousutappio.

Pidemmällä selvityksellä tuo ero on tietysti aina vaan suurempi. Vai olenko pahasti väärässä?

Luulisin ettö ei näistä kumpikana malli ole väärin...

Paine vaikuttaa tilavuusvirtaan (siis sekunnissa tulevien litrojen määrään), joka taas vaikuttaa veden virtausnopeuteen. Kitkan tekemä työ kasvaa suunnilleen virtausnopeuden neliössä, josta seuraa se, että pienellä painella tai kuristetulla virtaamalla painehäviö on merkittävästi pienempi kuin STK:lla opettettu nyrkkisääntö osoittaa. Jos virtaus on nolla, niin letkukitkan aiheuttama painehäviökin on nolla.

Koskapa en tähän hätään saa käsiini tarkkaa letkukitkan laskukaavaa, enkä tiedä teidän käyttämien letkujen sisäpinnoitteen kuntoa/laatua enkä käyttämännen vaahdottajan optimaalista tilavuusvirtaa ja siihen tarvittavaa suutinpainetta, en edes yritä arvata, mikä olisi oikea pumppupaine esim. 4 työjohdon mittaisessa selvityksessä. Nyrkkisäännön mukaan laskettu on kuitenkin jonkin verran liikaa. Mahdollisimman pitkän pääjohdon käyttämisen hyöty saattaa siis tulla siitä, että konemies ei arvioi tarvittavaa pumppupainetta liian korkeaksi.

[Sepia]

Niin siis onko nopeampaa vetää neljä letkua kuin yksi? Ja se suojaparin työjohto selvitetään edelleen savusukellus tilanteessa. Ei muuten. Ei ne silloin ole sillä työjohdolla huuhtelemassa sitä vaahtoa pois. Ainoastaan suojaamassa sitä ensimmäistä sammutus/pelastusparia, jos sattuu jokin yllättävä tilanne. Kumpi sinulle on rakkaampaa, ne ihmiset vai se vaahto

Viestiä muokkasi Sepia, 29 lokakuu 2004 - 22:27

[Björkka]

Koskapa en tähän hätään saa käsiini tarkkaa letkukitkan laskukaavaa

Eikös tuo kitkan (vai onkos se nyt painehäviö, koska tulos on kPa) kaava ole letkun pituus/100 * letkun kitkakerroin * vesivirta potenssiin 2 (litraa sekunnissa)

Esim. työjohto 39mm, lkm. 4 kpl, kitkakerroin 17, vesivirta 300 l/min --> 5 l/s

80/100*17*25=340 kPa

[pvpk]

En väitä, että kolme työjohtoa olisi liikaa, mutta seos ja sopiva säätimen asento on kyllä silloin jo varmennettava mittauksin, ettei kävisi niin, että singonsta tulee vaahdon sijasta vaahdon kaltaista valkeaa ainetta.

Aina harjoituksissa ja muutaman kerran keikalla (siis silloin kun vaahtoa on tarvittu) tehty selvitys pääjohto+jakoliitin+työjohto+välisekotin+2 työjohtoa+sinko. Sinko mies määrittää oikea paineen singon painemittarin avulla ja antaa merkin välisekoittimelle milloin laitetaan imuputki nestepönttöön. Jos paine ei riitä vaahdon muodostukseen niin pyydetään konemiestä lisäämäämn painetta.

Mites keikalla varmennat mittaamalla?

Kyllä on aina tehonnut vaahto tuolla menetelmällä millä tehdään.

[A-103]

En väitä, että kolme työjohtoa olisi liikaa, mutta seos ja sopiva säätimen asento on kyllä silloin jo varmennettava mittauksin, ettei kävisi niin, että singonsta tulee vaahdon sijasta vaahdon kaltaista valkeaa ainetta. Neljä työjohtoa on aina osoittautunut mahdottomaksi yhtälöksi, ellei käytetä 42 tai 52mm letkuja

Meille opetettiin nuorisossa Peruskurssi 4:llä, että 2 työletkua (=40m) on ehdoton maksimi singon/putken ja välisekoittimen välillä. Ja paineesta kurssimoniste sanoo sen verran, että yleensä kaikki vaahtolaitteet vaativat 500kPa:n suihkupaineen, jolloin pumppupaine on oltava noin 900.kPa

[kukkasi]

Meille opetettiin nuorisossa Peruskurssi 4:llä, että 2 työletkua (=40m) on ehdoton maksimi singon/putken ja välisekoittimen välillä.

Joo, kyllähän se tollatteen opetetaan.

[Kai Vinkone]

Meille opetettiin nuorisossa Peruskurssi 4:llä, että 2 työletkua (=40m) on ehdoton maksimi singon/putken ja välisekoittimen välillä. Ja paineesta kurssimoniste sanoo sen verran, että yleensä kaikki vaahtolaitteet vaativat 500kPa:n suihkupaineen, jolloin pumppupaine on oltava noin 900.kPa

Ja käytäntö on opettanut, että kaksikin työjohtoa välisekoittimen jälkeen on liikaa, ainakin meidän vaahdolla ja sekoittajalla.

[Darth Vader]

Muutamia juttuja aiheeseen:Kurssimonisteet ovat hienoja julkaisuja ,niitä vain kannattaisi vähän päivittää vastaamaan nykypäivää.
Läheskään kaikki kannettavat vaahtolaitteet eivät vaadi 5 barin suihkupainetta ,
esimerkiksi kannettava vaahtolaite toimii 2-15 bar ja näkyy TFT ProPak toimivan 3- 25 bar alueella,letkun koko ei ole näin ratkaisevaa ja laitteet toimii esimerkiksi suoraan vesijohtoverkkopaineella.
"Minisinko" eli välivaahtopistoolin toiminta-aika on rajallinen ja se ei seurustele korkeaviskositeettisten vaahtonesteiden kanssa ollenkaan vaan puhaltaa vain saippuakuplia ,edellä mainitut laitteet toimii kaikilla nesteillä.
Se mitä edellisissä viesteissä on todettu selvitysmatkoista on taivahan totta,perinteisellä sekoitin mallilla ei yleensä päästä enää 60-80 metrin päässä haluttuun lopputulokseen.Uudemmilla vaahtolaitteilla se on toki helpompaa,kun
paine saa vaihdella ja ne toimivat silti.
Pahvi totesi tuossa edellä kuitenkin sen kaikkein kultaisimman säännön vaahtoselvityksistä ja vaahdoista:
" Vaahdon hyvyyttä ei todellakaan voi määritellä silmämääräisesti..."
Se miltä vaahto näyttää EI OLE MISSÄÄN TEKEMISISSÄ sen kanssa miten tehokasta vaahto on ja miten se vaikuttaa.
Hyvältä näyttävä vaahto voi puoliintua hetkessä ja tilanne voi muuttua nopeasti.
Asiaa harrastaville normi EN 1568/1/2/3/4 vaahtonesteille kertoo melkoisesti asioita joita vaahtonesteiltä ei koskaan aikaisemmin vaadittu.
Numerot 1-4 kertovat eri vaahtolaitteiden osalta normin sisällön.

[Clint Eastwood]

Jees, eli meillä on tulossa sessio, jossa on todennäköisesti sen verran vapaata saumaa, että voidaan tehdä mittauksia asiasta (virtaus/paine).

Eli laittakaapa kommenttina ne kombinaatiot joita haluatte tutkittavan, millaisia suureita ja mistä jne. Katsotaan sitten mitä voimme toiveistanne (jos sellaisia on) toteuttaa.

[esalin]

Nyrkki sääntö!
Elikkä pumpulta kaksmittaa työjohtoa, siihen välisekottaja ja sit kaks mittaa ja siihen sinko! Sekottajan ja sinkon virtaamien pitää osua yhteen, muuten ei toimi, niinku pitää.

Ykkönen vetää työjohdon pumpulta sekottajalle, kantaa sinkoa.
Kakkonen ottaa sekottajan ja vaahtonestettä.
Kolmonen työjohtoa sekottajalta sinkoon.
Nelonen tuo lisää nestettä.


Tätä on testattu, helvetissä, VTT:llä, opistolla ja todettu toimivaksi!

[Sepia]

Kiitos!Ensimmäinen joka osasi vastata aiheeseen. Mutta eikö kolmosen kannattaisi vetää työjohto välisekoittajalle ja ykkösen sekoittajalta eteenpäin singolle saakka? Minusta tuo olisi kätevämpi tapa kuin että ykkönen vetää sekoittjalle ja kolmonen siitä eteenpäin..Pitäisi varmaan testata..

[esalin]

Näin mekin sitä järkeiltiin, mutta ohje sanoo, että ykkönen vetää pumpulta sekottajalle!
elikkä niinku väärin, mut kun tarkemmin ajattelee, niin ihan oikein! Me tosissaan huikan aikaa järkeiltiin, jopa ammattiesimiehen kanssa tätä uutta ohjetta, mutta näin se toimii...

[pvpk]

Ykkönen vetää työjohdon pumpulta sekottajalle, kantaa sinkoa.
Kakkonen ottaa sekottajan ja vaahtonestettä.
Kolmonen työjohtoa sekottajalta sinkoon.
Nelonen tuo lisää nestettä.

Kun oikein ajatuksen kanssa miettii niin tossahan on todellakin järkeä. Ei mene ykkönen työjohdon kanssa liian pitkälle ja on heti se työjohto sekottajalta eteenpäin valmiina.

Tuoko kolmonen työjohdon sekottajalle vai viekö se suoraan sen ykköselle singolle? Jääkö kakkonen sit sekottajalle je kolmonen ykkösen kaveriksi? Nelonen hoitaa sit turvaparin työjohdon ja kantaa lisää nestettä(kö)?

Onko ohjeessa määritelty mistä ykkönen ottaa sen työjohdon? Keulalta vai kassista? Onko miten uus juttu tää ohje?

[Kuljettaja]

Kaikista järkevimmältä minusta tuntuisi kyllä se, että ykkönen ottaa kehikon jossa kaksi letkua, vetää suoraksi, kakkonen menee välisekoittimen kanssa liittimen kohdalle, aukaisee ja liittää välisekoittimen siihen... kolmonen ja nelonen voi tuoda sitten niitä lisävaahtonesteitä yms..

Vai missä palokunnassa on vaahtoselvitystä varten pakattu erikseen johonkin kaksi yksittäistä letkua.. Yleensä työjohtoa on vähintään kaksi per kehikko/laukku.

[pvpk]

Kaikista järkevimmältä minusta tuntuisi kyllä se, että ykkönen ottaa kehikon jossa kaksi letkua, vetää suoraksi, kakkonen menee välisekoittimen kanssa liittimen kohdalle, aukaisee ja liittää välisekoittimen siihen... kolmonen ja nelonen voi tuoda sitten niitä lisävaahtonesteitä yms..

Vai missä palokunnassa on vaahtoselvitystä varten pakattu erikseen johonkin kaksi yksittäistä letkua.. Yleensä työjohtoa on vähintään kaksi per kehikko/laukku.

Eli selvitys vain kahdella johdolla?

Meillä on kaikissa kasseissa 3 letkua työjohtoo...

[esalin]

Siis kasseissa on aina 2 työjohtoa, ykkönen ottaa siis yhden kassin ja vetää sen pumpulta sekottajalle, kun sekottajan paikka on selvinnyt, niin siitä kolmonen vetää työvaran sillä aikaa, kun kakkonen säätää sen sekottajan ja nesteen kanssa. Kun sekottaja ja nesteet on valmiina, niin ykkönen on jo jonkin aikaa jolkotellu kohti vaahdotettavaa kohdetta sinko letkuun kytkettynä ja saa heti antaa vesimerkin.

[pvpk]

Siis kasseissa on aina 2 työjohtoa, ykkönen ottaa siis yhden kassin ja vetää sen pumpulta sekottajalle, kun sekottajan paikka on selvinnyt, niin siitä kolmonen vetää työvaran sillä aikaa, kun kakkonen säätää sen sekottajan ja nesteen kanssa. Kun sekottaja ja nesteet on valmiina, niin ykkönen on jo jonkin aikaa jolkotellu kohti vaahdotettavaa kohdetta sinko letkuun kytkettynä ja saa heti antaa vesimerkin.

eikun 3. eka kerran kuulin et kassissa on vaan 2 työjohtoo.

[KapteeniTorni]

Siis kasseissa on aina 2 työjohtoa

... vainko kaksi? Etkai oo tosissasi? Voisitko kertoa missä toimit niin voin tulla opettamaan miten sinne kassiin saadaan tarvittaessa 3 työjohtoa.... tarkoitit varmaan runkoa kuitenkin

[esalin]

Täällä Turunseudulla kun on laitoksen autoissa perinteistä johtuen puiset kassit, niihin ei tosiaankaan saa kun kaks työjohtoa! Turku on ainoa ketä käyttää vielä hevosaikakauden ketkukasseja. Tervetuloa näyttämään miten niihin kolme saadaan mahtumaan