15 vastausta tähän aiheeseen

[Sepia]

Kuinka moni sitä käyttää ja mitä järkeä siinä on? Mielestäni se kuitenkin vaarantaa tilannetta huomatavasti, jos letkurikko tapahtuu esimerkiksi juuri sisäänmeno vaiheessa. Vesikatko (jopa kohtalokas) on tuolloin välttämätön, vaikka pumppu olisikin varustettu palloventtiilein.

[Lord H]

Sorry vaan, ei ooikein ymmärrä. Meillä ainakin käytössä ja hyväksi havaittu. Muutaman kohdan tosin siitä muuttaisin, sanokaa mielipiteenne asiasta
1. Kaksi pääjohtoa joista toinen kuivana
-itse laittaisin savusukellustilanteissa veden heti molempiin, säästyy aikaa vielä lisää letkuriko sattuessa, varsinkin jos konemies ei ole pumpun vieressä

2. 1+3 miestä perusselvityksessä
-paljon nopeampi jos 2. vie jakoliittimen. Konemiehellä riittä hommia, ja 2. on suht vapaa.

Mielipiteitä. Laitoin vastauksen tänne, voisi tosin kuulua jonkin muunkin topicin alle

[rollikka]

On aika turhaa laitta molempiin pääjohtoihin paine. Ei se liiemmälti aikaa vie, kun slkee rikkoutuneen letkun hanan ja avaa toisen. Sitä paitsi mahtaako tapahtua kavitaatiota pumpulla, jos painetaan 2:lla kolmituumaisella vettä ja sitä toisessa päässä kulutetaan muutama litra.Pitää kokeilla. Yksikönjohtajana käsken tekemään uuden mallin mukaisen perusselvityksen rakennuspaloihin.

[1/2 vakkari]

eipä ole käytetty. Eikös tämän ohjeen idean mukaan tulisi olla kaksi työjohtoakin sisällä? Esim toisiinsa teipattuna. Ja kakkosella tulisi olla kaksi sorkkarautaa jos toinen katkeaa. Ja kädessä kahdet hanskat jos toisiin tulee reijät ja autoissa paripyörät edessäkin jos toinen puhkeaa ja kaksi radiota jos toinen mykistyy....

Ikinä ei ole minun nähden pää johto räjähtynyt sen jälkeen kun paineet siihen on laitettu. Silloinhan se menee jos menee. Työjohtoja menee kun ne hankautuu yms.
Jos sitä toista pääjohtoa ei vedetä samaan aikaan niinkuin olen ymmärtänyt niin em. syystä ei sillä ole enää mitään virkaa. Mutta jos se on viikattuna vaikkapa pumpussa kiinni jolloin kuski tai kolmonen liittimestä vetämällä oikasee koko paketin niin silloin se on ok. Ei hidasta selvitystä ja on käytettävissä heti kun vettä lasketaan. Mutta onko tämä pysyvä tapa vai ohi menevä niinkuin "pohjois-karjalan" mallit yms. Voidaanko kaikki palokunnan toimet varmistaa jollain systeemillä ja onko siihen tarvetta?? Keskustelu kiitos!

[FireW]

Kyllä on tuota käytetty...vaikkakin vanha ohje vielä enemmän käytössä.

[sakkeli]

Meillä oli tuossa joku vuosi takaperin talonpoltto harjoitukset, ja pari oli sisällä aika kuumassa huoneessa. Palokaasut paloivat iloisesti katonrajassa ja piti alkaa jäähdyttelemään, niin juuri silloin pääjohto pamahti liittimen vierestä.
Ei siinä ihmeempää, pari äkkiä ulos ja turvapari tilalle jäähdyttelemään. Että saattaa noita pääjohtojakin mennä. Onneksi oli ainoa kerta kun on mennyt. Siinäkin kun olisi ollut uuden ohjeen mukainen selvitys, niin ei olisi veden tulo lakannut. . Mutta kyllä tilanteissa käytetään vielä(kin) vanhan ohjeen mukaista selvitystä. Syynä lienee tottumus ja kun ei satu olemaan sellaista vuoroajojakoliitintä, tai mikä sen hässäkän nimi nyt on.. Sinänsä jos rynnäslaatikossa olisi kaksi pääjohtoa laskostettuna ko liittimeen niin ei se selvitystä hidastaisi. Ja voisi turvasuihku selvityksen aloittaa jakoliittimeltä.

[rollikka]

Se pieni vaiva, joka toisen pääjohdon selvityksestä tulee, korvaa sen riskin mikä letkurikon sattuessa tulee. Kyllä niitä pääjohtoja on monta kertaa hajonnut. Liekö syynä vanha letkukalusto ja taitokset liitimien vieressä. Jos letku on aina kassissa ja laatikossa taitettu liittimien vierestä, rikkoontumisvaara siitä kohtaa on ilmeinen. Tutkittiin sitä aikoinaan. Ja ruvettiin pakkaamaan letkut toisella tavalla. Jos pääjohto rikkoutuu silloin kun savut on sisällä, tarkoitaa se auttamattomasti sitä, että pelastustoiminta keskeytyy. Ja vaikka viive on vain 1-2 minuuttia, voi se jossain tilanteissa olla ratkaisevan pitkä aika. Ja kohtalokas. Tuskinpa tätä ohjetta on ihan kiusaksi tehty, siihen on varmasti perusteet.

[M20]

Kyllä se toinen pääjohto kannattaa varalta vetää, tai ainakin vähintään se erillinen 1,5" letku suoraan pumpulta. Kerran konttitreeneissä pamahti 3" letku pumpulla liittimen kohdalta. Konemies kastui, mutta onneksi oli vedetty turvaparille valmiiksi paineistettu 1,5" letku suoraan pumpulta. Jos pääjohto pamahtaa pumpun kohdalla liittimestä, siinä tulee viivettä, kun konemies yrittää mennä vastavirtaan sulkemaan hanaa ja sitten vasta aletaan ihmettelemään turvaparille uutta työjohtoselvitystä.

[veksu]

siis tietenkin kannattaa...

siksihän se toinenkin 1,5" on vuorosyöttöjakoliittimeltä otettu....
eikä pumpulta...

ja jos ja kun se lätäkkö saapuu niin näppärästi siihen vaihtaa sit se 3" letkun kiinni ja voila meillä on jo vuoroajo valmis tarvittaessa....

ja onhan se järkevämpi varmistaa jakoliittimeltä se vedentulo ku suoraan pumpulta... paljoon muokattavampi noin kun se että vetäs pumpulta suoraan työjohdon....

eikä oo sellanen härdelli siellä heti... letkujen kanssa....

Viestiä muokkasi veksu, 24 helmikuu 2005 - 12:30

[pvpk]

Me teemmä näin. Normaali perusselvitys ja kun 1. parilla on vesi putkeessa niin sen jälkeen konemies alkaa vetää lisä vedelle letkua valmiiksi, ja vetää vahvenksen eli toisen 3" letkun jakoliittimelle, eikä painesta sitä.

[sykerö]

Täällä kun tosta opiston mallista on puhuttu, niin saiskohan sen tännekin joku kopoitua tai linkkiä?

[pmsk]

Täällä kun tosta opiston mallista on puhuttu, niin saiskohan sen tännekin joku kopoitua tai linkkiä?

Lienee siis juuri tuo sama kuin mistä edellä on puhuttu. Meilläkin käytetään tuota mallia pienellä viilauksella: eli lätäkkö saapuessaan liittää veden suoraan vuorojakoliittimeen. Idea kahdesta pääjohdosta toteutuu ja samalla pyritään pitämään höökin vesisäiliö täynnä ja näinollen helpompi irroittaa muuhun tehtävään.

Viestiä muokkasi pmsk, 15 kesäkuu 2007 - 10:31

[veksu]

Lienee siis juuri tuo sama kuin mistä edellä on puhuttu. Meilläkin käytetään tuota mallia pienellä viilauksella: eli lätäkkö saapuessaan liittää veden suoraan vuorojakoliittimeen. Idea kahdesta pääjohdosta toteutuu ja samalla pyritään pitämään höökin vesisäiliö täynnä ja näinollen helpompi irroittaa muuhun tehtävään.

sama homma on meillä yleensä.